Zürich
| Zürich | |
|---|---|
 | |
 vaakuna | |
  Zürich | |
| Koordinaatit: 47°22′N, 8°33′E | |
| Valtio |  Sveitsi |
| Kantoni | Zürich |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 87,92[1] km² |
| Korkeus | 394–869[2] m |
| Väkiluku (31.12.2017) (vakituiset asukkaat) | 409 241[3] |
| – Väestötiheys | 4 655 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+1 |
| – Kesäaika | UTC+2 |
| Postinumero | 8000–8099 |
| Suuntanumero(t) | 0261 |
| www.stadt-zuerich.ch | |
| Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo | |
Zürich ([ˈʦyːʀɪç] saks. Zürich 
kuuntele ääntämys (ohje), ransk. Zurich, ital. Zurigo, sveitsinsaksaksi Züri) on kaupunki Pohjois-Sveitsissä. Se on väkiluvultaan maan suurin kaupunki ja Zürichin kantonin pääkaupunki.
Maantiede
Zürich sijaitsee Zürichinjärven pohjoispäässä, Limmatin joenniskassa ja laaksossa, kumpuilevassa Mittellandissa. Kaupungin länsipuolella kohoaa metsäinen Albisharjanne korkeimpana huippuna Uetliberg (869 m mpy.) ja itäpuolella Zürichberg (676 m mpy.).[4][2]
Kaupunginosat ja piirit
- Pääartikkeli: Luettelo Zürichin kaupunginosista
Nykyisen laajuinen Zürichin kaupunki syntyi kahdessa kuntafuusiossa vuosina 1893 ja 1934, kun yhteensä 20 kuntaa liitettiin Zürichiin. Zürich koostuu 12 piiristä (saks. Stadtkreis). Piirit muodostuvat yhteensä 22 historiallisesta kaupunginosasta (saks. Stadtquartier).[4] Piirit on jaettu tilastollisesti 34 osa-alueeseen (saks. Quartier); kuhunkin piiriin kuuluu 2–4 osa-aluetta.[5]
Väestö
Nykyisen Zürichin alueen väkiluku nelinkertaistui 1800-luvun jälkipuoliskolla noin 40 000:sta 170 000:een. Korkeimmillaan kaupungin väkiluku oli vuonna 1962, noin 442 000. Vähennyttyään välillä lähes sadallatuhannella vakinaisia asukkaita oli vuoden 2016 lopussa jälleen yli 400 000.[3][4][6]
Zürichissä oli vuoden 2016 lopussa – ottaen huomioon sekä vakituiset että tilapäiset asukkaat – 415 682 asukasta. Heistä 133 473 henkilöä (32,1 prosenttia) oli ulkomaalaisia, ilman Sveitsin passia. Ulkomaalaisryhmistä suurin oli saksalaiset, joita oli 33 548 ihmistä. Seuraavaksi suurimmat ryhmät ovat italialaiset ja portugalilaiset. Suomalaisia asui vuoden 2016 lopulla Zürichissä 440 henkilöä.[7]
Zürichin metropolialueella asuu noin 1,68 miljoonaa asukasta.[8]
Elämänlaadun Zürichissä väitetään olevan maailman suurkaupungeista korkein[9].
Kieli
Vuoden 2000 väestönlaskennassa 77,7 prosenttia Zürichin asukkaista puhui äidinkielenään saksaa. Kaupungissa puhutaan omaleimaista zürichinsaksaa (Züritüütsch). Saksan jälkeen yleisimmät äidinkielet kaupungissa olivat italia (4,7 %), entisen Jugoslavian alueen kielet (2,4 %), espanja (2,2 %) ja ranska (2,1 %).[10]
Uskonto
Zürichin suurin uskonnollinen ryhmä on katoliset, joita oli vuoden 2015 lopulla noin 28 prosenttia asukkaista. Protestantteja oli noin 22 prosenttia ja islamilaisia kuusi prosenttia. Asukkaista 34 % ei tunnustanut mitään uskontoa.[11]
Talous
Zürich on Sveitsin talouselämän keskus. Kaupungissa oli vuonna 2014 noin 43 000 yritystä ja 460 000 työpaikkaa, joista 93 prosenttia oli palvelusektorilla. Työpaikoista oli pankki-, rahoitus- ja vakuutusalalla noin 64 000. Työntekijöistä 35 prosenttia oli vuonna 2015 ulkomaalaisia. Kaupunkilaisten työttömyys on vaihdellut vuosina 2010–2016 3,3 prosentista 4,1 prosenttiin.[12]
Kahden suurpankin, UBS:n ja Credit Suissen, samoin kuin 55 muun pankin pääkonttori on kaupungissa, ja sitä sanotaankin usein maailman pankkikeskukseksi[6]. Vakuutusyhtiö Swiss Re ja Sveitsin pörssi pitävät päämajaansa Zürichissä.
Zürich on monen suuryrityksen, esimerkiksi teollisuuskonserni-ABB:n ja Migros-osuuskunnan kotipaikka[4].
