Bianca Castafiore

Bianca Castafiore
Bianca Castafiore Tintin seikkailuissa
Luoja(t)	Hergé
Ensi- esiintyminen	1939
Henkilötiedot
Suhteet
Infobox OKNimi-testi OK

Bianca Castafiore (lempinimi ”Milanon satakieli”) on kuvitteellinen italialainen oopperadiiva Hergén Tintti-sarjakuvissa.

Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Castafioren ensiesiintyminen nähdään albumissa Kuningas Ottokarin valtikka (1939). Castafiore esitetään yhtenä johtavista italialaisista oopperasopraanoista, ja hänen aina laulamansa kappale on ”Koruaaria” Charles Gounod’n oopperasta Faust. Aaria alkaa sanoilla ”ah ma nauran, kun kuvani kauniin peilissäin nään”. Tintti, kapteeni Haddock ja Milou eivät siedä Castafioren voimakasta lauluääntä, mutta muut tuntuvat yleensä pitävän hänen laulustaan. Castafiore on aina kuvattu mahtailevana, itsekeskeisenä ja naiivina. Castafioren kanssa kulkevat yleensä silmälasipäinen pianisti Igor Wagner sekä kamarineito Irma, joita hän jatkuvasti komentelee.

Castafiore on epäilemättä ihastunut kapteeni Haddockiin, mutta Haddock ei kuitenkaan voi sietää häntä. Tarinassa Castafioren korut sanomalehdet levittävät perätöntä huhua Castafioren ja Haddockin naimisiinmenoaikeista. Castafiore on tottunut lehdistöön ja nauraa huhuille, mutta Haddock pitää niitä äärimmäisen kiusallisina. Castafiore ei aina muista ystävänään pitämänsä kapteeni Haddockin nimeä, vaan kutsuu tätä lukuisilla väärillä nimillä, kuten ”kapteeni Bartok”. Castafioren koruissa Castafiore lahjoittaa Haddockille puna-aran, jota Haddock myös pitää rasittavana. Vaikka Castafiore on varsinkin Haddockin mielestä hyvin ärsyttävä, hän on kuitenkin useita kertoja auttanut Tinttiä ja Haddockia, ja joskus pelastanut heidät pulasta. Viimeisessä tarinassa Tintti ja Picarot Castafiore joutuu San Theodorosin valtiossa vankeuteen, koska häntä pidetään Tintin ystävänä.

Bianca Castafioren esikuvana on saattanut olla suomalainen oopperadiiva Aino Ackte. Tätä olettamusta tukee muun muassa se, että Kuningas Ottokarin valtikassa Klowin kuninkaanlinnan, Kropowin, arkkitehtuuri muistuttaa suuresti Olavinlinnaa, ja Ackté oli Savonlinnan oopperajuhlien alkuunpanija.^[1] Hergé itse ei juuri pitänyt oopperasta.

Lähteet

↑ Severi Nygård. Tintti Suomessa. Helsingin Sanomat Kuukausiliite, lokakuu 2008, s. 58-65.

Hergé – Tintin seikkailut

Sarjakuva-albumit	Tintti Neuvostojen maassa (1930) • Tintti Afrikassa (1931) • Tintti Amerikassa (1932) • Faaraon sikarit (1934) • Sininen lootus (1936) • Särkynyt korva (1937) • Mustan saaren salaisuus (1938) • Kuningas Ottokarin valtikka (1939) • Kultasaksinen rapu (1941) • Salaperäinen tähti (1942) • Yksisarvisen salaisuus (1943) • Rakham Punaisen aarre (1944) • Seitsemän kristallipalloa (1948) • Auringon temppeli (1949) • Mustan kullan maa (1950) • Päämääränä kuu (1953) • Tintti kuun kamaralla (1954) • Tuhatkaunon tapaus (1956) • Seikkailu Punaisella merellä (1958) • Tintti Tiibetissä (1960) • Castafioren korut (1963) • Lento 714 (1968) • Tintti ja Picarot (1976) • Tintti ja aakkostaide (1986)
Hahmot	Tintti • Kapteeni Haddock • Milou • Professori Tuhatkauno • Dupont ja Dupond • Bianca Castafiore • Muut hahmot
Tapahtumapaikat	Borduria • Khemed • Moulinsartin linna • San Theodoros • Syldavia
Elokuvat	Kultasaksinen rapu (1947) • Tintti ja merirosvon aarre (1961) • Tintti ja siniset appelsiinit (1964) • Auringon temppeli (1969) • Tintti Haijärvellä (1972) • Tintin seikkailut: Yksisarvisen salaisuus (2011)
Animaatiosarjat	Les aventures de Tintin d'après Hergé (1958–62) • Tintin seikkailut (1991–92)
Videopelit	Tintin on the Moon (1989) • Tintin in Tibet (1996) • Prisoners of the Sun (1997) • Tintin: Destination Adventure (2001)
Yhteistyökumppanit	Norbert Wallez • Bob de Moor • Edgar Pierre Jacobs • Jacques Martin • Greg • Roger Leloup • Josette Baujot • Jacques Van Melkebeke • Fanny Rodwell • Philippe Goddin • Michael Farr • Benoît Peeters • Numa Sadoul • Jean-Pierre Talbot • Yves Rodier
Muuta	Borduuri • Casterman • Hergé-museo • Le journal de Tintin • Le Petit Vingtième • Ligne claire • Studios Hergé • Syldaavi • Tintin et le Thermozéro • Quick & Flupke • Veikko, Tette ja Jykke