Yleisurheilu kesäolympialaisissa 1956
Vuoden 1956 kesäolympialaisissa Melbournessa järjestettiin yleisurheilussa 33 kilpailutapahtumaa, miehille 24 ja naisille 9.
Mitalistit
Miehet
Laji | Sijoitukset | Selostus | ||||
---|---|---|---|---|---|---|
100 m | Bobby Joe Morrow Yhdysvallat | 10,5 | Bobby Morrow ja Ira Murchison sivusivat toisissa alkuerissä olympiaennätystä 10,3 ja voittivat sillä ajalla myös omat välieränsä. Vastatuuleen juossussa loppukilpailussa Morrow nousi jälkimmäisellä puoliskolla voittoon mutta Murchison jäi neljänneksi.[1] | |||
Thane Baker Yhdysvallat | 10,5 | |||||
Hector Hogan Australia | 10,6 | |||||
200 m | Bobby Joe Morrow Yhdysvallat | 20,6 | Kuudenneksi sijoittunut brasilialainen José Telles da Conceição saavutti Helsingin olympialaisissa 1952 pronssia korkeushypyssä.[2] | |||
Andy Stanfield Yhdysvallat | 20,7 | |||||
Thane Baker Yhdysvallat | 20,9 | |||||
400 m | Charlie Jenkins Yhdysvallat | 46,7 | Maailmanennätysjuoksija Lou Jones johti vielä 300 metrin kohdalla mutta putosi viidenneksi ajalla 48,1.[3][4] | |||
Karl-Friedrich Haas Saksa | 46,8 | |||||
Voitto Hellsten Suomi Ardalion Ignatjev Neuvostoliitto | 47,0 | |||||
800 m | Tom Courtney Yhdysvallat | 1.47,7 | ||||
Derek Johnson Yhdistynyt kuningaskunta | 1.47,8 | |||||
Audun Boysen Norja | 1.48,1 | |||||
1 500 m | Ron Delany Irlanti | 3.41,2 | ||||
Klaus Richtzenhain Saksa | 3.42,0 | |||||
John Landy Australia | 3.42,0 | |||||
5 000 m | Vladimir Kuts Neuvostoliitto | 13.39,6 | ||||
Gordon Pirie Yhdistynyt kuningaskunta | 13.50,6 | |||||
Derek Ibbotson Yhdistynyt kuningaskunta | 13.54,4 | |||||
10 000 m | Vladimir Kuts Neuvostoliitto | 28.45,6 | Vladimir Kuts aloitti kovaa, ja hänen vauhdissaan 21 kierrosta jaksanut Gordon Pirie putosi lopulta kahdeksanneksi ajalla 29.49,6.[3] | |||
József Kovács Unkari | 28.52,4 | |||||
Allan Lawrence Australia | 28.53,6 | |||||
Maraton | Alain Mimoun Ranska | 2.25.00,0 | Alain Mimoun juoksi Melbournessa uransa ensimmäisen maratonin. Hänestä oli edellisenä iltana tullut isä. Hallitseva mestari Emil Zátopek juoksi uransa toisen maratonin ja sijoittui kuudenneksi.[3] | |||
Franjo Mihalic Jugoslavia | 2.26.32,0 | |||||
Veikko Karvonen Suomi | 2.27.47,0 | |||||
110 m aitajuoksu | Lee Calhoun Yhdysvallat | 13,5 | Juoksussa oli vastatuulta 1,9 m/s mutta voittoaika jäi vain 0,1 sekuntia Jack Davisin maailmanennätyksestä.[5] | |||
Jack Davis Yhdysvallat | 13,5 | |||||
Joel Shankle Yhdysvallat | 14,1 | |||||
400 m aitajuoksu | Glenn Davis Yhdysvallat | 50,1 | Eteläafrikkalainen Gert Potgieter kompastui viimeiseen aitaan ja putosi kolmannelta sijalta kuudenneksi.[6] | |||
Eddie Southern Yhdysvallat | 50,8 | |||||
