Loir

Loir
Loir Lavardinissa Loir-et-Cherin departementissa
Alkulähde	Champrond-en-Gâtine 48°22′54″N, 1°03′53″E
Laskupaikka	Bec du Loir, Briollay/Écouflant 47°33′29″N, 0°31′38″W
Maat	Ranska
Pituus	318,5 km
Alkulähteen korkeus	263 m
Virtaama	32,2 m³/s
Valuma-alue	8294 km²
Loir kartalla
Infobox OK

Loir (ääntyy [​lwaʁ], suomalaisittain "luaar") on joki luoteis-Ranskassa. Se kulkee Centre-Val de Loiren ja Pays de la Loiren alueiden sekä Eure-et-Loirin, Loir-et-Cherin, Maine-et-Loiren ja Sarthen departementtien kautta^[1]. Loir on Sarthen suurin sivujoki ja laskee Sartheen lähellä kohtaa, jossa se ja Mayenne yhtyvät Maine-joeksi. Näin ollen Loir kuuluu Loiren vesistöalueeseen.

Loir on 318,5 kilometriä pitkä.^[1] Se alkaa Perchen alueelta Saint-Émanin kunnasta, Eure-et-Loirin departementista ja kulkee suuren osan matkastaan tämän alueen etelälaitaa pitkin laskien lopulta Sartheen Angersin pohjoispuolella Maine-et-Loiren departementissa.

Aikaisemmin Loirin katsottiin alkavan Chaprond-en-Gâtinesta, mutta vuonna 1801 määriteltiin Cernayn lampi Illiersin kantonissa Loirin alkukohdaksi. Sellaisena sitä pidettiin, kunnes vuonna 1858 yleisesikuntaupseeri Pondra ilmoitti arkeologisen seuran julkaisussa, että tämä lampi oli hävinnyt. Sen jälkeen Loirin on katsottu alkavan Saint-Émanin lammikosta läheltä Illiers-Combraytä.

Loir laskee Sartheen vasemmalta^[2] lähellä kohtaa, jossa viimeksi mainittu yhtyy Mayennen kanssa lyhyeksi Maine-joeksi.

Loir kulkee neljän departementin ja 97 kunnan kautta^[1]. Idässä sen valuma-aluetta rajoittavat Perchen kukkulat. Keskeltä Eure-et-Loirin departementtia se virtaa tämän departementin eteläosiin, jatkuu Loir-et-Cherin pohjoisosien ja Sarthen departementin eteläosien kautta päätyen lopulta Maine-et-Loiren departementin pohjoisosiin.

Eure-et-Loirin departementissa Loir kulkee seuraavien 29 kunnan kautta, jotka on tässä lueteltu aakkosjärjestyksessä:^[1].

Alluyes, Autheuil, Bonneval, Cernay, Champrond-en-Gâtine (source), Charonville, Châteaudun, Les Châtelliers-Notre-Dame, Cloyes-sur-le-Loir, Les Corvées-les-Yys, Donnemain-Saint-Mamès, Douy, Illiers-Combray, Magny, Marboué, Marchéville, Montboissier, Montigny-le-Gannelon, Romilly-sur-Aigre, Saint-Avit-les-Guespières, Saint-Christophe, Saint-Denis-les-Ponts, Saint-Denis-les-Puits, Saint-Éman, Saint-Hilaire-sur-Yerre, Saint-Maur-sur-le-Loir, Saumeray, Le Thieulin, Villebon.

• Kuvia Loir-joelta Eure-et-Loirin departementissa virran suunnan mukaisessa järjestyksessä
• 
  Loir Saumerayssä sillalta nähtynä
• 
  Alluyesin linna Loirin Le Loir alimente les douves du château féodal d'Alluyes.
• 
  Loir kanavoidussa uomassa Bonnevalissa.
• 
  Châteaudunin linna Loirin varrella
• 
  Saint-Denis-les-Ponts
• 
  Montigny-le-Gannelonin linna Loirin varrella.

