Elisabeth kohtaa

Elisabeth kohtaa
Elisabeth möter
Ohjelman alkutunnus.
Tyyli	keskusteluohjelma
Kestoaika	29 minuuttia
Luoja(t)	Elisabeth Rehn
Alkuperämaa	Suomi
Verkko	Yle Fem (ensiesitys) Yle TV1 Yle Areena TV Finland
Esitetty	2012-09-1010. syyskuuta 2012 – 2013-06-2727. kesäkuuta 2013
Tuotantokausia	2
Jaksoja	10
Tuotanto
Tuottaja(t)	Henrik Lindberg
Ohjaaja(t)	Jan Inberg
Leikkaaja(t)	Anna-Karin Grönroos
Kuvaaja(t)	Anton Railo Mikko Kelloniemi
Tuotantoyhtiö(t)	Cityportal
Aiheesta muualla
IMDb
Infobox OK

Elisabeth kohtaa (ruots. Elisabeth möter) oli Yleisradion Yle Fem -kanavalla esittämä keskusteluohjelma, jossa haastattelijana toimi Elisabeth Rehn. Sarjaan tehtiin 10 jaksoa vuosina 2012–2013.^[1][2][3] Suhteidensa ansiosta Rehn sai ohjelmaan vieraaksi monia kuuluisuuksia, kuten YK:n entisen pääsihteerin Kofi Annanin ja Ruotsin kuningattaren Silvian. Haastateltavia yh­dis­ti­vät erilaiset konf­lik­tit ja ha­lu pa­ran­taa maail­maa.^[4][5]

Ohjelma sai laajaa kansainvälistä huomiota, kun Rehnin vieraana nähtiin Pohjois-Korean entisen johtajan Kim Jong-ilin lapsenlapsi. Tämä käytti sedästään, maan nykyisestä johtajasta Kim Jong-unista nimitystä ”diktaattori”.^[6][7]

Ohjelmaidea

Rehn sanoi Aamu-tv:n haastattelussa elokuussa 2012, että Elisabeth kohtaa oli hänen ”kansainvälinen elämäkertansa”: hän kohtasi siinä sellaisia ihmisiä ja aihekokonaisuuksia, jotka olivat merkinneet hänelle paljon. Ohjelman jaksot nauhoitettiin siellä, missä haastateltavat asuivat. Rehn matkusti ohjelmantekoon muun muassa Bosnia ja Hertsegovinaan, Long Islandille, Geneveen, Manchesteriin ja Tukholmaan.^[2][8][9]

Rehnin mukaan tuotantotiimillä oli alun perin mielessä toisentyyppinen ohjelma, jota ei ollut suunniteltu hänelle vaan toiselle henkilölle. Vasta kyseisen henkilön kieltäydyttyä syntyi ajatus Rehnin omasta keskusteluohjelmasta.^[8]

Haastattelut

Rauhantyötä ja kansainvälisiä suhteita

Elisabeth kohtaa -televisio-ohjelman seitsemän ensimmäistä osaa näytettiin Yle Fem -kanavalla syys-lokakuussa 2012.^[10] Sarjan avausjaksossa Rehn tapasi entisen YK-esimiehensä Kofi Annanin. Heidän keskustelunsa oli kuvattu Sveitsissä heinäkuussa, jolloin Annan toimi vielä rauhansovittelijana Syyrian sisällissodassa. Annan kertoi Rehnin haastattelussa, ettei ollut voinut kieltäytyä, kun häntä oli pyydetty auttamaan ihmisiä, jotka kärsivät. Hän totesi kuitenkin myös, että hänelle oli sanottu tehtävän olevan mahdoton. Elokuun alussa – viikko haastattelun jälkeen – Annan ilmoitti luopuvansa tehtävästään.^[8][11][12]

Kahdessa seuraavassa jaksossa Rehnin vieraina olivat ruotsalainen poliitikko Margot Wallström ja presidentti Martti Ahtisaari. Wallströmillä oli varsin samanlainen tausta kuin Rehnillä itsellään: molemmat olivat toimineet kansanedustajina, ministereinä ja YK:n erityislähettiläinä. Rehniä ja Ahtisaarta yhdisti puolestaan vuoden 1994 presidentinvaalikamppailu. Kun entiset kilpakumppanit kohtasivat kasvotusten, aiheesta syntyi taas keskustelua.^[11]

Myöhemmissä jaksoissa Rehn haastatteli muun muassa Afrikan ensimmäistä naispresidenttiä Ellen Johnson Sirleafia sekä Kosovosta Suomeen muuttanutta jalkapalloilijaa Shefki Kuqia.^[5][13][14] Sirleaf ja Rehn tutustuivat aikoinaan toisiinsa, kun he laativat yhdessä YK-raporttia naisten asemasta sodissa. Pari kiersi yhdessä maailman konfliktialueita ja palasi haastattelussa näihin matkoihin.^[1][15] Kuqin kanssa Rehn keskusteli pakolaisuudesta, vaikeuksien voittamisesta ja jalkapallosta, joka oli kummankin sydäntä lähellä.

