Kaali

Kaali
Suippokaali
Uhanalaisuusluokitus
Puutteellisesti tunnettu [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:	Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari:	Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka:	Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko:	Brassicales
Heimo:	Ristikukkaiskasvit Brassicaceae
Suku:	Kaalit Brassica
Laji:	oleracea
Kaksiosainen nimi
Brassica oleracea L.[2]
Katso myös
Kaali Wikispeciesissä   Kaali Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Kaali eli vihanneskaali (Brassica oleracea) on ristikukkaisten heimoon kuuluva kasvilaji, jota viljellään vihanneksena. Sen luonnonvarainen kantamuoto kasvaa Pohjois-Afrikan ja Etelä- ja Länsi-Euroopan rannikoilla. Kaalia on viljelty useita tuhansia vuosia, ja siitä on jalostettu koko joukko toisistaan suuresti eroavia viljelymuotoja.^[3] Kerä- eli valkokaali on Suomen suosituin vihanneskaali^[4].

Kasvatus

Kaali on kaksivuotinen, mutta syötäväksi viljeltäessä sitä viljellään yksivuotisena. Siemenviljelys on kaksivuotinen. Kaali menestyy kosteahkolla savensekaisella maalla. Aarille istutetaan 400–450 tainta, ja sato on 350–500 kg.^lähde?

Kaalin terveysvaikutukset

On olemassa viitteitä siitä, että kaalien sisältämät rikkiyhdisteet saattavat suojata elimistöä syövältä ja säteilyn aiheuttamilta vaurioilta tehostamalla DNA-vaurioiden korjausta^[5].

Muunnokset

Lukuisat eri lajikkeet voidaan ryhmittää seuraaviin lajikeryhmiin^[6]:

• Alboglabra-ryhmä (var. alboglabra) – härmekaali (kiinanbrokkoli)
• Botrytis-ryhmä (var. botrytis) – kukkakaalilla ylöspäin varsilehtien suojaama kupu muodostunut nuorista kutistuneista epämuodostuneista kukinnoista
• Broccolo-ryhmä – parsakukkakaali
• Capitata-ryhmä (var. capitata) – keräkaalilla on sileät lehdet sulloutuneet tiiviiksi kuvuksi; muotoja ovat valkokaali, suippokaali ja punakaali
• Gemmifera-ryhmä (var. gemmifera) – ruusukaalilla (brysselinkaali) lehtien hangoissa pieniksi kuvuiksi kasvavia ruusumaisia silmuja
• Gongylodes-ryhmä (var. gongylodes) – kyssäkaalin (kaalirapi) varsi turvonnut maanpinnan yläpuolella lanttumaiseksi mukulaksi, josta lehtiruodit kasvavat; vihreitä, sinipunaisia, kellanvalkeita lajikkeita
• Italica-ryhmä (var. italica) – parsakaali (ital. broccoli), kukkakaalin näköinen. Kukinto pitkulaisempi ja mauttomampi
• Medullosa-ryhmä (var. medullosa) – rehuydinkaali
• Sabauda-ryhmä (var. sabauda) – kurttukaali (savoijinkaali) on tavallisen keräkaalin näköinen, mutta kuvut ovat pienemmät. Lehdet epätasaisesti kuopikkaat
• Sabellica-ryhmä (var. sabellica, var. acephala) – lehtikaali (koristekaali), jonka lehdet ovat suuret. Lehdet eivät ole kuvuiksi käpertyneet. Syötäväksi käyvät latvat ja nuoret lehdet käytetään
• Viridis-ryhmä (var. viridis) – rehukaali.

Lähteet

Kirjallisuutta

• Kirstilä, Kalle: Pieni suuri kaali. Helsinki: WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-38117-5.

Aiheesta muualla

• Laji.fi: Vihanneskaali (Brassica oleracea)
• Kaali on superruokaa aivoille. Autuutta aivoille -sivusto.
• United States Department of Agriculture (USDA): Brassica oleracea (englanniksi)
• Flora of China: Brassica oleracea (englanniksi)
• Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Brassica oleracea (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
• Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Brassica oleracea (cabbages, cauliflowers) (englanniksi)