Japani olympialaisissa

Japani olympialaisissa
Japani
Maakoodi JPN
Kotisivu www.joc.or.jp
Maan olympiamitalit
Mitalit
Sija: 12
Kultaa
186
Hopeaa
178
Pronssia
209
Yhteensä
573

Kesäolympialaiset
1896190019041908 • 1912 • 1920 • 1924 • 1928 • 1932 • 19361948 • 1952 • 1956 • 1960 • 1964 • 1968 • 1972 • 1976 • 1980 • 1984 • 1988 • 1992 • 1996 • 2000 • 2004 • 2008 • 2012 • 20162020

Talviolympialaiset
1924 • 1928 • 1932 • 1936 • 1948 • 1952 • 1956 • 1960 • 1964 • 1968 • 1972 • 1976 • 1980 • 1984 • 1988 • 1992 • 1994 • 1998 • 2002 • 2006 • 2010 • 2014 • 2018 • 2022 •

Infobox OK

Japani osallistui olympialaisiin ensimmäisen kerran Tukholman 1912 kesäolympialaisissa. Se on saavuttanut taidelajit mukaan lukien kaikkiaan 445 olympiamitalia ja on olympialaisten mitalitilastossa toiseksi parhaana aasialaisena maana sijalla 15. Japanilainen kaupunki on toiminut olympialaisten isäntänä kolme kertaa. Tokio isännöi vuoden 1964 kesäolympialaisia, Sapporo vuoden 1972 talviolympialaisia ja Nagano vuoden 1998 talviolympialaisia.

Japani on saavuttanut olympiamitaleja noin 30 urheilumuodossa. Parhaiten maa on menestynyt judossa, telinevoimistelussa, vapaapainissa ja uinnissa. Japanin vahvimmat talvilajit ovat pikaluistelu, mäkihyppy ja taitoluistelu. Maan ensimmäinen olympiavoittaja oli kolmiloikkaaja Mikio Oda, joka voitti kultaa Amsterdamissa 1928.

Japanin olympiamitalit urheilumuodoittain

Urheilumuoto Kulta Hopea Pronssi Yhteensä
Judo 36 18 18 72
Telinevoimistelu 29 33 33 95
Vapaapaini 24 12 14 50
Uinti 20 24 29 73
Yleisurheilu 7 7 9 23
Kreikkalais-roomalainen paini 4 5 3 12
Mäkihyppy 3 5 3 11
Lentopallo 3 3 3 9
Painonnosto 2 3 8 13
Taitoluistelu 2 2 1 5
Yhdistetty hiihto 2 2 0 4
Nyrkkeily 2 0 3 5
Pikaluistelu 1 5 9 15
Ammunta 1 2 3 6
Softball 1 1 1 3
Kaukalopikaluistelu 1 0 2 3

Urheilumuoto Kulta Hopea Pronssi Yhteensä
Freestyle-hiihto 1 0 2 3
Ratsastus 1 0 0 1
Taitouinti 0 4 8 12
Jousiammunta 0 3 2 5
Lumilautailu 0 2 1 3
Miekkailu 0 2 0 2
Tennis 0 2 0 2
Pyöräily 0 1 3 4
Baseball 0 1 2 3
Jalkapallo 0 1 1 2
Purjehdus 0 1 1 2
Alppihiihto 0 1 0 1
Maahockey 0 1 0 1
Pöytätennis 0 1 0 1
Sulkapallo 0 1 0 1
Taidelajit 0 0 2 2
Taekwondo 0 0 1 1

Judo on lähtöisin Japanista ja tuli olympiaohjelmaan juuri Japanissa pidetyissä vuoden 1964 olympialaisissa. Isäntämaa voitti tuolloin judon neljästä kultamitalista kolme, ja edelleenkin Japani on lajin ylivoimaisesti menestynein maa. Kolme kertaa olympiavoittoon on yltänyt Tadahiro Nomura (1996, 2000 ja 2004), ja kaksinkertaisia olympiavoittajia ovat Hitoshi Saito (1984 ja 1988), Ryōko Tani (2000 ja 2004), Masato Uchishiba (2004 ja 2008), Ayumi Tanimoto (2004 ja 2008) sekä Masae Ueno (2004 ja 2008). Näistä Tani on saavuttanut myös kahdesti olympiahopeaa ja kerran -pronssia. Ateenan 2004 olympialaisissa Japanin naisjudokat voittivat kultaa viidessä sarjassa seitsemästä.