Joshua Culbreath Yhdysvallat | 51,6 | |||||
3 000 m estejuoksu | Chris Brasher Yhdistynyt kuningaskunta | 8.41,2 | Tuomaristo hylkäsi Chris Brasherin Ernst Larsenin estämisestä. Sándor Rozsnyói ja Larsen kertoivat Brasherin juosseen puhtaasti, ja Britannian protestin jälkeen hylkäys kumottiin.[6] | |||
Sándor Rozsnyói Unkari | 8.43,6 | |||||
Ernst Larsen Norja | 8.44,0 | |||||
4 x 100 m | Yhdysvallat Thane Baker Leamon King Bobby Joe Morrow Ira Murchison | 39,5 | Yhdysvaltain voittoaika alitti 20 vuotta vanhan maailmanennätyksen 0,3 sekunnilla. Neuvostoliiton aika oli uusi Euroopan-ennätys.[6] | |||
Neuvostoliitto Leonid Bartenev Juri Konovalov Vladimir Suharev Boris Tokarev | 39,8 | |||||
Saksa Heinz Fütterer Manfred Germar Lothar Knörzer Leonhard Pohl | 40,3 | |||||
4 x 400 m | Yhdysvallat Tom Courtney Charlie Jenkins Louis Jones Jesse Mashburn | 3.04,8 | ||||
Australia Graham Gipson Kevan Gosper Leon Gregory David Lean | 3.06,2 | |||||
Yhdistynyt kuningaskunta Francis Higgins Derek Johnson John Salisbury Michael Wheeler | 3.07,2 | |||||
20 km kävely | Leonid Spirin Neuvostoliitto | 1.31.27,4 | ||||
Antanas Mikenas Neuvostoliitto | 1.32.03,0 | |||||
Bruno Junk Neuvostoliitto | 1.32.12,0 | |||||
50 km kävely | Norman Read Uusi-Seelanti | 4.30.42,8 | Kilpailun voittanut Norman Read valittiin Uuden-Seelannin edustajaksi sen jälkeen, kun hän ei ollut onnistunut pääsemään Ison-Britannian olympiajoukkueeseen. Hän joutui maksamaan matkansa olympialaisiin itse.[6] | |||
Jevgeni Maskinskov Neuvostoliitto | 4.32.57,0 | |||||
John Ljunggren Ruotsi | 4.35.02,0 | |||||
Korkeushyppy | Charles Dumas Yhdysvallat | 212 | Hopeamitalisti Charles Porter paransi kilpailun aikana kolme kertaa ennätystään, joka aiemmin oli 204 cm.[6] | |||
Charles Porter Australia | 210 | |||||
Igor Kaškarov Neuvostoliitto | 208 | |||||
Seiväshyppy | Bob Richards Yhdysvallat | 456 | Kilpailun voittanut Bob Richards ylitti karsinnassa aloituskorkeutensa 400 cm vasta kolmannella yrityksellään. Pronssimitalisti Geórgios Roumpánis oli ensimmäinen, joka käytti olympialaisten seiväshyppykilpailussa lasikuituseivästä.[6] | |||
Bob Gutowski Yhdysvallat | 453 | |||||
Geórgios Roumpánis Kreikka | 450 | |||||
Pituushyppy | Gregory Bell Yhdysvallat | 783 | ||||
John Bennett Yhdysvallat | 768 | |||||
Jorma Valkama Suomi | 748 | |||||
Kolmiloikka | Adhemar Ferreira da Silva Brasilia | 16,35 | Hopeamitalisti Vilhjálmur Einarsson paransi olympialaisissa ennätystään 43 cm:llä ja saavutti Islannin ensimmäisen olympiamitalin.[6] | |||
Vilhjálmur Einarsson Islanti | 16,26 | |||||
Vitold Krejer Neuvostoliitto | 16,02 | |||||
Kuulantyöntö | Parry O’Brien Yhdysvallat | 18,57 | Maailmanennätysmies Parry O’Brien työnsi loppukilpailun viisi parasta tulosta.[7] | |||
