Viikinkiaika Latviassa

Latvian historia

Liiviläiset Baltit Latgallit Kuurit Semgallit Seelit Viikinkiaika Latviassa Baltiansaksalaiset Ristiretket Baltiaan Liivinmaan liitto Liivinmaan ritarikunta Riian arkkihiippakunta Kuurinmaan hiippakunta Vanha Liivinmaa Baltian valtatyhjiö Liivinmaan sota Kuurinmaan ja Semigallian herttuakunta Puolan sota Pohjan sota Suuri Pohjan sota Itämerenmaakunnat Vironmaan kuvernementti Liivinmaan kuvernementti Kuurinmaan kuvernementti Ober Ost Kuurinmaan ja Semigallian herttuakunta (1918) Baltian yhdistynyt herttuakunta Latvian tasavalta Latvian sosialistinen neuvostotasavalta (1918–1919) Molotov–Ribbentrop-sopimus Latvian päähallintopiiri Ostlandin valtakunnankomissariaatti Latvian sosialistinen neuvostotasavalta Baltian maiden itsenäistyminen 1986–1991 Latvian tasavalta

Viikinkiaikana vuosina 800–1000 latvialaiset ja skandinaavit kohtasivat toisensa. Väinäjoki toimi hyvänä kauppareittinä viikingeille, ja sitä kutsuttiin myös "viikingeiltä kreikkalaisille" -nimityksellä. Skandinaavit tekivät ryöstöretkiä Latvian alueelle, mutta ryöstöt kohdistuivat enimmäkseen kuureihin ja semigalleihin. Vaikka viikinkien matkat Latviassa olivat väkivaltaisia, ne eivät koskaan aiheuttaneet suurempaa alistamista tai siirtomaiden perustamista alueelle. Skandinaavit, jotka olivat kulkeneet alueella, olivat enimmäkseen gotlantilaisia, ruotsalaisia ja tanskalaisia.

Itä-Baltiasta tehtiin myös yksittäisiä ryöstöretkiä Skandinaviaan.

Viikinkien Latvian-matkoista on tiedossa yksi kirjoitettu saaga. Saagan päähenkilö on islantilainen viikinki Egil Skallagrimsson.

Lähteet

• Bleiere, Daina & Butulis, Ilgvars & Feldmanis, Inesis & Stranga, Aivars & Zunda, Antonijs: History of Latvia: 100 years. Domas Spēks, 2014. ISBN 978-9934-11-614-8. (englanniksi)