Talviolympialaiset 1998

XVIII talviolympiakisat
Isäntäkaupunki Japani Nagano, Japani
Osallistujamaita 72
Osallistujat 2 176 (1 389 miestä, 787 naista)
Kisatapahtumat 68 kilpailua 14 lajissa
Avajaiset 7. helmikuuta 1998
Päättäjäiset 22. helmikuuta 1998
Avaaja keisari Akihito
Urheilijoiden vala Kenji Ogiwara
Tuomareiden vala Junko Hiramatsu
Olympiatulen sytyttäjä Midori Ito
Olympiastadion Naganon olympiastadion
← 1994 2002 →
Infobox OK

Vuoden 1998 talviolympialaiset järjestettiin Naganossa Japanissa. Kilpailut avattiin 7. helmikuuta ja päätettiin 22. helmikuuta vuonna 1998.[1]

Valintaprosessi

Kisojen valintaprosessi pidettiin 15. kesäkuuta 1991 Birminghamissa, Britanniassa.[2]

Äänestystulokset
Kaupunki Maa Kierros 1 Kierros 2 Kierros 3 Kierros 4 Kierros 5
Nagano  Japani 21 30 36 46
Salt Lake City  Yhdysvallat 15 59 27 29 42
Östersund  Ruotsi 18 25 23
Jaca  Espanja 19 5
Aosta  Italia 15 29

Lajit

Olympiaohjelmassa oli 72 tapahtumaa 14 eri urheilulajissa.[3][4]

Osallistujamaat

Osallistuneet maat kartalla.
  Osallistui ensimmäistä kertaa talviolympialaisiin.
  Osallistui, aiempia osallistumisia.
  Ei osallistunut.

Kisoihin osallistui 2 180 urheilijaa 72 maasta.[4][5]

  •  Alankomaat
  •  Andorra
  •  Argentiina
  •  Armenia
  •  Australia
  •  Azerbaidžan
  •  Belgia
  •  Bermuda
  •  Bosnia ja Hertsegovina
  •  Brasilia
  •  Bulgaria
  •  Chile
  •  Espanja
  •  Etelä-Afrikka
  •  Etelä-Korea
  •  Georgia
  •  Intia
  •  Iran

  •  Irlanti
  •  Islanti
  •  Iso-Britannia
  •  Israel
  •  Italia
  •  Itävalta
  •  Jamaika
  •  Japani
  •  Jugoslavia
  •  Kanada
  •  Kazakstan
  •  Kenia
  •  Kiina
  •  Kiinan Taipei
  •  Kirgisia
  •  Kreikka
  •  Kroatia
  •  Kypros

  •  Latvia
  •  Liechtenstein
  •  Liettua
  •  Luxemburg
  •  Pohjois-Makedonia
  •  Moldova
  •  Monaco
  •  Mongolia
  •  Norja
  •  Pohjois-Korea
  •  Portugali
  •  Puerto Rico
  •  Puola
  •  Ranska
  •  Romania
  •  Ruotsi
  •  Saksa
  •  Slovakia

  •  Slovenia
  •  Suomi
  •  Sveitsi
  •  Tanska
  •  Trinidad ja Tobago
  •  Tšekki
  •  Turkki
  •  Ukraina
  •  Unkari
  •  Uruguay
  •  Uusi-Seelanti
  •  Uzbekistan
  •  Valko-Venäjä
  •  Venezuela
  •  Venäjä
  •  Viro
  •  Yhdysvallat
  •  Yhdysvaltain Neitsytsaaret

Mitalitaulukko

Vuoden 1998 talviolympialaisten mitalitaulukon ykkössijan saavutti Saksa.[1][6][3][7]

Vuoden 1998 talviolympialaisten mitalitaulukko
Sija Maa Kultaa Hopeaa Pronssia Yhteensä
1  Saksa 12 9 8 29
2  Norja 10 10 5 25
3  Venäjä 9 6 3 18
4  Kanada 6 5 4 15
5  Yhdysvallat 6 3 4 13
6  Alankomaat 5 4 2 11
7  Japani 5 1 4 10
8  Itävalta 3 5 9 17
9  Etelä-Korea 3 1 2 6
10  Italia 2 6 2 10
11  Suomi 2 4 6 12
12  Sveitsi 2 2 3 7

Avajaiset

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Kisojen avajaisten luonne oli hillitty, mutta vastoin japanilaisten toiveita seremoniat vietiin läpi päivänvalossa. Avajaiset aloitettiin lauantaina paikallista aikaa jo kello 11 aamupäivällä, jolloin Yhdysvalloissa oli perjantai-ilta, New Yorkissa kello yhdeksän.

