Ad Astra

Symbolismi

---

Fernand Khnopff, Hopeinen tiara, 1911.

Symbolismi

Fin de siècle | Romantiikka | Dekadenssi | Symbolismi kirjallisuudessa | Venäläinen symbolismi

Symbolisteja

Léon Bakst | Charles Baudelaire | Aubrey Beardsley | Arnold Böcklin | Magnus Enckell | Gustav Klimt | Max Klinger | Stéphane Mallarmé | Gustave Moreau | Mihail Nesterov | Edgar Allan Poe | Sully Prudhomme | Arthur Rimbaud | Konstantin Somov | Émile Verhaeren | Paul Verlaine

Symbolismia

Pahan kukat | Ad Astra | Haavoittunut enkeli | Halla | Kuoleman puutarha | Köynnöksenkantajat | Lemminkäisen äiti | Symposion | Terror Antiquus

Ad Astra (latinankielisestä sanonnasta per aspera ad astra, ”vaikeuksien kautta tähtiin”) on Akseli Gallen-Kallelan vuonna 1894 maalaama symbolistisen^[1] tyylisuunnan teos. Taiteilija teki maalauksesta toisinnon vuonna 1907. Maalaus kuvaa punaisessa meressä seisovaa alastonta naista, jonka hulmuavat hiukset muodostavat auringon kehän kaltaisen kehyksen hänen kasvoilleen. Kosteasilmäisen naisen kädet ovat kohotettuina taivasta kohti; vuoden 1907 versiossa naisella on kämmenissä stigmat^[2]. Taustalla paistaa suuri täysikuu.

Gallen-Kallela maalasi useita kansallisromanttisia teoksia, muun muassa Kalevala-aiheita. Ad Astra voidaan tulkita eräänlaiseksi versioksi Aino-tarinasta.^{kenen mukaan?} Maalaus toimi alttaritauluna Gallen-Kallelan lasten ristiäisissä.^[3] Gallen-Kallelan itsensä mukaan maalaus kuvaa ylösnousemusta ja lisäksi hahmo on maailman vapauttajan asennossa ristinpuulla.^[4]

Maalauksen ensimmäinen versio kuuluu yksityiskokoelmaan, toinen versio kuuluu Villa Gyllenbergin taidemuseon kokoelmaan.

Katso myös

• Symposion (Gallénin ensimmäinen merkittävä symbolistinen maalaus)

Lähteet