Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1967

Vuoden 1967 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut
Joukkueet 8 (21)
Isäntämaa  Itävalta
Kaupungit Wien
Ajankohta 18.– 29. maaliskuuta 1967
Mitalistit
– Kultaa Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto
– Hopeaa Ruotsi
– Pronssia Kanada
Ottelut 28
Maalintekijä Neuvostoliitto Anatoli Firsov (11)
Neuvostoliitto Viktor Polupanov (11)
← 1966 1968 →
Infobox OK

Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1967 olivat lajin 34. maailmanmestaruus- ja samalla 45. Euroopan-mestaruuskilpailut. Kilpailut järjestettiin Wienissä, Itävallassa[1]. Turnauksessa karsittiin myös joukkueet vuoden 1968 olympiaturnaukseen.

Suomen joukkue onnistui turnauksessa voittamaan Tšekkoslovakian joukkueen maalein 3–1. Suomi oli saanut kisojen alla uuden valmentajan, nimittäin Tšekkoslovakiasta kotoisin olleen Augustin ”Gustav” Bubníkin. Tšekkoslovakiaa vastaan erityisen hyvin pelasivat Juhani Wahlsten ja varsinkin maalivahti Urpo Ylönen.[1] Voitto oli Suomelle ensimmäinen niin sanotuista jääkiekon suurmaista maailmanmestaruustasolla.[2] Voiton on sanottu antaneen Suomen jääkiekkokulttuurille uuden suunnan yhdessä vuoden 1965 kotikisojen Ruotsi-ottelussa saavutetun 2–2-tasapelin ohella[3].

A-sarja

Joukkue O V T H Maalit Pts URS SWE CAN TCH USA FIN DDR FRG
Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto 7 7 0 0 58-9 14 9-1 2-1 4-2 7-2 8-2 12-0 16-1
Ruotsi 7 4 1 2 31-22 9 6-0 5-5 3-4 5-1 8-2 3-1
Kanada 7 4 1 2 28-15 9 1-1 2-1 5-1 6-3 13-1
Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia 7 3 2 2 29-18 8 8-3 1-3 6-0 6-2
Yhdysvallat 7 3 1 3 20-23 7 2-0 0-0 8-3
Suomen lippu Suomi 7 2 1 4 14-24 5 5-1 2-2
Itä-Saksa 7 1 1 5 14-38 3 8-1
Länsi-Saksa 7 0 1 6 11-56 1

Suomi, Itä-Saksa ja Länsi-Saksa joutuivat karsimaan A-sarjapaikastaan vuoden 1968 maailmanmestaruus- ja olympiaturnauksessa. Itä- ja Länsi-Saksa putosivat B-sarjaan vuodeksi 1969, jolloin A-sarja pelattiin vain kuudella joukkueella.

Euroopan-mestaruuskilpailut

Joukkue O V T H Maalit Pts URS SWE TCH FIN DDR FRG
Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto 5 5 0 0 49-6 10 9-1 4-2 8-2 12-0 16-1
Ruotsi 5 3 1 1 22-18 7 5-5 5-1 8-2 3-1
Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia 5 2 1 2 20-14 5 1-3 6-0 6-2
Suomen lippu Suomi 5 2 1 2 13-17 5 5-1 2-2
Itä-Saksa 5 1 0 4 11-32 2 8-1
Länsi-Saksa 5 0 1 4 7-35 1

B-sarja

Joukkue O V T H Maalit Pts POL ROM NOR YUG ITA AUT SUI HUN
Puola Puola 7 5 2 0 32-13 12 3-3 3-1 3-3 2-0 7-2 7-1 7-3
Romania Romania 7 5 2 0 34-18 12 3-2 5-3 7-2 4-4 7-2 5-2
Norja 7 5 0 2 35-21 10 9-2 7-4 5-2 5-2 6-5
 Jugoslavia 7 2 3 2 29-31 7 4-2 8-3 3-3 6-6
Italia 7 2 1 4 23-31 5 4-2 7-5 4-4
Itävalta 7 2 1 4 23-34 5 5-2 5-4
 Sveitsi 7 1 1 5 22-37 3 7-3
Unkari 7 0 2 5 27-40 2

Kolme parasta joukkuetta eteni A-sarjakarsintaan vuoden 1968 kisoihin. Neljäs joukkue pääsi mukaan olympiakisojen B-sarjaan. Puola ja Italia eivät osallistuneet olympiakisoihin, joten paikan sai Itävalta. Sveitsi ja Unkari putosivat C-sarjaan vuodeksi 1969.