Bill Nieder Yhdysvallat | 18,18 | |||||
Jiří Skobla Tšekkoslovakia | 17,65 | |||||
Kiekonheitto | Al Oerter Yhdysvallat | 56,36 | Kultamitalisti Al Oerter oli 20-vuotias. Hän heitti kilpailun ensimmäisellä kierroksella voittotuloksen ja oman ennätyksensä 56,36.[6] | |||
Fortune Gordien Yhdysvallat | 54,81 | |||||
Desmond Koch Yhdysvallat | 54,40 | |||||
Moukarinheitto | Harold Connolly Yhdysvallat | 63,19 | Harold Connolly ja valkovenäläinen Mihail Krivonosov olivat molemmat parannelleet maailmanennätystä vuoden 1956 aikana. Connolly nousi voittoon neljännellä heitollaan. Hän avioitui vuonna 1957 kiekonheiton kultamitalistin Olga Fikotován kanssa.[8] | |||
Mihail Krivonosov Neuvostoliitto | 63,03 | |||||
Anatoli Samotsvetov Neuvostoliitto | 62,56 | |||||
Keihäänheitto | Egil Danielsen Norja | 85,71 | Kolmen heittokierroksen jälkeen maailmanennätysmies Janusz Sidło johti ja Egil Danielsen oli kuudentena tuloksella 72,60, mutta neljännellä heitollaan Danielsen paransi Sidłon maailmanennätystä yli kahdella metrillä.[9] | |||
Janusz Sidło Puola | 79,98 | |||||
Viktor Tsibulenko Neuvostoliitto | 79,50 | |||||
Kymmenottelu | Milt Campbell Yhdysvallat | 7937 | Kultamitalisti Milt Campbell voitti vuonna 1955 Yhdysvaltain-mestaruuden 110 metrin aitajuoksussa mutta jäi olympiakarsinnoissa siinä lajissa neljänneksi eikä päässyt olympiaedustajaksi.[9] | |||
Rafer Johnson Yhdysvallat | 7587 | |||||
Vasili Kuznetsov Neuvostoliitto | 7465 | |||||
Naiset
Laji | Sijoitukset | Selostus | ||||
---|---|---|---|---|---|---|
100 m | Betty Cuthbert Australia | 11,5 | 18-vuotias Betty Cuthbert juoksi alkuerissä uuden olympiaennätyksen 11,4 ja sijoittui välierissä toiseksi Christa Stubnickin jälkeen.[10] | |||
Christa Stubnick Saksa | 11,7 | |||||
Marlene Matthews Australia | 11,7 | |||||
200 m | Betty Cuthbert Australia | 23,4 | ||||
Christa Stubnick Saksa | 23,7 | |||||
Marlene Matthews Australia | 23,8 | |||||
80 m aitajuoksu | Shirley Strickland Australia | 10,7 | ||||
Gisela Köhler Saksa | 10,9 | |||||
Norma Thrower Australia | 11,0 | |||||
4 x 100 m | Australia Shirley Strickland Norma Croker Fleur Mellor Betty Cuthbert | 44,5 | Alkuerissä Australia ja Saksa juoksivat maailmanennätyksen 44,9. Loppukilpailussa Australian Betty Cuthbert ohitti ankkuriosuudella Ison-Britannian ja Yhdysvallat ja saavutti kolmannen kultamitalinsa. Australian voittoaika 44,5 oli uusi maailmanennätys. Saksa jäi loppukilpailussa kuudenneksi.[9][11] | |||
Yhdistynyt kuningaskunta Heather Armitage Anne Pashley June Foulds Jean Scrivens | 44,7 | |||||
Yhdysvallat Isabelle Daniels Mae Faggs Margaret Matthews Wilma Rudolph | 44,9 | |||||
