Vuohennokat
| Vuohennokat | |
|---|---|
 Isovuohennokka (Scutellaria altissima) | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset Eudicots |
| Lahko: | Lamiales |
| Heimo: | Huulikukkaiskasvit Lamiaceae |
| Suku: | Vuohennokat Scutellaria L. |
| Katso myös | |
| | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Vuohennokat (Scutellaria) on kasvisuku huulikukkaiskasvien heimossa. Siihen kuuluu vähintään 350 lajia, joita kasvaa koko maailmassa.[1]
Vuohennokkalajeja
- piippuvuohennokka (Scutellaria adenostegia)
- alppivuohennokka (Scutellaria alpina)
- isovuohennokka (Scutellaria altissima)
- baikalinvuohennokka (Scutellaria baicalensis)
- kynttelikkövuohennokka (Scutellaria columnae)
- huonevuohennokka (Scutellaria costaricana)
- luhtavuohennokka (Scutellaria galericulata)
- keihäsvuohennokka (Scutellaria hastifolia)
- hopeavuohennokka (Scutellaria incana)
- rohtovuohennokka (Scutellaria lateriflora)
- pikkuvuohennokka (Scutellaria minor)
- keltavuohennokka (Scutellaria orientalis)
- punavuohennokka (Scutellaria rubicunda)
Vuohennokat Suomessa
Suomessa kasvaa kaksi luonnonvaraista vuohennokkalajia. Luhtavuohennokka on yleinen luhtarantojen kasvi koko maassa paitsi aivan Pohjois-Lapissa. Keihäsvuohennokkaa, joka eroaa luhtavuohennokasta lehden tyven muodossa, tavataan Etelä- ja Lounais-Suomen rannikolla.[2]
Lähteet
- ↑ Mabberley, D. J.: The plant-book. A portable dictionary of the vascular plants, second edition, s. 653. UK: Cambridge University Press, 1997. ISBN 0-521-41421-0.
- ↑ Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
Aiheesta muualla
- Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Vuohennokat (Scutellaria)
- Suomen Lajitietokeskus: Vuohennokat – Scutellaria
|