C-sarja

Joukkue O V T H Maalit Pts JPN BUL DEN FRA NED
Japani Japani 4 4 0 0 46-8 8 8-2 11-2 7-2 20-2
Bulgarian lippu Bulgaria 4 2 0 2 17-17 4 2-4 3-2 10-3
Tanska 4 2 0 2 18-23 4 5-2 7-8
Ranska Ranska 4 1 0 3 18-21 2 12-6
Alankomaat Alankomaat 4 1 0 3 19-49 2

Japani ja isäntäjoukkue Ranska etenivät vuoden 1968 olympiaturnauksen B-sarjaan.

Lähteet

  • http://hockey365.celeonet.fr/hockeyarchives/mondial1967.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
  • http://www.todor66.com/hockey/world/Men_1967.html
  • (en) hokej.snt.cz/ (Arkistoitu – Internet Archive)

Viitteet

  1. ↑ a b Honkavaara, Aarne ym.: Kaukalon leijonat, s. 99. US-Mediat Oy, 1989.
  2. ↑ Suomi-kiekon merkkipaaluja Suomi-kiekon ennätykset ja tilastot. Viitattu 1.1.2023.
  3. ↑ Honkavaara, Aarne ym.: Kaukalon leijonat, s. 100. US-Mediat Oy, 1989.
  • n
  • k
  • m
1920–1939
1940–1959
1960–1979
1980–1999
2000–2019
2020–2029
Huomioitavaa
Vuosina 1920–1928 maailmanmestaruuskilpailuja järjestettiin vain olympiaturnausten yhteydessä.
Vuosina 1932–1968 olympiaturnauksissa ratkaistiin myös kyseisen vuoden maailmanmestaruus.
Vuosina 1940–1946 maailmanmestaruuskilpailuja ei pelattu 2. maailmansodan vuoksi.
Vuodesta 1972 lähtien olympiaturnauksilla ei ole ollut maailmanmestaruuskilpailujen arvoa.
Vuosina 1972–1976 olympiavuosina järjestettiin erilliset maailmanmestaruuskilpailut.
Vuosina 1980–1988 olympiavuosina ei järjestetty erillisiä maailmanmestaruuskilpailuja.
Vuodesta 1992 lähtien olympiavuosina on järjestetty erillinen maailmanmestaruusturnaus.
Vuonna 2020 maailmanmestaruuskilpailuja ei pelattu koronaviruspandemian vuoksi.
  • n
  • k
  • m
Maailmanmestaruuskilpailut
Miesten maajoukkueet
A-sarjataso
Itävalta · Kanada · Kazakstan · Latvia · Norja · Puola · Ranska · Ruotsi · Saksa · Slovakia · Suomi · Sveitsi · Tanska · Tšekki · Valko-Venäjä (suljettu pois toistaiseksi) · Venäjä (suljettu pois toistaiseksi) · Yhdistynyt kuningaskunta · Yhdysvallat
1. divisioona (edeltäjä B-sarja)
2. divisioona (edeltäjä C-sarja)
3. divisioona (edeltäjä D-sarja)
Muut IIHF:n
maajoukkueet
Muut IIHF:n
jäsenvaltiot
IIHF:n ulkopuoliset
maajoukkueet
Naisten maajoukkueet
IIHF:n ulkopuoliset
naisten maajoukkueet
Entiset joukkueet
Baskimaa · Böömi · Böömi ja Määri · DDR · Englanti · Euroopan yhdistelmäjoukkue · IVY · Jugoslavia · Katalonia · Neuvostoliitto · Pohjois-Amerikan alle 23-vuotiaiden yhdistelmäjoukkue · Saksan liittotasavalta · Saksojen yhdistynyt joukkue · Saint-Pierre ja Miquelon · Serbia ja Montenegro · Skotlanti · Tšekkoslovakia
Entiset
naisten maajoukkueet
Muut arvokisat
Muut IIHF:n maajoukkueturnaukset
Muuta