Ylioppilaskoe
Ylioppilaskoe on koe ylioppilastutkinnossa. Kielissä kokeita järjestetään erikseen pitkän, keskipitkän ja lyhyen oppimäärän mukaisesti. Myös matematiikassa järjestetään erikseen lyhyen ja pitkän oppimäärän kokeet. Reaaliaineissa ja äidinkielessä ja kirjallisuudessa on ainoastaan yhdentasoisia kokeita. Kokelaat, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi eikä saame, voivat suorittaa suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeen[1]. Jokainen ylioppilaskoe arvostellaan erikseen. Mikäli kokelas on saanut neljässä ylioppilaskokeessa hyväksytyn arvosanan tietyin lisäehdoin (ks. ylioppilastutkinto), hän on suorittanut ylioppilastutkinnon ja hänestä tulee ylioppilas.
Kokeiden järjestäminen
Ylioppilaskokeet järjestetään kahdesti vuodessa. Molemmilla kerroilla kuullunymmärtämiskokeille varataan kolme päivää. Kirjallisille kokeille päiviä oli syksyn 2006 kokeisiin asti kymmenen. Äidinkielen kokeen muutoksen myötä määrä väheni yhdeksään. Yksikään kokelas ei kuitenkaan voi osallistua kokeisiin näinä kaikkina päivinä. Vaikka hän kirjoittaisi samalla tutkintokerralla kaksi reaaliainetta, matematiikan, pitkän kielen, lyhyen kielen ja toisen kotimaisen kielen, hänen on silti valittava äidinkielekseen joko suomi, ruotsi tai saame. Koska saame äidinkielenä kirjoitetaan eri päivänä kuin suomi ja ruotsi, jää kokelaalle väkisinkin vähintään toisen kokeen päivä vapaaksi.
Kuullunymmärtämiskokeet sijoittuvat perättäisille maanantaille, tiistaille ja keskiviikolle. Syksyn kuullunymmärtämiskokeet ovat olleet syyskuun alkupuolella ja kevään kokeet helmikuun alkupuolella. Kirjalliset kokeet taas on järjestetty maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin, syksyllä syyskuun loppupuolelta lokakuun alkupuolelle ja keväällä maaliskuussa.[2]
Kirjalliset kokeet järjestetään yleensä koulujen liikunta- ja juhlasaleissa tai suurissa luokissa. Työskentelyä seuraavat valvojat, joita tulee olla kokelasmäärästä riippuen seuraavan taulukon mukaisesti[3]:
| Kokelaiden määrä | Valvojien määrä vähintään |
|---|---|
| 1 | 1 |
| 2–25 | 2 |
| 26–40 | 2–3 |
| 41–60 | 3–4 |
| 61–80 | 3–5 |
| 81–100 | 4–6 |
Ylioppilastutkintolautakunta antaa muutenkin tarkat ohjeet ylioppilaskokeiden järjestämisestä. Määräyksiä ja ohjeistuksia annetaan muun muassa kokeen tekemiseen käytettyjä kyniä, eväspakkauksia ja paikkojen jakamista koskien.
Kokeisiin valmistautuminen
Ennen koetta
Ennen koetta abiturientit valmistautuvat kokeeseen lukioissaan lukion opetussuunnitelman mukaisesti.[4][5] Jotkin opiskelijat päätyvät käymään maksullisilla valmennuskursseilla lukio-opintojensa lisäksi.[6]
Kokeisiin valmistautumista varten on olemassa mm. Ylen tarjoama Abitreenit-palvelu, jonka suorissa lähetyksissä abiturientit voivat esittää kysymyksiä kyseisen kokeen aineopettajille sekä ylioppilaskoetta viimekädessä arivoiville Ylioppilastutkintolautakunnan sensoreille.[7]
Koetilaisuus
Nykyisin ylioppilailta vaaditaan koesalissa oman kannettavan tietokoneen käyttöä, sekä henkilöllisyystodistusta. Useat kokeista vaativat myös kuulokkeita.[8]
Lähteet
- ↑ Laki ylioppilastutkinnosta 12.4.2019/502, 11 § www.finlex.fi. Viitattu 17.10.2020.
- ↑ http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/koepaivat/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Ohjeet/Yleiset/Maaraykset_ja_ohjeet_2015.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Miten varautua uusiin tehtävätyyppeihin? Lue englanninopettajan vinkit yo-kokeeseen valmistautumiseen yle.fi. 9.3.2020. Viitattu 18.9.2023.
- ↑ Lukion opetussuunnitelmien perusteet Opetushallitus. Viitattu 18.9.2023.
- ↑ Matematiikan korostuminen todistusvalinnassa saa abit valmennuskurssille – “Ennen kuin ehdin kertoa loppuun, vanhemmat sanoivat että mene” Yle Uutiset. 24.2.2020. Viitattu 18.9.2023.
- ↑ Abitreenit – yle.fi yle.fi. Viitattu 18.9.2023.
- ↑ Check list: Ota nämä mukaan yo-kokeeseen yle.fi. 3.3.2020. Viitattu 18.9.2023.
