Yleinen mielipide ensimmäisessä maailmansodassa

Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Yleinen mielipide ensimmäisessä maailmansodassa oli sotaa käyvissä maissa yleensä sodan kannalla^[1]. Oman maan propaganda syytteli vihollismaita ja loi ajatuksen oikeutetusta sodasta. Englannissa kansan viha näkyi saksalaisten liikkeiden ryöstelynä. Saksassakin sattui välikohtauksia venäläisiä ja näiksi luultuja vastaan^[2]. Saksassa sosialistitkin siirtyivät sodan kannalle. Kukaan sotaan vieneistä johtajista ei joutunut kansan epäsuosioon sodan takia^[1]. Kansat uskoivat voittoon. Vaikka sodan alkua juhlittiikin näyttävästi Saksassa, rintamalle menijät kokivat pelkoa. Myös rintamalle lähtevien sukulaiset olivat elokuun 1914 alkupäivinä huolissaan omiensa kohtalosta^[3].

Tunnettuja sodan vastustajia olivat Lenin ja George Bernard Shaw^[4]. Jo vuoden 1914 loppupuolella näkyi vapaaehtoisten sotaan lähtevien väheneminen.

Lähteet

Taylor, A. J. P.: Ensimmäinen maailmansota. (The first world war, 1963.) Suomentanut ja lisäyksillä täydentänyt Tapio Hiisivaara. Porvoo Helsinki: WSOY, 1971.
Hannula J. O.: Maailmansodan historia I, Helsinki: Otava 1938
Maailmansota 1914-1918, Erich Otto Volkmann, WSOY 1932
Westwell, Ian: Ensimmäinen maailmansota. Tärkeimmät sotatapahtumat päivä päivältä. Suomentanut Ahola, Veikko; Ahola, Matti; Kuhlman, Irmeli; Luotio, Jorma. Painettu Thaimaassa 2004: Gummerus Kustannus Oy, 2000. ISBN 951-20-6624-6.
Sodan kauneus ja kauheus: 215 lyhyttä lukua ensimmäisestä maailmansodasta. (Stridens skönhet och sorg: Första världskriget i 212 korta kapitel, 2008). Suomentanut Seppo Hyrkäs. Helsinki: WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-35307-3.