Gerhard Ertl

Gerhard Ertl
Gerhard Ertl vuonna 2007
Gerhard Ertl vuonna 2007
Henkilötiedot
Syntynyt10. lokakuuta 1936 (ikä 87)
Stuttgart, Saksa
Kansalaisuus saksa
Koulutus ja ura
Tutkinnot

Stuttgartin yliopisto

Münchenin teknillinen yliopisto
Väitöstyön ohjaaja Heinz Gerischer
Instituutti

Hannoverin Gottfried Wilhelm Leibniz -yliopisto,
Ludwig-Maximilians-Universität München,
Münchenin teknillinen yliopisto,
Berliinin vapaa yliopisto,
Berliinin teknillinen yliopisto,
Max Planck -instituutin Fritz Haber -tutkimusinstituutti,

Humboldt-yliopisto
Tutkimusalue epäorgaaninen kemia, materiaalikemia
Palkinnot Nobel-palkinto Nobelin kemianpalkinto
Wolfin palkinto
[ Muokkaa Wikidatassa ] Näytä Wikidatasta tulevat arvot
Infobox OK

Gerhard Ertl (s. 10. lokakuuta 1936, Stuttgart, Saksa[1]) on emeritusprofessori fysikaalisen kemian osastolla Max Planck -instituutin Fritz Haber -tutkimusinstituutissa. Hänelle myönnettiin Nobelin kemianpalkinto vuonna 2007 työstään pintakemian menetelmien kehittämisessä[1].

Pintakemian tutkimus mahdollistui 1960-luvulla tyhjiöiden tuottamiseen vaadittavan teknologian myötä. Mahdollisimman täydellisen tyhjiön tuottaminen on oleellista, jotta reaktio saadaan toteutumaan vieraiden molekyylien puuttumatta reaktion kulkuun. Gerhard Ertl oli ensimmäisten joukossa soveltamassa uutta teknologiaa uuteen kemianalaan. Hän perehtyi erityisesti Haber–Bosch-prosessiin ja selitti myöhemmin sen yksityiskohtaisen toiminnan. Haber–Bosch-prosessissa typestä ja vedystä tuotetaan ammoniakkia käyttämällä rautaa katalyyttinä. Gerhard Ertlin tutkimus on mahdollistanut muun muassa prosessin paremman hyödyntämisen kemianteollisuudessa. Ertl jäi eläkkeelle vuonna 2004[1].

Lähteet

  1. a b c d Gerhard Ertl - Autobiography Nobel Prize. Viitattu 12.7.2012. (englanniksi)
  • n
  • k
  • m
1980-luku
1990-luku
  • 1990: William Jason Morgan, Dan McKenzie, Xavier Le Pichon | Marvin Minsky
  • 1991: John Julian Wild | Jacques-Louis Lions
  • 1992: Ernest John Christopher Polge | Gerhard Ertl
  • 1993: Kary B. Mullis | Frank Press
  • 1994: Arvid Carlsson | William Hayward Pickering
  • 1995: Edward F. Knipling | Nick Holonyak
  • 1996: Masao Ito | Charles K. Kao
  • 1997: Joseph F. Engelberger, Hiroyuki Yoshikawa | Takashi Sugimura, Bruce N. Ames
  • 1998: Jozef S. Schell, Marc C. E. Van Montagu | Leo Esaki
  • 1999: Don C. Wiley, Jack L. Strominger | W. Wesley Peterson
2000-luku
2010-luku
  • 2010: Peter Vitousek | Shun’ichi Iwasaki
  • 2011: Toshio Hirano, Tadamitsu Kishimoto | Kenneth Thompson, Dennis Ritchie
  • 2012: Masato Sagawa | Janet Rowley, Brian Druker, Nicholas Lydon
  • 2013: John Frederick Grassle | Jean M. J. Fréchet, C. Grant Willson
  • 2014: C. David Allis | Yasuharu Suematsu
  • 2015: Alain Fischer, Theodore Friedmann | Yutaka Takahasi
  • 2016: Steven D. Tanksley | Hideo Hosono
  • 2017: Adi Shamir | Emmanuelle Charpentier, Jennifer Doudna
  • n
  • k
  • m
1901–1925
1926–1950
1951–1975
1976–2000
2001–
Auktoriteettitunnisteet Muokkaa Wikidatassa
Kansainväliset
  • ISNI
  • VIAF
Kansalliset
  • Ranska
  • BnF data
  • Saksa
  • Israel
  • Yhdysvallat
  • Tšekki
  • Alankomaat
  • Puola
Tieteilijät
  • CiNii
  • Google Scholar
  • Leopoldina
  • Scopus
  • zbMATH
Henkilöt
  • Deutsche Biographie
Muut
  • IdRef