Kesäkuussa 2013 sarjasta esitettiin vielä kolme uutta jaksoa.^[1][2] Niistä ensimmäisessä Rehn pääsi tapaamaan kuningatar Silviaa. Heidän keskustelunsa oli lämminhenkinen ja sikäli poikkeuksellinen, että kuninkaalliset antoivat harvoin yhtä intiimejä haastatteluja ulkomaalaisille. Silvia paljasti suomalaiskatsojille muun muassa, mitä presidentti Urho Kekkonen antoi kastelahjaksi kruununprinsessa Victorialle.^[4][16]

Yllättävä vieras Pohjois-Koreasta

Lokakuussa 2012 Elisabeth kohtaa -sarjasta esitettiin jakso, jossa Rehn haastatteli 17-vuotiasta Kim Han-solia – Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin veljenpoikaa ja edellisen johtajan Kim Jong-ilin lapsenlasta. Kim kävi siihen aikaan Mostarin kansainvälistä UWC-lukiota, jonka suojelija ja perustajajäsen Rehn oli.^[6][8][17]

Oppilaitos ja Kimin perhe antoivat luvan haastatteluun. Toukokuussa 2012 kuvatussa keskustelussa Kim sanoi, ettei ollut päässyt koskaan tapaamaan isoisäänsä Kim Jong-iliä eikä ollut varma, oliko tämä ollut tietoinen hänen olemassaolostaan. Kimin isä Kim Jong-nam oli Kim Jong-ilin vanhin poika. Tämä ajautui isänsä epäsuosioon vuonna 2001 ja muutti perheineen Kiinan Macaoon. Kim Han-solin mukaan hänen isänsä ei ollut erityisen kiinnostunut politiikasta eikä tätä luultavasti sen takia valittu Pohjois-Korean johtoon. Setäänsä Kim Jong-unia haastateltava ei tuntenut henkilökohtaisesti. Kim totesi Rehnille, ettei osannut sanoa, miksi Kim Jong-unista oli tullut ”diktaattori”.^{[6][18][19][20]}

Kim Han-sol kertoi, että oli elänyt lapsena eristettyä elämää. Hän ei ollut saanut heti tietää, että oli Pohjois-Korean johtajan lapsenlapsi. Kimin äiti oli tavallisesta pohjoiskorealaisesta perheestä, joten Kim näki myös eliitin ulkopuolella vallitsevaa todellisuutta. Muutettuaan Macaoon Kim tutustui eteläkorealaisiin ja muihin ulkomaalaisiin. Tämä sai hänet kiinnostumaan maailman kulttuureista ja kansainvälisyydestä. Tulevaisuudesta hän totesi, että haluaa tehdä opintojensa jälkeen humanitaarista työtä. Kim toivoi, että voisi palata kotimaahansa ja parantaa kansan oloja. Unelmakseen hän mainitsi Koreoiden yhdistymisen.^{[7][18][21][22]}

Kansainvälinen julkisuus ja jälkipuinti

Elisabeth kohtaa -sarjassa nähty Kim Han-solin haastattelu ylitti kansainvälisen uutiskynnyksen. Rehnin ja Kimin keskustelua käsiteltiin tiedotusvälineissä ympäri maailmaa; sen no­tee­ra­si­vat muun muassa talouslehti The Wall Street Journal ja Britannian yleis­ra­dio­yh­tiö BBC.^{[20][23][24][25]} Jakso ladattiin myös videopalvelu YouTubeen. Sa­no­ma­leh­ti The Guardianin mukaan kyseessä oli äärimmäisen harvinainen haastattelu, sillä Pohjois-Korean johtajan sukulaiset eivät yleensä kommentoineet maan asioita mediassa.^[7] Kim Han-sol ei ollut aikaisemmin esiintynyt missään yhtä näkyvästi.^[21]

