Korvenalustanjärvi
| Korvenalustanjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Kanta-Häme |
| Kunnat | Hämeenlinna |
| Koordinaatit | 60°49′16″N, 24°20′57″E |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Hyvikkälänjoen valuma-alue (35.88) |
| Laskujoki | Kaartjoki [1] |
| Järvinumero | 35.886.1.027 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 90,4 m [1] |
| Rantaviiva | 2,397 km [2] |
| Pinta-ala | 24,505 ha [2] |
| Saaria | 1 [1] |
 Korvenalustanjärvi | |
| [ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]  | |
| Infobox OK | |
Korvenalustanjärvi [2][1] on Kanta-Hämeessä Hämeenlinnassa Ahoisten kylän lähellä sijaitseva järvi.[2][1]
Maantietoa
Järven pinta-ala on 25 hehtaaria ja se on 950 metriä pitkä ja 600 metriä leveä. Järvi sijaitsee Viialan Vaimaroiselta Valajärven eteläpuolelle Väihikkälään kulkevan harjujakson jäätikköjokimuodostumassa. Harjujakso kulkee järven pohjoispään ylitse länsi-itä-suuntaisena, mutta Kaartjoki virtaa harjuselänteen matalimmasta kohdasta ylitse. Harjujakso kääntyy järven koillispuolella kohti etelää ja ohittaa Kukkolankulman sen itäpuolelta [3]. Sen rantaviivan pituus on 2,4 kilometriä ja sen rannat ovat puoliksi metsämaata ja peltoa. Järvessä on yksi saari Rautasaari, joka sijaitsee luusuan edessä. Järven lähiympäristössä on kolme maatilaa ja rannoilla kuusi vapaa-ajan asuntoa. Niille johtaa tiet yhdystieltä 2871 ja 13643, taikka harjua seuraavalta kylätieltä.[2][1][4]
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä Vanajan reitin valuma-alueella Hyvikkälänjoen valuma-alueeseen, johon Kaartjoen alaosan alue kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 90,4 metriä mpy. Järveen ei ole johdettu avo-ojia, mutta sen pohjoispäähän laskee Päkinlähteiden luontaiset ojat. Järvi on Kaartjoen läpivirtausjärvi siinä mielessä, että Paloniitunjärven eteläosaan laskee Välijoki, jonka on Kaartjoen yksi osuus, ja Kaartjoki jatkaa Korvenalustanjärven pohjoispäästä matkaansa koilliseen päin. Järvien välillä vesi virtaa Petäjäsniemen vierestä ruohottuneen salmen läpi. Järvillä on sama vedenpinnankorkeus.[2][1][5]
Historiaa
Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa oli järven nimi kirjoitettu ”Korvenalustanjärvi”, mutta esimerkiksi vuoden 1961 peruskartassa oli sen nimenä väliaikaisesti ”Korvenalusjärvi”. Järven itärannat olivat niittyinä ja Kaartjoen luusuan luoteispuolella sijaitsi ensimmäiset pellot, jotka eivät vielä silloin kuuluneet Ahoisten kylään. Järven rantojen läheisyydessä ei ollut taloja. Vuoden 1961 peruskartassa viljelyksiä sijaitsi lähes yhtenäisenä vyöhykkeenä järven luoteispuolella ja kaksi peltitilkkua sijaitsi itärannan tuntumassa. Kirvesmäki oli silloin ja on edelleen metsämaata. Järven vaikutuspiirissä oli neljä maatilaa ja yksi vapaa-ajan asunto, vuoden 1979 kartassa kuusi vapaa-ajan asuntoa ja vuoden 1989 kartassa niitä oli seitsemän.[6][7][8][9]
Luontoarvoja
Sekä Paloniitunjärvi että Korvenalustanjärvi kuuluvat samaan Natura 2000-ohjelman suojeluyksikköön. Katso sen tietoja Paloniitunjärvestä.
Lähteet
- ↑ a b c d e f g Korvenalustanjärvi, Hämeenlinna (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d e f Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 4.7.2017.
- ↑ Haavisto-Hyvärinen, Maija & Stén, Carl-Göran & Herola, Erkki: Ahoisten maaperäkartan 2131 04 selitys, Geologian tutkimuskeskus, viitattu 23.11.2017
- ↑ Korvenalustanjärvi, Hämeenlinna (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Korvenalustanjärvi (35.886.1.027) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 14.11.2017.
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050967.jpg), 1855−1856
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2131 04 Ahoinen. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1961. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 2.4.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2131 04 Ahoinen. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1979. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 2.4.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2131 04 Ahoinen. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1989. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 2.4.2017)
Vanajan reitin valuma-alue (35.8)
| Kokemäenjoen vesistö (35) | Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Rajautuvat vesistöt ja osa-alueet: | Loimijoen valuma-alue (35.9) • Vanajaveden-Pyhäjärven alue (35.2) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Karjaanjoen vesistö (23) • Vantaa (21) • Mustijoen vesistö (19) • Kymijoen vesistö (14) | ||||||||||||||||||
| Hiidenjoen alue (35.81) | 7 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Puujoen alue (35.82) | noin 40 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Teuronjoen valuma-alue (35.83) | noin 50 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Sääjärvenojan valuma-alue (35.84) | noin 10 kohdetta Nautalammi • Lussilammi • Lastujärvi • Sääjärvi • Käkilammi • Hanhiliko • Kesijärvi • Leppälammi • Isojärvi • Saloistenjärvi | ||||||||||||||||||
| Luhdanjoen valuma-alue (35.85) | noin 10 kohdetta Valkjärvi • Harasjärvi • Mustakatos • Palojärvi • Savilammi • Taka-Mustijärvi • Etu-Mustijärvi • Perinkäänjärvi | ||||||||||||||||||
| Pätilänjoen valuma-alue (35.86) | noin 10 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Tervajoen valuma-alue (35.87) | noin 20 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Hyvikkälänjoen valuma-alue (35.88) | noin 130 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Räikälänjoen valuma-alue (35.89) | noin 30 kohdetta
|