Telinevoimistelussa Japani saavutti ensimmäisen kultamitalinsa Melbournen 1956 olympialaisissa mutta nousi jo seuraavissa kisoissa miesten puolella parhaaksi voimistelumaaksi. Japani voitti miesten joukkuekilpailun viisissä peräkkäisissä kisoissa vuosina 1960–1976. Moniottelun kultamitalisteina palkittiin Tokiossa 1964 Yukio Endō ja kaksissa seuraavissa kisoissa Sawao Katō. Endō voitti yhteensä kaksi henkilökohtaista ja kolme joukkuekultaa, ja Katōn saalis oli viisi henkilökohtaista ja kolme joukkuekultaa. Muita tuon ajan menestyjiä olivat Takashi Ono (3+2 kultaa 1956–1964), Akinori Nakayama (4+2 kultaa 1968–1972) ja Mitsuo Tsukahara (2+3 kultaa 1968–1976). Vuoden 1980 boikottikisojen jälkeen Japani saavutti Los Angelesissa 1984 kolme kultamitalia, joista kaksi voitti Kōji Gushiken. Neljissä seuraavissa kisoissa Japani jäi ilman voittoja, kunnes Ateenassa 2004 miehet voittivat joukkuekilpailun. Pekingissä 2008 Japani sai kaksi hopeaa, joista toisen joukkuekilpailusta. Lontoossa 2012 Kōhei Uchimura voitti kultaa moniottelussa ja saavutti hopeaa permannolla ja joukkuekilpailussa.

Uinnissa Japani oli vahvimmillaan 1930-luvulla. Maan ensimmäinen uinnin olympiavoittaja oli Amsterdamissa 1928 rintauinnin voittanut Yoshiyuki Tsuruta. Hän uusi voittonsa neljä vuotta myöhemmin, ja kun japanilaiset saavuttivat Los Angelesin kisoissa neljä muutakin kultamitalia sekä viisi hopea- ja kaksi pronssimitalia, oli se kisojen paras uintimaa. Berliinin 1936 olympialaisissa se oli toistamiseen uinnin mitalitilaston ykkösmaa saaliinaan neljä kulta-, kaksi hopea- ja viisi pronssimitalia. Kaksinkertaisia kultamitalisteja 1930-luvulla olivat Tsurutan lisäksi Yasuji Miyazaki (toinen kulta viestistä) ja Masanori Yusa (molemmat viestistä). Toisen maailmansodan jälkeen seitsemän japanilaista uimaria on noussut olympialaisissa korkeimmalle palkintokorokkeelle, heistä suurimpana tähtenä kaksi rintauintimatkaa sekä Ateenassa 2004 että Pekingissä 2008 voittanut Kōsuke Kitajima. Lontoossa 2012 Japani saavutti 11 uintimitalia mutta yksikään niistä ei ollut kultaa.

