Korkun kieli : Nimen etymologia, Murteet, Äänteet, Kielioppi Wikipedia, vapaa tietosanakirja

Korkun kieli

Korku
Mundakielten levinneisyys Intiassa; korku läntisimpänä.
Oma nimi	कोरकू
Tiedot
Alue	Keski-Intia (Madhya Pradesh, Maharashtra)
Puhujia	727 133 (2011)
Kirjaimisto	devanagari
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta	austroaasialaiset kielet
Kieliryhmä	mundakielet
ISO 639-3	kfq
Ohje
Infobox OK

Korku on keskisessä Intiassa Madhya Pradeshin ja Maharashtran osavaltioissa asuvien korkujen puhuma mundakieli. Kielen puhuma-alue on joka puolelta gondien dravidaheimon ympäröimä, ja kielen lähimpiä sukulaisia puhutaan Intian itäosissa. Korku on läntisin austroaasialainen kieli.

Korkut ovat läheisissä yhteyksissä nihaleihin, joista monet ovat perinteisesti asuneet korkujen kanssa samoissa kylissä. Korkua puhuu noin 200 000 ihmistä lähinnä eteläisessä Madhya Pradeshissa Khandwan, Hardan, Betulin ja Hoshangabadin piirikunnissa sekä kolmessa piirikunnassa Pohjois-Maharashtrassa (Amravati, Buldana, Akola). Puhujien määrä on vähenemässä, ja kieli korvautuu vähitellen hindillä. Tämän vuoksi Unesco on luokitellut kielen uhanalaiseksi.

Nimen etymologia

Nimi Korku on peräisin ilmauksesta Koro-ku (-ku on monikko); sanan Koro merkitys on 'henkilö, korkuyhteisön jäsen' (Zide 2008).

Murteet

Korkun kielellä on kaksi murretta:

Kurkua puhutaan lännessä, ja suurin osa käytettävissä olevista tiedoista koskee Melghatin alamurretta. Toinen alamurre on Betul-Hoshangabadin murre. Hoshangabadin Lahi-murre on merkittävä kaksikon puuttumisen vuoksi.
Muwasia (Mowasi, Mawasi) puhutaan edellisen itäpuolella, mm. Chhindwaran piirikunnassa Koillis-Maharashtrassa.

Äänteet

Vokaalit

Korkussa on kuusi tavallista (a, e, i, o, u, ɨ) ja kaksi nasalisoitunutta (ɪ̃, ʊ̃) vokaalia.

Konsonantit

Korkussa on 22 konsonanttia.

		Bilabiaalit		Alveolaarit		Retrofleksit	Palataalit	Velaarit		Glottaalit
		tavallinen	aspiroitu	plain	aspiroitu	Retrofleksit	Palataalit	plain	aspiroitu	Glottaalit
Klusiilit	soinniton	p	pʰ	t	tʰ		c	k	kʰ	ʔ
Klusiilit	soinnillinen	b		d	dʰ		ɟ	g	gʰ
Frikatiivit				s
Nasaalit		m		n				ŋ
Approksimantit				l			j
Tremulantit				ɾ		ɽ

Kielioppi

Substantiivit voivat olla suvultaan joko maskuliineja, feminiinejä tai neutreja. Suomen tavoin adjektiivit sijoitetaan ennen substantiiveja, joihin ne viittaavat.

Kirjoitusjärjestelmä

Korkua kirjoitetaan devanagari-kirjoituksen balbodh-muunnoksella, jota käytetään myös marathin kirjoittamiseen.

Uhanalaisuus

Voimakkaammat valtakielet, kuten hindi, ovat heikentäneet korkun asemaa ja kieltä pidetään uhanalaisena. Hindin ja muiden Intian valtakulttuurien vaikutus ei koske vain kieltä, vaan myös korkujen perinteisiä tapoja ja kulttuuria. Muutamat ryhmät ovat onnistuneet kielensä säilyttämisessä, kuten Vindhya-vuorten Potharia Korku.

Vuoden 2001 väestönlaskennassa 574 481 ihmistä ilmoitti korkun luontaiseksi kielekseen.