Erland Stenberg
Johan Erland Stenberg (21. syyskuuta 1838 Anttila, Kuivanto, Orimattila – 13. tammikuuta 1896 Helsinki) oli suomalainen opettaja ja kuvanveistäjä, joka tunnetaan Ouluun Pariisissa tekemästään Frans Mikael Franzénin patsaasta.
Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa
opiskelleita suomalaisia
opiskelleita suomalaisia
Johan Jacob Ahrenberg, Anton Wilhelm Arppe, Charles Bassi, Johan Zacharias Blackstadius, Edla Blommér, Erik Cainberg*, Theodor Decker, Robert Wilhelm Ekman*, Erik Enroth, Gustaf Wilhelm Finnberg, Johan Erik Hedberg, Johan Gustav Hedman, Gustaf Erik Hedman, Theodor Höijer, Karl Emanuel Jansson, Johan Knutson, Unto Koistinen, Helmi Kuusi, Aleksander Lauréus*, Johan Erik Lindh, Frans Wilhelm Lüchow, Erik Johan Löfgren, Karl Peter Mazér, Hjalmar Munsterhjelm, Martti Mäki, Victorine Nordenswan, Johan Oldenburg, Antero Olin, Erik Palmstedt, Jacob Rijf, Mathilda Rotkirch, Carl Axel Setterberg, Carl Eneas Sjöstrand, Frans Sjöström, Anita Snellman, Erland Stenberg, Johan Henrik Strömer, Emanuel Thelning, Isak Wacklin, Ferdinand von Wright, Magnus von Wright, Wilhelm von Wright
* agré
Elämäkerta
Stenbergin vanhemmat olivat suutari Salomon Stenberg ja Katarina Mikontytär. Hän oli ensimmäinen kotipitäjästään Orimattilasta opiskelemaan päässyt aateliin tai pappissäätyyn kuulumaton poika. Stenberg kävi Heinolan alkeiskoulun ja sitten kaksi luokkaa kolmiluokkaisesta Porvoon kymnaasista. Hän joutui eroamaan kymnaasista isänsä kuoltua vuonna 1861. Stenberg onnistui kuitenkin jatkamaan opiskelua Jyväskylän seminaarissa ja hän valmistui sieltä kansakoulunopettajaksi 1867. Hän muutti valmistuttuaan Ruotsiin ja toimi opettajana kuuromykkien ja sokeiden koulussa Tukholmassa.
Opettajan työn ohessa Stenberg alkoi opiskella kuvanveistoa Tukholman Kuninkaallisessa vapaiden taiteiden akatemiassa. Hän saikin pian mainetta kuvanveistäjänä ja hän teki Ruotsin tiedeakatemian toimeksiannosta kemian professori Jöns Jacob Berzeliuksen, tähtitieteen professori Pehr Wilhelm Wargentinin sekä kasvitieteilijä Carl von Linnén muotokuvat. Vuonna 1872 Stenberg sai Suomen Taideyhdistyksen apurahan ja lähti sen turvin opiskelemaan ensin Kööpenhaminaan ja sitten Müncheniin, Roomaan ja Firenzeen. Matkoillaan hän sai vaikutteita antiikin taiteesta ja uusklassismista.
Stenberg teki 1870-luvun lopulla Aleksis Kiven hautamuistomerkin Tuusulaan sekä Frans Mikael Franzénin patsaan Ouluun. Hän palasi samoihin aikoihin Suomeen, asuen suurimman osan ajastaan Helsingissä. Stenberg toimi kuitenkin vielä 1886–1890 Jyväskylän lyseon piirustuksenopettajana sekä 1887–1888 Jyväskylän tyttökoulun piirustuksenopettajana.
Stenbergin puoliso vuodesta 1868 oli Alexandra Augusta Mathilda Bonsdorff (k. 1879).
Taideopinnot
- Kungliga Akademien för de Fria Konsterna, Tukholma 1869–73
- Det kongelige Akademiet for de Skønne Kunster, Kööpenhamina 1873–74
- Opintoja Italiassa
Teokset
- Aleksis Kiven hautamuistomerkki Tuusulassa, 1877
- Alexis Kiven muotokuva Suomen Kansallisteatterissa, 1879
- Frans Mikael Franzénin patsas Oulussa, 1879
- Apostoli Paavali, Jyväskylän kaupunginkirkko, 1880-luku
Lähteet
- Suomen kuvataiteilijat-verkkomatrikkeli
- Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 710.
- Oulun taidemuseo: Frans Michael Franzénin patsas (Arkistoitu – Internet Archive)
- Sirkka Holma: Aleksis Kiven hautamuistomerkki (Arkistoitu – Internet Archive)
- Jyväskylän seurakunnan kotisivu
Aiheesta muualla
- Erland Stenbergin elämäkerta Kansallisbiografiassa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Erland Stenberg Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||