Painimuodoista japanilaisille on paremmin sopinut vapaapaini. Vuosien 1952–1988 kisoissa maan vapaapainijat saavuttivat yksiä kisoja lukuun ottamatta joka kerta 1–3 kultamitalia. Ainoa miesten vapaapainin kaksinkertainen mestari on 57 kilon sarjan vuosina 1964 ja 1968 voittanut Yojiro Uetake. Menestys on painottunut kevyempiin luokkiin, ja maan painavimmat painin olympiavoittajat ovat 73 kilon sarjan vuonna 1956 voittanut Mitsuo Ikeda ja 74-kiloiset vuonna 1976 voittanut Jiichiro Date. Japani palasi vapaapainissa kultamitalimaaksi Ateenassa 2004, kun naisten paini otettiin olympiaohjelmaan ja japanilaiset voittivat neljästä sarjasta kaksi. Saori Yoshida ja Kaori Ichō uusivat voittonsa neljä vuotta myöhemmin Pekingissä ja kahdeksan vuotta myöhemmin Lontoossa. Japani sai Lontoossa neljä kultaa, kun miesten puolella Tatsuhiro Yonemitsu ja naisissa Hitomi Obara voittivat myös sarjansa. Kreikkalais-roomalaisessa painissa Japani voitti kaksi kultamitalia Tokiossa 1964 sekä yhden Méxicossa 1968 ja Los Angelesissa 1984.

Yleisurheilussa seitsemän Japania edustanutta urheilijaa on noussut olympiavoittajaksi. Mikio Oda, Chūhei Nanbu ja Naoto Tajima voittivat kolmiloikan kolmissa peräkkäisissä kisoissa 1928–1936. Berliinissä 1936 maratonin voitti Japania edustanut korealainen Kitei Son. Naisten maratonin ovat voittaneet Naoko Takahashi Sydneyssä 2000 ja Mizuki Noguchi Ateenassa 2004. Toinen Ateenan kultamitalisti oli moukarinheittäjä Kōji Murofushi, joka Lontoossa 2012 saavutti vielä pronssia.

Talviolympialaisissa Japani on menestynyt parhaiten mäkihypyssä, josta se on saavuttanut kolme kultamitalia, kaikki kotikisoissaan. Sapporossa 1972 maa vei mäkikisassa kolmoisvoiton Yukio Kasayan johdolla. Naganossa 1998 Kazuyoshi Funaki voitti suurmäen kilpailun ja Japani oli paras joukkuekilpailussa. Yhdistetyssä hiihdossa Japani on saavuttanut kaksi kultamitalia. Se voitti joukkuekilpailun Albertvillessa 1992 ja Lillehammerissa 1994. Kenji Ogiwara ja Takanori Kōno olivat voittamassa molempia kultamitaleja. Taitoluistelijoista kultaa ovat voittaneet Shizuka Arakawa Torinossa 2006 ja Yuzuru Hanyū Sotšissa 2014.

Joukkuepalloiluista Japanin ykköslaji on lentopallo. Laji oli ensi kertaa olympiaohjelmassa Tokiossa 1964, jolloin Japanin naiset voittivat olympiakultaa. Miehet ylsivät olympiavoittoon Münchenissä 1972, ja neljä vuotta myöhemmin Montréalin kisoissa Japanin naiset olivat jälleen parhaita. Softballissa japanilaisnaiset voittivat kultaa Pekingissä 2008.