Liikenne
Zürichin lentoasema on maan suurin. Se sijaitsee Klotenissa, kaupungin pohjoispuolella. Zürichin rautatieasemalta on suorat kaukojunayhteydet eri puolille Sveitsiä sekä naapurimaihin. Verkehrsbetriebe Zürich (VBZ) on kaupungin liikennelaitos. Moottoritiet A1 ja A4 ohittavat kaupungin pohjoispuolelta, A3 länsipuolelta. Zürichinjärvellä on risteilyliikennettä.
Koulutus
Kaupungissa sijaitsee lukuisia korkeakouluja, joista tärkein on Valaliiton teknillinen korkeakoulu (Eidgenössische Technische Hochschule, ETH).
Urheilu
Kansainväliset organisaatiot
Kansainvälisen jääkiekkoliiton (IIHF) päämaja sijaitsee Zürichissä. Myös Kansainvälisen jalkapalloliiton (FIFA) keskuspaikka on Zürich.[4]
Urheiluseurat
Grasshopper Club Zürich on urheiluseura, jolla on toimintaa monessa lajissa, muun muassa jalkapallossa ja salibandyssä. FC Zürich on jalkapalloseura. ZSC Lions pelaa jääkiekkoa maan pääsarjassa.
Urheilukilpailut
Zürichissä järjestetään vuosittain yleisurheilun Timanttiliigan osakilpailu Weltklasse Zürich.
Kuuluisia zürichiläisiä
Zürichissä syntyneitä tai vaikuttaneita henkilöitä:
- Albert Einstein (1879–1955), professori Zürichin yliopistossa ja ETH:lla
- Gottfried Keller (1819–1890), kirjailija
- Thomas Mann (1875–1955), kirjailija
- Johann Heinrich Pestalozzi (1746–1827), pedagogi
- Ulrich Zwingli (1484–1531), pappi, reformoidun kirkon perustaja.
Nähtävyyksiä
- Kirkkoja
- Grossmünster, lähellä Zürichjärveä vanhassakaupungissa sijaitseva kirkko, jossa Ulrich Zwingli toimi pastorina.
- Fraumünster, Zürichin ensimmäinen kirkko, joka on rakennettu ennen vuotta 874 ja jonka ikkunoissa olevat lasimaalaukset on tehnyt Marc Chagall.
- Bahnhofstrasse, Zürichin kuuluisin ostosbulevardi
- Uetliberg
- Zürichin kansallismuseo
- Zürichin ooppera
- Zürichin yliopiston kasvitieteellinen puutarha
- Zürichinjärvi.
Kuvagalleria
-
Grossmünsterin kirkko. -
Zürichin Pietarinkirkko. -
Limmatjokea. -
Zürichin hallinnolliset piirit (1–12) ja osa-alueet (34 kpl).
Lähteet
- Statistisches Jahrbuch der Stadt Zürich 2017 (Kaupungin tilastollinen vuosikirja 2017) Stadt Zürich, Präsidialdepartement. (saksaksi)
Viitteet
- ↑ Arealstatistik Land Cover - Gemeinden nach 27 Grundkategorien (Excel) Arealstatistik 2004/09. 4.12.2014. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 24.9.2017. (saksaksi), (ranskaksi)
- ↑ a b National map: swisstopo (Sveitsin valtion julkinen karttapalvelu) map.geo.admin.ch. Wabern: Bundesamt für Landestopografie swisstopo. Viitattu 24.9.2017. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi), (retoromaaniksi), (englanniksi)
- ↑ a b Bilanz der ständigen Wohnbevölkerung nach Bezirken und Gemeinden, 1991–2017 (Excel) 31.8.2018. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 9.9.2018. (saksaksi)
- ↑ a b c d e Motschi, Andreas: Zürich (Gemeinde) (Sveitsin historiallisen tietosanakirjan artikkeli) Historisches Lexikon der Schweiz (HLS). 25.1.2015. Bern: Stiftung HLS. Viitattu 28.9.2017. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi)
- ↑ Kaupungin tilastollinen vuosikirja 2017, sivu 467
- ↑ a b Über Zürich > Zahlen & Fakten (Tietoja Zürichistä kaupungin verkkosivuilla) www.stadt-zuerich.ch. 2017. Stadt Zürich. Arkistoitu 9.7.2016. Viitattu 28.9.2017. (saksaksi)
- ↑ Kaupungin tilastollinen vuosikirja 2017, sivut 30 ja 45
- ↑ Zürichin kaupungin tilastot (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Highlights from the 2007 Quality of Living Survey Mercer Human Resource Consulting. Viitattu 31.12.2007.
- ↑ Volkszählung 2000[vanhentunut linkki]
- ↑ Stadt Zürich, Präsidialdepartement: Bevölkerung, Religion (Tietoja uskonnoista kaupungin tilastosivuilla) stadt-zuerich.ch. Viitattu 9.10.2017. (saksaksi)
- ↑ Kaupungin tilastollinen vuosikirja 2017, sivut 107, 110, 116 ja 126
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Zürich Wikimedia Commonsissa
Matkaopas aiheesta Zurich Wikivoyagessa (englanniksi)- Kuvagalleria
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