Pääosaan avajaisissa nousivat isäntämaassa huippusuositut sumopainijat, joille annettiin koko tilaisuuden suurimmat aplodit. Aluksi 36 japanilaisen kansallisurheilun harjoittajaa suorittivat shiko-rituaalin, minkä jälkeen avajaisten päätähti, suurmestari (jap. 横綱, yokozuna) Akebono nousi sumopainin ottelukenttää dohyota muistuttaneelle lavalle ja esitti yokozuna dohyo-iri -rituaalin. Jalkojen nostamisella ja tarmokkaalla maahan laskemisella (shiko) oli tarkoitus ajaa pahat henget tiehensä ja viestittää, että kilpailut pidettäisiin reilun urheiluhengen nimissä. Sumopainijoiden lisäksi avajaisten teema noudatteli muiltakin osin Japanin satu- ja tarinakulttuuria, muun muassa balettitanssin muodossa.

Avajaisten kisojen rauhaan vedonneen kappaleen oli säveltänyt britti Andrew Lloyd Webber ja sen lauloi Ryoko Moriyama. Avajaiset lopetettiin Ludwig van Beethovenin sävelmään, jonka kuoro-osuuteen yhtyivät eri puolilla maapalloa, New Yorkissa, Pekingissä, Berliinissä, Hyväntoivonniemellä ja Sydneyssä sijainneet orkesterit.

Suurkisojen avajaisille tyypillisesti avajaisissa puheen pitivät maan keulahahmo, keisari Akihito, olympiatoimikunnan puheenjohtaja Eishiro Sato sekä Kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtaja Juan Antonio Samaranch.

Kilpailujen kohokohtia

Lähteet

  1. a b Nagano 1998 Official Website of the Olympic Movement. Viitattu 29.3.2016. (englanniksi)
  2. PAST OLYMPIC HOST CITY ELECTION RESULTS webcitation.org. Arkistoitu 17.3.2011. Viitattu 9.1.2014. (englanniksi)
  3. a b 1998 Nagano Winter Games Sports-Reference. Arkistoitu 29.4.2011. Viitattu 29.3.2016. (englanniksi)
  4. a b Factsheet - The Olympic Winter Games (pdf) International Olympic Committee. Viitattu 29.3.2016. (englanniksi)
  5. Nagano 1998 - XVIII Olympic Winter Games International Olympic Committee. Arkistoitu 19.6.2008. Viitattu 29.3.2016. (englanniksi)
  6. Event results Official Website of the Olympic Movement. Viitattu 29.3.2016. (englanniksi)
  7. Nagano 1998 olympic.it. Viitattu 29.3.2016. (englanniksi)
Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Talviolympialaiset 1998.
  • n
  • k
  • m
Kesäolympialaiset
Talviolympialaiset
Valtiot talviolympialaisissa 1998
Afrikka  Etelä-Afrikka  Kenia
Aasia  Intia  Iran  Japani  Kazakstan  Kiina  Kiinan Taipei
 Etelä-Korea  Kirgisia  Mongolia  Pohjois-Korea  Uzbekistan
Eurooppa  Alankomaat  Andorra  Armenia  Azerbaidžan  Belgia  Bosnia ja Hertsegovina
 Bulgaria  Espanja  Georgia  Irlanti  Islanti  Iso-Britannia
 Israel  Italia  Itävalta  Jugoslavia  Kreikka  Kroatia
 Kypros  Latvia  Liechtenstein  Liettua  Luxemburg  Pohjois-Makedonia
 Moldova  Monaco  Norja  Puola  Portugali  Ranska
 Romania  Ruotsi  Saksa  Slovakia  Slovenia  Suomi
 Sveitsi  Tanska  Tšekki  Turkki  Ukraina  Unkari
 Valko-Venäjä  Venäjä  Viro
Amerikka  Argentiina  Bermuda  Brasilia  Chile  Jamaika  Kanada
 Puerto Rico  Trinidad ja Tobago  Uruguay  Venezuela  Yhdysvallat  Yhdysvaltain Neitsytsaaret
Oseania  Australia  Uusi-Seelanti