Lähteet

  • Siukonen, Markku (toim.): Suuri olympiateos 11. Jyväskylä: Kustannus-Notariaatti, 2001. ISBN 951-98673-0-9.
  • Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 2005. , 2005.
  • Vancouverin talviolympialaisten viralliset sivut The Vancouver Organizing Committee for the 2010 Olympic and Paralympic Winter Games. Arkistoitu 28.2.2010. Viitattu 2.3. 2010. (englanniksi)
  • Japani Lontoon kesäolympialaisissa 2012 Sports Reference. Arkistoitu 17.7.2016. Viitattu 26.2.2014. (englanniksi)
  • Japani Sotšin talviolympialaisissa 2014 Organizing Committee of the XXII Olympic Winter Games and XI Paralympic Winter Games of 2014 in Soc. Arkistoitu 25.2.2014. Viitattu 26.2.2014. (englanniksi)
Aasia  Afganistan  Arabiemiraatit  Bahrain  Bangladesh  Bhutan  Brunei
 Etelä-Korea  Filippiinit  Hongkong  Indonesia  Intia  Iran
 Irak  Itä-Timor  Japani  Jemen  Jordania  Kambodža
 Kazakstan  Kiina  Kiinan Taipei  Kuwait  Kirgisia  Laos
 Libanon  Malediivit  Malesia  Mongolia  Myanmar  Nepal
 Oman  Pakistan  Palestiina  Pohjois-Korea  Qatar  Saudi-Arabia
 Singapore  Sri Lanka  Syyria  Tadžikistan  Thaimaa  Turkmenistan
 Uzbekistan  Vietnam
Afrikka  Algeria  Angola  Benin  Botswana  Burkina Faso  Burundi
 Djibouti  Egypti  Eritrea  Etelä-Afrikka  Etelä-Sudan  Etiopia
 Gabon  Gambia  Ghana  Guinea-Bissau  Guinea  Kamerun
 Kap Verde  Kenia  Keski-Afrikan tasavalta  Komorit  Kongon dem. tasavalta  Kongon tasavalta
 Lesotho  Liberia  Libya  Madagaskar  Malawi  Mali
 Marokko  Mauritania  Mauritius  Mosambik  Namibia  Niger
 Nigeria  Norsunluurannikko  Päiväntasaajan Guinea  Ruanda  Sambia  São Tomé ja Príncipe
 Senegal  Seychellit  Sierra Leone  Somalia  Sudan  Swazimaa
 Tansania  Togo  Tšad  Tunisia  Uganda  Zimbabwe
Amerikka  Argentiina  Aruba  Bahama  Barbados  Belize  Bermuda
 Bolivia  Brasilia  Brittiläiset Neitsytsaaret  Caymansaaret  Chile  Costa Rica
 Dominica  Dominikaaninen tasavalta  Ecuador  El Salvador  Grenada  Guatemala
 Guyana  Haiti  Honduras  Jamaika  Kanada  Kolumbia
 Kuuba  Meksiko  Nicaragua  Panama  Paraguay  Peru
 Puerto Rico  Saint Kitts ja Nevis  Saint Lucia  Saint Vincent ja Grenadiinit  Suriname  Trinidad ja Tobago
 Uruguay  Venezuela  Yhdysvallat  Yhdysvaltain Neitsytsaaret
Eurooppa  Alankomaat  Albania  Andorra  Armenia  Azerbaidžan  Belgia
 Bosnia ja Hertsegovina  Bulgaria  Espanja  Georgia  Irlanti  Islanti
 Iso-Britannia  Israel  Italia  Itävalta  Kreikka  Kosovo
 Kroatia  Kypros  Latvia  Liechtenstein  Liettua  Luxemburg
 Pohjois-Makedonia  Malta  Moldova  Monaco  Montenegro  Norja
 Puola  Portugali  Ranska  Romania  Ruotsi  Saksa
 San Marino  Serbia  Slovakia  Slovenia  Suomi  Sveitsi
 Tanska  Tšekki  Turkki  Ukraina  Unkari  Valko-Venäjä
 Venäjä  Viro
Oseania  Amerikan Samoa  Australia  Cookinsaaret  Fidži  Guam  Kiribati
 Marshallinsaaret  Mikronesia  Nauru  Palau  Papua-Uusi-Guinea  Salomonsaaret
 Samoa  Tonga  Tuvalu  Uusi-Seelanti  Vanuatu
Muut  Itsenäiset olympiaurheilijat  Pakolaisurheilijat  Sekajoukkue  Venäjän olympiakomitea  Venäläiset olympiaurheilijat  Yhdistynyt joukkue
Historialliset maat  Alankomaiden Antillit  Australaasia  Böömi  Etelä-Jemen  Itä-Saksa  Jugoslavia
 Kiinan tasavalta  Länsi-Intian federaatio  Länsi-Saksa  Neuvostoliitto  Pohjois-Borneo  Pohjois-Jemen
 Rhodesia  Saarin protektoraatti  Saksojen yhteisjoukkue  Serbia ja Montenegro  Tšekkoslovakia  Venäjän keisarikunta