Korkeushyppy | Mildred McDaniel Yhdysvallat | 176 | Mildred McDanielin voittotulos 176 cm oli uusi maailmanennätys. Aiemmin samana vuonna maailmanennätyksen 175 cm hypännyt romanialainen Iolanda Balaș sijoittui viidenneksi tuloksella 167 cm. Vielä seitsemännenkin hyppääjän tulos oli 167 cm.[9][12] | |||
Thelma Hopkins Yhdistynyt kuningaskunta Marija Pisareva Neuvostoliitto | 167 | |||||
Pituushyppy | Elżbieta Krzesińska Puola | 635 | Elżbieta Krzesińskan voittotulos 635 cm sivusi hänen omissa nimissään ollutta maailmanennätystä. Hopeamitalisti Willye White oli iältään kuukautta vaille 17-vuotias.[9] | |||
Willye White Yhdysvallat | 609 | |||||
Nadešda Hnykina-Dvališvili Neuvostoliitto | 607 | |||||
Kuulantyöntö | Tamara Tyškevitš Neuvostoliitto | 16,59 | Tamara Tyškevitš teki voittotuloksensa viimeisellä työntökierroksella ja ohitti sillä neljän vuoden takaisen olympiavoittajan Galina Zybinan.[9][13] | |||
Galina Zybina Neuvostoliitto | 16,53 | |||||
Marianne Werner Saksa | 15,61 | |||||
Kiekonheitto | Olga Fikotová Tšekkoslovakia | 53,69 | Kultamitalisti Olga Fikotová oli koripallon maajoukkuepelaaja ja kilpaili kiekonheitossa ensimmäisen kerran vasta vuonna 1955. Hän avioitui vuonna 1957 moukarinheiton kultamitalistin Harold Connollyn kanssa.[9][14] | |||
Irina Begljakova Neuvostoliitto | 52,54 | |||||
Nina Romaškova Neuvostoliitto | 52,02 | |||||
Keihäänheitto | Inese Jaunzeme Neuvostoliitto | 53,86 | ||||
Marlene Ahrens Chile | 50,38 | |||||
Nadežda Konjajeva Neuvostoliitto | 50,28 | |||||
Lähteet
- Kansainvälisen Olympiakomitean tulostietokanta
- Wallechinsky, David: The Complete Book of the Olympics. Penguin, 1988. ISBN 0-14-010771-1. (englanniksi)
- Arponen, Antti O.: Olympiakisat Ateenasta Atlantaan. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21072-2.
Viitteet
- ↑ Wallechinsky, s. 8
- ↑ Wallechinsky, s. 14–15
- ↑ a b c Arponen, s. 172
- ↑ Wallechinsky, s. 21
- ↑ Arponen, s. 172–173
- ↑ a b c d e f g h Arponen, s. 173
- ↑ Wallechinsky, s. 101
- ↑ Arponen, s. 173–174
- ↑ a b c d e f g Arponen, s. 174
- ↑ Wallechinsky, s. 135–136
- ↑ Wallechinsky, s. 136, 151
- ↑ Wallechinsky, s. 155
- ↑ Wallechinsky, s. 159
- ↑ Wallechinsky, s. 161
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Yleisurheilu kesäolympialaisissa 1956 Wikimedia Commonsissa
Kesäolympialaisten 1956 lajit ja kilpailutapahtumat
Ammunta | Australialainen jalkapallo (Näytöslaji) | Baseball (Näytöslaji) | Jalkapallo | Koripallo | Maahockey | Melonta | Miekkailu | Nykyaikainen viisiottelu | Nyrkkeily | Paini | Painonnosto | Purjehdus | Pyöräily | Ratsastus | Soutu | Uimahypyt | Uinti | Vesipallo | Voimistelu | Yleisurheilu