Erik Enroth
| Erik Enroth | |
|---|---|
 Erik Enroth ateljeessaan noin vuonna 1960. | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 11. joulukuuta 1917 Helsinki |
| Kuollut | 16. huhtikuuta 1975 (57 vuotta) Helsinki |
| [ Muokkaa Wikidatassa ]  | |
| Infobox OK | |
Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa
opiskelleita suomalaisia
opiskelleita suomalaisia
Johan Jacob Ahrenberg, Anton Wilhelm Arppe, Charles Bassi, Johan Zacharias Blackstadius, Edla Blommér, Erik Cainberg*, Theodor Decker, Robert Wilhelm Ekman*, Erik Enroth, Gustaf Wilhelm Finnberg, Johan Erik Hedberg, Johan Gustav Hedman, Gustaf Erik Hedman, Theodor Höijer, Karl Emanuel Jansson, Johan Knutson, Unto Koistinen, Helmi Kuusi, Aleksander Lauréus*, Johan Erik Lindh, Frans Wilhelm Lüchow, Erik Johan Löfgren, Karl Peter Mazér, Hjalmar Munsterhjelm, Martti Mäki, Victorine Nordenswan, Johan Oldenburg, Antero Olin, Erik Palmstedt, Jacob Rijf, Mathilda Rotkirch, Carl Axel Setterberg, Carl Eneas Sjöstrand, Frans Sjöström, Anita Snellman, Erland Stenberg, Johan Henrik Strömer, Emanuel Thelning, Isak Wacklin, Ferdinand von Wright, Magnus von Wright, Wilhelm von Wright
* agré
Erik Sigfrid Enroth (11. joulukuuta 1917 Helsinki – 16. huhtikuuta 1975 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari.
Enroth opiskeli Suomen Taideakatemian koulussa 1938–1945, Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa Tukholma 1945–1947, Académie de la Grande Chaumièressa ja Académie André Lhotessa Pariisissa Ranskassa 1955–1956 sekä Accademia di belle arti di Firenzessä Italiassa 1957.
Enroth oli opettajana Taideteollisessa oppilaitoksessa 1951 ja Suomen Taideakatemian koulussa 1965–1968.
Kuvasto on perustanut Erik Enrothin muistopalkinnon, sillä hänen ansiostaan tekijänoikeuslakiin saatiin kuvataiteilijan luoksepääsyoikeus.[1]
Enrothin isä oli tuntematon Donin kasakka, hänen äitinsä oli sairaskuntouttaja Signe Wahlborg Enroth. Enrothin ensimmäinen puoliso vuosina 1949–1962 oli Sara Hildén.[2] Enrothin toinen puoliso oli Sinikka Sanelma Enroth o.s. Summanen.
Enrothin ja Hildénin välistä avioliittoa käsitellään Pia Andellin vuonna 2013 ohjaamassa Hildénin elämästä kertovassa dokumenttielokuvassa Mesenaatti.[3]
Palkinnot ja tunnustukset
- Vuoden taiteilija 1971
- Valtion taidepalkinto 1970
- Pro Finlandia, 1963
- Olympia-kultamitali maalaustaiteessa, 1952
Lähteet
Kirjallisuutta
- Loimaala, Päivi – Soikkonen, Sarianne – Valorinta, Riitta (toim.): Erik Enroth: Sara Hildénin säätiön kokoelma. Sara Hildénin taidemuseon julkaisuja, 91. Sara Hildénin taidemuseo, 2012. ISSN 0357-3001. ISBN 978-951-609-524-3.
- Sakari, Marja: ”Enroth, Erik (1917–1975)”, Suomen kansallisbiografia, osa 2, s. 608–609. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-443-6. Teoksen verkkoversio.
- Vuorikoski, Timo: Erik Enroth 1945–1947. Sara Hildénin taidemuseon julkaisuja, 49. Tampere: Sara Hildénin taidemuseo, 1991. ISSN 0357-3001. ISBN 952-9652-04-6.
Aiheesta muualla
- Erik Enroth Kansallisgallerian kokoelmissa
- Kuvataiteilijamatrikkeli.
- Enroth, Erik hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisu Enrothin luoksepääsyasiassa (KKO 1976-II-51).
| ||||||||||||||||||||||
