Santiago de Compostela
| Santiago de Compostela | |
|---|---|
 Santiago de Compostela | |
 lippu |  vaakuna |
  Santiago de Compostela | |
| Koordinaatit: 42°52′57″N, 008°32′28″W | |
| Valtio | Espanja |
| Itsehallintoalue | Galicia |
| Maakunta | A Coruña |
| Comarca | Santiago |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 220 km² |
| Korkeus | 260 m |
| Väkiluku (1.1.2016) | 95 966[1] |
| – Väestötiheys | 436 as./km² |
| santiagodecompostela.org | |
| Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo | |
Santiago de Compostela on Galician itsehallintoalueen pääkaupunki A Coruñan maakunnassa Espanjan luoteisosassa. Santiago de Compostelan vanha kaupunki ja pyhiinvaellusreitti kuuluvat Unescon maailmanperintöluetteloon.
Santiago de Compostelan asukasluku oli 95 966 vuonna 2016.[1]
Pyhiinvaellusreitti
- Pääartikkeli: Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitti
Apostoli Jaakob vanhemman hauta Santiago de Compostelassa Euroopan läntisimmässä osassa on ollut jo tuhannen vuoden ajan Euroopan tärkeimpiä pyhiinvaelluskohteita, ja sinne johtavat Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitit saattavat olla jopa 1 600 kilometriä pitkiä.[2] Kuuluisin näistä on niin sanottu ”ranskalainen tie” (esp. Camino Francés), joka alkaa Pyreneiden vuoristossa sijaitsevasta ranskalaisesta Saint-Jean-Pied-de-Portin kylästä ja kulkee ensin Espanjan puolelle Roncevaux'n kylään ja sieltä Pohjois-Espanjan läpi Santiago de Compostelaan. Reitin pituus on 769 kilometriä ja se kulkee muun muassa Pamplonan, Logroñon, Burgosin ja Leónin kaupunkien kautta.[3]
Kaupungissa on pyhiinvaelluksesta ja sen historiasta kertova museo Museo das Peregrinacións.[4]
Katedraali
Santiago de Compostelan katedraalin paikalla on ollut kirkollista toimintaa 800-luvun alusta. Nykyisen katedraalin rakennustyöt aloitettiin vuonna 1075, ja ne jatkuivat jaksoittain vuoteen 1211 saakka [5]
Katedraali edustaa vahvasti romaanista arkkitehtuuria. Sen pilarit ovat perusmuodoltaan neliöitä, ja niiden sivuissa on kiinni neljä puolipylvästä. Pylväät kannattavat tynnyriholvia sekä jakavat tilan osiin. Keskikäytävän puoleisin puolipylväs kohoaa koko käytävän korkuiseksi kannattelemaan holvikattoa. Sivuikkunat toimivat epäsuorana valonlähteenä.[2]
Kuvagalleria
-
Santiago de Compostelan katedraali (1075–1211) -
Hostal dos Reis Católicos 1500-luvulta on nykyään parador (hotelli). -
Colegiata de Santa Maria del Sar (1100-luku) -
Rúa do Vilar -
Museo das Peregrinacións -
Kulttuurikeskus Cidade da Cultura. Kuvassa kirjasto. -
Museo do Pobo Galego esittelee Galician kulttuuria. -
Praza das Praterías. Keskellä Casa do Cabildo (1758). -
Mercado de Abastos -
Ensanche on suosittua ostosaluetta. -
Praza de Cervantes -
Parque da Alameda
Lähteet
- http://www.spain.info/en/que-quieres/ciudades-pueblos/grandes-ciudades/santiago_de_compostela.html
Viitteet
- ↑ a b Instituto Nacional de Estadística
- ↑ a b Honour, Hugh & Fleming, John: ”Euroopan keskiaika”, Maailman taiteen historia. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1992. ISBN 951-1-16753-7.
- ↑ Gardberg, Carl Jacob: Santiago de Compostela: Matka apostoli Jaakobin haudalle. Schildt, 2001. ISBN 951-50-1214-7.
- ↑ http://museoperegrinacions.xunta.gal/es/node/83
- ↑ http://www.catedraldesantiago.es/en
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Santiago de Compostela Wikimedia Commonsissa
- Yle Elävä arkisto: Pyhän Jaakobin tie vie pyhiinvaeltajat Santiago de Compostelaan
- Alcalá de Henaresin yliopisto ja historiallinen ympäristö
- Alhambra, Generalife ja Albayzín Granadassa
- Altamiran luola
- Antoni Gaudín työt
- Aragonian mudéjar-arkkitehtuuri
- Aranjuezin kulttuurimaisema
- Atapuercan arkeologinen kohde
- Ávilan vanhakaupunki
- Barcelonan Sant Pau -sairaala ja katalonialainen musiikkipalatsi
- Burgosin katedraali
- Cáceresin vanhakaupunki
- Catalanin romaaniset kirkot Vall de Boíssa
- Côanlaakson ja Siega Verden esihistoriallinen kalliotaide (jaettu Portugalin kanssa)
- Córdoban historiallinen keskusta
- Cuencan linnoituskaupunki
- Doñanan kansallispuisto
- Elchen palmumetsä
- Elohopean perintö: Almadén ja Idrija (jaettu Slovenian kanssa
- Escorialin luostari
- Garajonayn kansallispuisto
- Ibizan biodiversiteetti ja kulttuuri
- Itä-Espanjan kalliomaalaukset
- La Lonja de la Seda de Valencia
- Las Médulas
- Lugon roomalainen muuri
- Madinat al-Zahra
- Méridan arkeologinen alue
- Oviedon muistomerkit ja Asturian vanhan kuningaskunnan kirkot
- Poblet-luostari
- Monte Perdido (jaettu Ranskan kanssa)
- Pyhiinvaellusreitti Santiago de Compostelaan
- Salamancan vanhakaupunki
- San Cristóbal de La Laguna
- San Millánin Yuso- ja Suso-luostarit
- Santa María de Guadalupe
- Santiago de Compostela
- Segovian vanhakaupunki ja akvedukti
- Serra de Tramuntanan kulttuurimaisema
- Sevillan katedraali, Alcázar ja Archivo de Indias
- Tarracon arkeologinen kokonaisuus
- Teiden kansallispuisto
- Toledo
- Úbedan ja Baezan renessanssimuistomerkit
- Vizcayan silta
| 1980-luku |
|
|---|---|
| 1990-luku |
|
| 2000-luku | |
| 2010-luku | |
| 2020-luku |
| ||||||||||||||||||
