Kevätoffensiivi (ensimmäinen maailmansota)
 | Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Kevätoffensiivi | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa ensimmäisen maailmansodan länsirintamaa | |||||||
 Saksalaisten hyökkäystä kuvaava kartta. | |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
|
| Ympärysvallat: | ||||||
| Komentajat | |||||||
|
|
| ||||||
| Vahvuudet | |||||||
| 5,1 miljoonaa sotilasta | 7 miljoonaa sotilasta | ||||||
| Tappiot | |||||||
| 688 341 | 851 374 | ||||||
| |||||||
Kevätoffensiivi eli Kaiserschlacht ensimmäisessä maailmansodassa alkoi, kun saksalaiset halusivat lyödä ympärysvallat ennen merkittävää yhdysvaltalaisten joukkojen saapumista vuonna 1918.[1] 60 divisioonaa oli vapautunut itärintamalta, kun Venäjä antautui. Alkoi operaatioiden sarja, hyökkäykset nimeltä Michael, Georgette, Gneisenau ja Blücher-Yorck seurasivat toisiaan. Aikaisempaa suurempaa etenemistä tapahtui, mutta ympärysvallat torjuivat silti nämä hyökkäykset. Eteneminen johtui rintaman todellisia oloja vastaamaan kehitetystä Hutier-taktiikasta, jossa ammuttiin säästeliäästi oikeisiin kohteisiin ja kevyet jalkaväkiryhmät hyökkäsivät nopeasti vastustajan heikkoihin kohteisiin.
Hyökkäykset kuluttivat pahoin Saksan armeijaa, kuudessa kuukaudessa Saksan armeijan vahvuus tipahti 5,1 miljoonasta 4,2 miljoonaan.lähde?
Operaatio Michael
- Pääartikkeli: Arrasin taistelu (1918)
21. maaliskuuta 1918 Saksa käynnisti hyökkäyksen, joka mursi muutamasta kohtaa ympärysvaltojen linjat samana iltana. Kahden päivän jälkeen brittien 5. armeija vetäytyi. Saksalaisten taktiikka ei täysin vastannut Hutier-taktiikkaa, ja Erich Ludendorff kulutti saksalaisten voimia. 24. maaliskuuta Saksa aloitti hätäisen operaatio Marsin brittien 3. armeijaa vastaan, ja se epäonnistui. 25. maaliskuuta Ludendorff päätti keskeyttää hyökkäyksen. Rautatieasema Amiens jäi ympärysvalloille, ja Saksan valtaama maa oli pahoin kranaattikuoppien repimää ja vaikeakulkuista.
Britit menettivät 178 000 sotilasta, joista noin 70 000 jäi vangeiksi. Ranskalaiset menettivät 77 000 sotilasta ja saksalaistet noin 250 000.[2]
Operaatio Georgette
Saksa päätti hyökätä Calais’n, Boulognen ja Dunkerquen alueella, joka oli muuttunut haavoittuvaksi, kun brittien joukot olivat siirtyneet puolustamaan Amiensia. Huhtikuun 4. päivänä alkoi Feuerwalze, Saksan kohdennettu tulivalmistelu. Ranskan joukkojen puolustus murtui, mutta viereiset brittien joukot taistelivat vastaan. Siitä huolimatta Saksan joukot etenivät vauhdilla, kunnes hyökkäys pysähtyi huoltovaikeuksiin ja molempien sivustojen vastaiskuihin. Molempien tappiot olivat noin 110 000 kuolleina ja haavoittuneina, siis yhtä tasaväkistä kuin Operaatio Michaelissa.
Operaatio Blücher-Yorck
- Pääartikkeli: Aisnen kolmas taistelu
Operaatio Blücher-York alkoi toukokuun 27. päivänä Soissonsin ja Reimsin välissä. Se tunnetaan myös nimellä Aisnen kolmas taistelu. Ympärysvaltain tappiot kesäkuun 6. päivään asti olivat 137 000 sotilasta ja keskusvaltain 130 000. Saksan tulivalmistelu Feuerwalze luhisti nopeasti läntisten joukkojen puolustuksen muutamaa kohtaa lukuun ottamatta.lähde?
Kesäkuun 9. päivänä Saksa aloitti edellisen operaation laajennukseksi Operaatio Gneisenaun. Ranska sai saksalaisilta sotavangeilta tietoja operaatiosta ja järjesti puolustukseen syvyyttä. Tästä huolimatta Saksan hyökkäys menestyi hyvin, mutta Compiègnessa ranskalaiset pysäyttivät saksalaiset äkillisellä vastahyökkäyksellä. 35 000 ympärysvaltain ja 30 000 saksalaisten sotilasta haavoittui tai kuoli.lähde?
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kevätoffensiivi (ensimmäinen maailmansota).
- Kaiserschlacht: The German Spring Offensive of 1918 Rememberance Trails. Comité Régional du Tourisme du Nord-Pas de Calais. Viitattu 10.11.2012.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