Loir-et-Cherin departementissa Loir kulkee seuraavien kuntien kautta:

Areines, Artins, Brevainville, Couture-sur-Loir, Fréteval, Lavardin, Les Roches-l'Évêque, Lignières, Lisle, Mazangé, Meslay, Montoire-sur-le-Loir, Morée, Naveil, Pezou, Saint-Firmin-des-Prés, Saint-Hilaire-la-Gravelle, Saint-Jacques-des-Guérets, Saint-Jean-Froidmentel ; Saint-Martin-des-Bois, Saint-Ouen, Tréhet, Villiers-sur-Loir, Vendôme, Thoré-la-Rochette.

• Kuvia Loir-joelta Loir-et-Cherin departementissa virran suunnan mukaisessa järjestyksessä
• 
  Sulku Loir-joessa Frétevalissa.
• 
  Loir Vendômessa. Taustalla Pyhän Kolminaisuuden kirkko.
• 
  Loir nähtynä Montrieux'n sillalta Naveilissa
• 
  Loirin ylittävä silta Montoire-sur-le-Loirissa

Sarthen departementissa Loir kulkee seuraavien kuntien kautta:

Poncé-sur-le-Loir, Ruillé-sur-Loir, La Chartre-sur-le-Loir, Lhomme, Chahaignes, Marçon, Dissay-sous-Courcillon, Château-du-Loir, Vaas, Le Lude, La Flèche.

• Kuvia Loir-joelta Sarthen departementissa virran suunnan mukaisessa järjestyksessä
• 
  Maantiesilta La Chapelle-aux-Choux'ssa.
• 
  Loir kulkee Le Luden halki.
• 
  Mervén mylly Luché-Pringé.
• 
  Loir La Flèchessä. Joen varrella mylly, Moulin des Quatre Saisons.

Maine-et-Loiren departementissa Loir kulkee seuraavien kuntien kautta:

Durtal, Huillé-Lézigné, Seiches-sur-le-Loir, Corzé, Villevêque, Soucelles, Briollay.

Eri lähteissä ilmoitetaan Loirin valuma-alueelle eri suuruisia pinta-aloja, jotka vaihtelevat 7920 km²:sta (Banque Hydro) 8294 km²:iin (Sandre). La surface du bassin versant varie, selon les sources, de (norjaksi) (Banque Hydro) à (norjaksi) (Sandre).

Loirin tärkeimmät sivujoet sen yläjuoksulta alajuoksulle lueteltuina, niiden pituudet sekä paikkakunnat, joilla ne laskevat Loiriin, ovat:

• Thironne (oikealta), 26 km, Illiers-Combrayssä
• Foussarde (oikealta), tulee Frazén kapeasta laaksosta, 30,6 km, Mézières-au-Perchessä
• vallée de Paray (vasemmalta), 24,9 km, à Montboissier'ssa
• Ozanne (oikealta), 44 km, 1 kilometrin päässä Bonnevalista
• Conie (vasemmalta), 32,4 km, 1 km ennen Marbouéta (Bonnevalin ja Châteaudunin välissä)
• Yerre (oikealta), 48,7 km, Saint-Hilaire-sur-Yerressä
• Egvonne (oikealta), 24,2 km, Cloyes-sur-le-Loirissa
• Aigre (vasemmalta), 30,8 km, Romilly-sur-Aigressa
• Baignon (vasemmalta), 27 km
• Gratteloup (oikealta), 17,1 km
• Réveillon (vasemmalta), 20,3 km
• Houzée (vasemmalta), 20,8 km,
• Boulon (oikealta), 23,6 km, Thoré-la-Rochettessa
• Brisse (vasemmalta), 14 km, Thoré-la-Rochettessa
• Cendrine (vasemmalta), 11,5 km, Montoire-sur-le-Loirin ja Couture-sur-Loirin välissä
• Braye (oikealta), 75,1 km, Sougén ja Couture-sur-Loirin välissä; sen sivujokia ovat:
  • Couetron (vasemmalta), 16.9 km
  • Anille (oikealta), 27.3 km
  • Tusson (oikealta), 32.6 km
• Veuve (oikealta), 26.2 km, Lhommen ja Chahaignesin välissä lähellä La Chartre-sur-le-Loiria
  • Étangsort (Veuven sivujoki, vasemmalta), 25,4 km
• Dême (vasemmalta), 32,7 km
• Dinan (oikealta) 17,3 km
• Yre (oikealta), 17,8 km, à Montabonissa
• Escotais (vasemmalta), 23,6 km
• Fare (vasemmalta), 37,7 km, Saint-Germain-d'Arcéssa
• Maulne (vasemmalta), ennen nimeltään Meaulnes, 29,5 km, La Chapelle-aux-Choux'ssa hieman Le Ludestä ylävirtaan
• Marconne (vasemmalta), 20,9 km, Le Ludessä
• Aune (oikealta), 29.9 km, hieman ennen Luché-Pringétä
  • Casseau (Aunen sivujoki, oikealta), 13.9 km
• Argance (oikealta), 19.7 km.