Haastattelu nousi uudelleen puheenaiheeksi loppuvuodesta 2013, kun Pohjois-Korean johtoeliitissä käytiin valtataistelua: Kim Jong-un teloitutti joulukuussa maan ylimpään johtoon kuuluneen Jang Song-thaekin, joka oli hänen tätinsä mies. Jangia väitettiin maanpetturiksi. Brittiläinen sanomalehti The Telegraph arvioi, että Ranskan Le Havreen opiskelemaan muuttanut Kim Han-sol saattoi niin ikään olla vaarassa, koska hän oli suututtanut setänsä kutsumalla tätä diktaattoriksi Suomen televisiossa. Aasialaisten tiedotusvälineiden mukaan Kim Han-solin turvatoimia oli kiristetty ja hän oli saanut suojakseen poliisivartion. Poliisit olivat myös kehottaneet toimittajia välttämään Kimin kuvaamista. Hänen nimensä oli poistettu opiskelija-asuntolan postilaatikosta, ja median havaintojen perusteella vaikutti siltä, että hän pyrki piiloutumaan.^{[6][9][24][26][27]}

Kim Han-solin mukaan hänen tekemisiään seurattiin Pohjois-Koreassa erittäin tarkasti.^[17] Rehn kertoi Helsingin Sanomille joulukuussa 2013, että Kim Han-solin ja tämän lähipiirin turvallisuus oli varmistettu ennen jakson kuvauksia. Hän sanoi myös, että Kimin vanhemmat olivat olleet haastattelusta hyvin ylpeitä.^[26] Rehn oli tavannut Kim Han-solin uudelleen keväällä 2013, ja he olivat sen jälkeen pitäneet yhteyttä sähköpostin ja Facebookin välityksellä. Kim oli vakuutellut voivansa hyvin. Rehn oli kuitenkin huolissaan ja pahoillaan haastateltavansa hankalasta tilanteesta.^[6][27] Ilta-Sanomissa hän kommentoi:^[24]

»Tietenkin minä otin hyvin paljon vastuuta siinä, että hän tuli niin hyvin näkyviin. Valitettavasti minä altistin hänet, mutta minulla oli perheen ja koulun lupa. Olin varmistanut kaiken. Mutta sehän on selvää, että ketä tahansa pelottaa se, mitä siellä [Pohjois-Koreassa] tapahtuu.»

Alkuvuodesta 2017 Elisabeth kohtaa -haastattelu nousi jälleen esiin, kun Kim Han-solin isä Kim Jong-nam salamurhattiin Malesiassa. Tämä oli arvostellut velipuolensa hallintoa, ja siksi myös Kim Han-solin ajateltiin olevan hengenvaarassa. Kolme viikkoa murhan jälkeen YouTubessa julkaistiin video, jossa Kim Han-sol -nimellä esiintyvä mies kertoi olevansa äitinsä ja sisarensa seurassa. Samalla heidän suojelijakseen ilmoittautui aiemmin tuntematon Cheollima Civil Defence -ryhmä. Elisabeth Rehn totesi Ilta-Sanomille olevansa ”99-prosenttisen varma”, että YouTube-videolla esiintyvä mies oli hänen tapaamansa Kim Han-sol. Myös kansainvälinen media oli ottanut Rehniin yhteyttä videon vuoksi. Rehn kertoi saaneensa Kim Han-solilta viimeisimmän sähköpostiviestin noin puoli vuotta aikaisemmin ja tietävänsä, että tähän oli yritetty kohdistaa väkivaltaa. Hän ei kuitenkaan halunnut kommentoida laajemmin Kimin senhetkistä tilannetta.^[6][28] Hän sanoi:^[6]

»Minun on hyvin vaikea keskittyä nyt mihinkään. Mietin vain hänen turvallisuuttaan.»

Arvostelut

Elisabeth kohtaa sai lehdistössä myönteisen vastaanoton. Hufvudstadsbladetin Malin Slotte kirjoitti arviossaan, että vaikka Rehnillä ei ollut aiempaa kokemusta toimittajan työstä, tämä veti haastattelijana vertoja monelle ammattitoimittajalle.^[30] Myös Helsingin Sanomien Ville Blåfield kehui Rehniä tyylitajuiseksi ja karismaattiseksi haastattelijaksi, joka osasi aidosti kuunnella vierastaan ja eläytyä tämän kokemuksiin. ”Neutraaleja toimittajia tietenkin tarvitaan – –, mutta jotain Elisabeth Rehnin vuorovaikutustaidoista me toimittajat voisimme oppia”, hän kiitteli.^[29] Toimittaja Leena Virtanen piti Rehnin keskusteluohjelmaa niin ikään ”oivallisena ideana” ja ”puitteitaan suurempana”.^[4]

Jaksoluettelo

Lähteet

Aiheesta muualla

• Ohjelman Facebook-sivut