Allatiivi

Allatiivi eli ulkotulento eli ulkoinen tulosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jonkin päälle, jollekin pinnalle tai jonkin lähelle: tuolille, seinälle, talolle.

Allatiivi on yksi suomen kielen ulkopaikallissijoista adessiivin eli ulkoisen olosijan sekä ablatiivin eli ulkoisen erosijan ohella. Sen vastine sisäpaikallissijojen ryhmässä on sisäinen tulosija eli illatiivi. Yleiseksi tulosijaksi puolestaan voidaan joskus luonnehtia translatiivia.

Allatiivi eri kielissä

Suomi

Suomessa allatiivi kuuluu käytössäoleviin paikallissijoihin. Allatiivia käytetään lähinnä prototyyppisen paikalle tulemisen merkityksessä. Sijapääte on -lle. Esimerkkejä:

ranta : rannalle : rannoille

koulu : koululle : kouluille.

• Allatiivi voi tarkoittaa myös toimintaan menemistä: Lähti kalalle, lypsylle, kutsuttiin illalliselle, rupesivat hippasille
• Voi ilmaista asentoa tai olotilaa: kääntyi vatsalleen, jäi kylmilleen, lähti liikkeelle, jäi löysälle, tuli hyvilleen
• Saamista ilmaisemassa: Annoin sen hänelle. Äiti neuloi pojalle nutun. Helmiä sioille, pöytä kuudelle
• Kelpaamista merkitsemässä: Vihreä ei sovi sinulle. Työni ei kelvannut pomolle.
• Muita: perso makealle, sopii pilkulleen, arvioit metrilleen oikein, näkyville, manan majoille
• Katso myös datiivi.

Viro

Viron kielessä allatiivia käytetään paljolti samoin kuin suomessa. Allatiivin (vir. alaleütlev) tunnus on -le.

Unkari

Unkarin kielessä allatiivin pääte on -hoz/-hez/-höz. Merkitys vastaa usein suomen allatiivia tai postpositiota luokse, joskus myös suomen illatiivia tai translatiivia.

• paikka: fához 'puun luokse', orvoshoz megy 'mennä lääkäriin/lääkärille'
• tarkoitus: ebédhez terít 'kattaa päivälliseksi'

Aiheesta muualla

• Mitä sisä- ja ulkopaikallissijoilla tarkoitetaan? Iso suomen kielioppi verkossa (VISK): § 1238. Kotus, 2008.
• Panu Mäkinen: Suomen kielioppi (Arkistoitu – Internet Archive) 1999–2004.
• Jukka Korpela: Eikö saisi myydä asuntoa parvekkeella? Suomen kielen ns. paikallissijojen hyvästä käytöstä 2002–2008.