Vesistöjärjestelyjen kannalta tärkeimpiä näistä ovat olleet Thironne, Foussarde, Ozanne, Conie, Yerre, Aigre, Braye, Veuve, Dème, Fare tai Long, Maulne ja Aune.

Alluyesissä, Loirin varrella Eure-et-Loirin departementissa Châteaudunin pohjoispuolella, toimi vuosina 1971–1988 hydrologinen asema, jossa mitattiin joen virtaamaa. Sen keskimääräinen virtama tänä aikana oli 2,07 kuutiometriä eli 2070 litraa sekunnissa, joka kertyi 764 km²:n laajuiselta valuma-alueelta. Joen pinnan suurin hetkellinen korkeus, 2,10 metriä keskimääräistä korkeammalla, saavutettiin 27. toukokuuta 1977.^[3]

Loirin valuma-alueen pinta-ala on 7920 km². Sen virtaamaa tarkkailtu 61 vuoden ajan (1961–2021) Durtalissa, joka sijaitsee Maine-et-Loirin departementissa lähellä Loirin ja Sarthen liittymäkohtaa.^[4]

Loirin keskivirtaama on 31,6 kuutiometriä sekunnissa.^[4] Sen virtaama vaihtelee säännöllisesti eri aikoina vuodessa: talvikaudella joulukuusta huhtikuuhun se on paljon suurempi kuin kesällä ja alkusyksyllä kesäkuun lopulta lokakuun alkuun. Suurin virtaama on tammi- ja helmikuussa, pienin elokuussa.

Keskimäärin joka viides vuosi Loirin virtamaa pienenee kuivuuden vuoksi ajoittain 3,5 kuutiometriin sekunnissa. Silloinkin se on yhä enemmän kuin monissa muissa suunnilleen saman kokoisissa joissa. Tähän vaikuttaa erithyisesti se, että sen muutamien sivujokien kuten Conien ja Aigren virtaama pysyy varsin tasaisena.

Loirissa esiintyy joskus melko huomattavia tulvia. Keskimäärin joka toinen vuosi sen virtaama saavuttaa arvon 170, joka viides vuosi 260, joka kymmenes vuosi 310, joka 20. vuosi 370 ja joka 50. vuosi arvon 440 kuutiometriä sekunnissa.

Suurin mitattu hetkellinen virtaama oli 29. tammikuuta 1995, jolloin se oli 454 m³. Samana päivänä mitattiin myös suurin vuorokautinen keskivirtaama, 449 m³. Tällaiset tulvat ovat jo varsin poikkeuksellisia, ja niitä esiintyy keskimäärin vain joka viideskymmenes vuosi.

Loirin valuma-alueen keskimääräinen vuotuinen sademäärä on 129 millimetriä, mikä on vähemmän kuin puolet koko Ranskan arvosta. Alueella sataa keskimäärin 4,1 litraa vettä neliökilometriä kohti sekunnissa.

Ranskaksi joen nimi Loir lausutaan samoin kuin pääjoen nimi Loire ([​lwaʁ]). Nimet ovat kuitenkin aivan eri alkuperää, ja lisäksi ne ovat eri sukua: Loir on maskuliinisukuinen ja nimen edessä käytetään ranskan kielessä artikkelia le: Le Loir, kun taas Loire on feminiinisukuinen ja nimen edessä käytetään artikkelia la: La Loire.

