George (Kentin herttua)
| Prinssi George | |
|---|---|
| Kentin herttua | |
 | |
| Syntynyt | 20. joulukuuta 1902 York Cottage, Sandringham |
| Kuollut | 25. elokuuta 1942 (39 vuotta) Morven, Caitness, Skotlanti |
| Puoliso | Kreikan ja Tanskan prinsessa Marina (vih. 1934) |
| Lapset |
|
| Koko nimi | George Edward Alexander Edmund |
| Suku | Windsor (vuodesta 1917) Saksi-Coburg-Gotha (vuoteen 1917) |
| Isä | Yrjö V |
| Äiti | Mary |
| Nimikirjoitus |  |
Prinssi George, Kentin herttua (George Edward Alexander Edmund; 20. joulukuuta 1902 – 25. elokuuta 1942) oli kuningas Yrjö V:n ja kuningatar Maryn neljäs poika. Hänen kaksi vanhempaa veljeään olivat kuninkaat Edvard VIII ja Yrjö VI. Syntyessään George oli kruununperimysjärjestyksessä viides.
Prinssi George palveli Kuninkaallisessa laivastossa 1920-luvulla, ja sen jälkeen hetken aikaa siviilipalveluksessa. 1930-luvun lopulta hän palveli Royal Air Forcen upseerina. Hänestä tuli Kentin herttua vuonna 1934. Hän menehtyi lento-onnettomuudessa vuonna 1942 ollessaan matkalla Skotlannista Islantiin tapaamaan Yhdysvaltain armeijassa palvelleita.
Varhainen elämä
Prinssi George syntyi 20. joulukuuta 1902 York Cottagessa Sandringhamin kartanon mailla Norfolkissa, Englannissa.[1] Hänen isänsä oli Walesin prinssi (myöhemmin kuningas Yrjö V), kuningas Edvard VII:n ja kuningatar Alexandran ainoa nuoruuden yli elänyt poika. Hänen äitinsä oli Walesin prinsessa Mary. George kastettiin yksityisessä kappelissa Windsorin linnassa 26. tammikuuta 1903.[2]
Avioliitto ja lapset
Hetkeä ennen avioitumistaan pikkuserkkunsa Kreikan ja Tanskan prinsessa Marinan kanssa Georgesta tehtiin Kentin herttua, St. Andrewsin jaarli sekä Paroni Downpatrick. [3] Pari avioitui 29. marraskuuta 1934 Westminster Abbeyssa. He saivat kolme lasta:
- Prinssi Edward, Kentin herttua (synt. 9. lokakuuta 1935). Hän meni naimisiin Katharine Lucy Mary Worsleyn kanssa 8. kesäkuuta 1961. Heillä on kolme lasta.
- Prinsessa Alexandra (synt. 25. joulukuuta 1936). Hän meni naimisiin Sir Angus James Robert Bruce Ogilvyn kanssa 24. huhtikuuta 1963. He saivat kaksi lasta.
- Kentin prinssi Michael (synt. 4. heinäkuuta 1942). Hän meni naimisiin Marie Christine von Reibnitzin kanssa 30. kesäkuuta 1978. Heillä on kaksi lasta.
Yksityiselämä
Huhujen mukaan Georgella oli suhde muusikko Jessie Matthewsin,[4] kirjailija Cecil Robertsin [5] sekä Noël Cowardin kanssa.[6] Jälkimmäisen suhteen olemassaolon Cowardin pitkäaikainen poikaystävä Graham Payn kuitenkin kiisti.[7] Ollessaan naimisissa, hänellä oli suhde myös Margaret Whighamin kanssa (tunnettiin myöhemmin Margaret Campbellina, Argyllin herttuattarena).[8] Georgen on myös huhuttu käyttäneen huumeita, erityisesti morfiinia ja kokaiinia. Hänen on uskottu olleen vuonna 1926 syntyneen Michael Temple Canfield-nimisen miehen isä. Canfield oli adoptoitu, eikä tämän biologisista vanhemmista ole varmuutta. Äidiksi on epäilty niin amerikkalaista tanssijatar Kiki Prestonia, kuin myös kanadalaista Violet Evansia joihin molempiin Georgella oli ollut suhde. Evans lähetettiin kuningasperheen toimesta Sveitsiin jossa hän synnytti pojan vuonna 1926 ja antoi tämän adoptioon.[9] [10] Jopa Georgen veli Edvard oli vakuuttunut hänen isyydestään tavattuaan Canfieldin.[11] Michael Temple Canfield menehtyi sydänkohtaukseen kesken lennon vuonna 1969 saamatta koskaan tietää totuutta sukujuuristaan. Hän oli ollut aiemmin naimisissa Jacqueline Kennedyn sisaren, Lee Radziwillin kanssa.
Lähteet
- Pittsburgh Post-Gazette: Duke of Kent once called Sailor Prince Pittsburgh Post-Gazette. 26.8.1942. Viitattu 12.4.2021. (englanniksi)
- Yvonne´s Royalty: Royal Christenings users.uniserve.com. 6.8.2011. Viitattu 12.4.2021. (englanniksi)
- Yvonne´s Royalty: Peerage titles users.uniserve.com. (englanniksi)
- Lanham,MD: Historical dictionary of the British Monarchy Scarecrow Press. (englanniksi)
- King, Francis Henry: Yesterday Came Suddenly, s. 278. Constable (London), 1993.
- Barry Day: "The Letters of Noël Coward", s. 691. Alfred A. Knopf, 2007.
- Brandreth, Gyles: Philip and Elizabeth: Portrait of a Marriage, s. 94. London: Century, 2004.
- The Dirty Duchess of Argyll was ahead of her time The Times. 2019. (englanniksi)
- Nicholson, Stuart: Reminiscing in Tempo: A Portrait of Duke Ellinson. Northeastern University Press, 1999. Northeastern University Press. (englanniksi)
- Westminster, Loelia: Duchess of, "Grace and Favour". Weidenfeld Nicholson, 1961. (englanniksi)
- Hapuli, Noora: Kentin herttua oli kaikkien aikojen kohuprinssi – totuus huumeista, seksisuhteista ja lehtolapsesta pakottivat kuningasperheen äärimmäiseen ratkaisuun 25.7.2020. Ilta-Sanomat. (suomeksi)
Viitteet
- ↑ Duke of Kent once called Sailor Prince
- ↑ Yvonne´s Royalty: Royal Christenings
- ↑ Yvonne´s Royalty: Peerage titles
- ↑ Historical dictionary of the British Monarchy
- ↑ Yesterday Came Suddenly
- ↑ "The Letters of Noël Coward"
- ↑ Philip and Elizabeth: Portrait of a Marriage
- ↑ The Dirty Duchess of Argyll was ahead of her time
- ↑ Reminiscing in Tempo: A Portrait of Duke Ellinson
- ↑ Kentin herttua oli kaikkien aikojen kohuprinssi – totuus huumeista, seksisuhteista ja lehtolapsesta pakottivat kuningasperheen äärimmäiseen ratkaisuun
- ↑ Duchess of, "Grace and Favour
| ||||||||||||||||||||||