Nimi Loir johtuu gallian kielen virtaa tarkoittavasta sanasta ledo. Muodossa super-ledo nimi esiintyy joen yläjuoksuun viittaavana säilyneissä lähteissä jo vuonna 616, mutta keskiajan latinassa nimi kirjoitettiin tavallisimmin Lœdus tai Lidericus. Jo ennen vuotta 844 esiintyvät myös latinalaiset kirjoitusasut ledis, liddus ja lidus.^[5]. Rotasismin vaikutuksesta led muuntui muotoon Ler, jolla nimellä joki mainittiin jo vuonna 1142. Vuodesta 1283 lähtien nimi on kirjoitettu Loir. Samaa alkuperää on myös Välimereen laskevan joen nimi Lez. Sanan ledus mainitsi yleisnimenä jo maantieteilijä Pomponius Mela ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla. On kuitenkin mahdollista, että Loir-joen nimen kehittymiseen nykyiselleen on vaikuttanut myös läheisen pääjoen nimi Loire.

Loirin varrella muinoin sijainneet kelttiläiset kauppalat olivat ilmeisesti varsin vähäpätöisiä, ainakin verrattuna sen laakson läheisyydessä sijainneisiin karnuuttien ja andekaavien pääkaupunkehin. Selvää on, että sen yläjuoksu kuului karnuuttien, alajuoksu senomaanien ja ankekaavien asuma-alueisiin.

1700-luvulla Joubert de Villemarest esitti hankkeen Loirin ja Euren yhdistämiseksi kanavalla, mutta sitä ei toteutettu. Vuoteen 1860 Loirin alajuoksulle oli rakennettu 39 sulkuporttia, jotka tekivät tästä kaikkiaan 310 kilometrin pituisesta^[2] joesta 113 kilometrin pituisen osuuden purjehduskelpoiseksi. Joen purjehduskelpoinen osuus alkoi Château-du-Loirista. Jokialukset kuljettivat varsinkin rakennuskiviä, kalkkia, ikkunalasia, keramiikkaa, kivihiiltä, heinää, hevosten rehua ja puutavaraa, jota paitsi jokea pitkin uitettiin tukkeja. Vuonna 1957 Loir kuitenkin poistettiin virallisesta purjehduskelpoisten jokien luettelosta.

Vendômen La Chartre-sur-le-Loirin välinen osuus Loir-joesta tunnetaan sen varrella olevista pienistä keskiaikaisista kirkoista, joissa on runsaasti freskoja ja seinämaalauksia. Tämän hyvin mutkittelevan^[2] joen laakso muodosti tuolloin osan yhdestä Santiago de Compostelaan johtaneista pitkistä pyhiinvaellusreiteistä.

Jokilaaksoa hallitsevat feodaaliaikaiset Vendômen, Lavardinin, Montoiren ja Trôon rauniot. Tämä laakso muodostaa keskeisimmän osan Vendômois'ta, joka alkujaan oli 800- tai 900-luvulla perustettu, jokilaakson molemmille puolille ulottunut kreivikunta. Laaksoon liitty myös Pierre de Ronsardin muisto.^[6]

Kalakantansa perusteella Loir on luokiteltu toisen luokan joeksi. Sen kaloista huomattavimpia ovat särjet, toutaimet, ahvenet, karpit ja kuhat. Sen Eure-et-Loirin departementissa sijaitsevista sivujoesta kolme suurinta, Ozanne, Yerre ja Aigre sen sijaan on luokiteltu ensimmäisen luokan joiksi, sillä niissä esiintyy taimeniakin.

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: fr:Loir (rivière)

• ”Loir”, Dictionnaire géographique universel, contenant la description de tous les lieux du globe ..., Volume 9, s. 161. A. Lacrosse, 1839.
• Daniel Schweitz: L’Identité traditionnelle du Vendômois : des travaux d’érudition locale à la reconnaissance d’un pays de la Vieille France (XVIII – XX siècle). Vendôme: Cherche-Lune, 2008.
• Pêche dans l'Eure-et-Loir! Féderation de pêche de l'Eure-et-Loir.