Veroparatiisi

Veroparatiisi (myös verokeidas tai veroetuvaltio) tarkoittaa maata tai aluetta, jossa on matala tai olematon verotusaste, alhainen sääntely ja usein myös tiukka pankkisalaisuus tai muita salassapitokäytäntöjä. Tietojen saaminen veroparatiiseista on usein vaikeaa tai mahdotonta, mikä mahdollistaa myös rahanpesun ja muun talousrikollisuuden. Veroparatiiseihin siirretään rahoja verotuksen välttämiseksi tai varojen kätkemistarkoituksessa.[1]

OECD:n mukaan veroparatiisin määrittää kolme keskeistä tekijää:[2]

  1. Olemattomat tai vain nimelliset verot. Lisäksi alueet tarjoavat mahdollisuuden välttää veroja myös sellaisille henkilöille, jotka eivät asu alueella.
  2. Puutteellinen tietojen vaihto. Alueiden lait ja hallintokäytännöt tavallisesti salaavat liiketoiminnan tai ihmisten tiedot muilta veroviranomaisilta.
  3. Avoimuuden puute. OECD:n mukaan lakeja pitäisi soveltaa avoimesti ja johdonmukaisesti. Jos yksi alue salaa tietoja, eivät muiden alueiden veroviranomaiset voi soveltaa lakejaan tehokkaasti tai reilusti.

Tyypillistä veroparatiiseille on myös se, että niiden tarjoamat edut on rajattu pääosin ulkomaisille sijoittajille.lähde?

Eräiden arvioiden mukaan maailmassa on yhteensä noin 70–80 veroparatiisia. Arvioita ovat tehneet muun muassa Kansainvälinen valuuttarahasto, Tax Justice Network -järjestö ja useat tutkijat. Veroparatiiseja ovat muun muassa Sveitsi, Luxemburg, Liechtenstein, Jersey, Belgia, Mansaari, Monaco, Guernsey, Itävalta, Andorra ja Brittiläiset Neitsytsaaret.[3]

Veroparatiisien erilaisia käyttötarkoituksia

Englantilaisen verotarkastajan Richard Brooksin mukaan veroparatiisitalletuksille on olemassa vain harvoja muita kuin veronkierrollisia syitä. Jotkut käyttävät veroparatiisitilejä laillisesti verojen vähentämiseen, ja toiset piilottavat rahaa niiden avulla[4].

Ei-perinteisiin verokeitaisiin, kuten Luxemburgiin, tytäryhtiöitä perustetaan esimerkiksi ostettaessa yritys epävakaasta maasta, kuten Venäjältä. Tämä suojaa poliittisilta riskeiltä ja vastuilta, esimerkiksi siltä, että kohdevaltio yrittäisi kaapata yrityksen, kuten Jukos-öljy-yhtiön kohdalla tehtiin.[5]

Valtiovarainministeriössä työskennellyt veroasiantuntija, oikeustieteen tohtori Janne Juusela sanoo, että verokeitaat eivät auta verosuunnittelussa, koska esimerkiksi osinkotulot sellaisesta verotetaan täysimääräisesti, vaikka EU-maista saadut osinkotulot ovat verottomia. Juuselan mukaan yhteydet perinteisiin verokeitaisiin ovat luultavasti syntyneet yritysostoissa: ostetulla yhtiöllä on ollut tytäryhtiö verokeitaassa.[5]

Verokeitaasta saatujen tulojen jättäminen ilmoittamatta on rangaistavaa verovilppiä.[5]

Helsingin yliopiston kansainvälisen vero-oikeuden professori Marjaana Helminen sanoo, että yrityksen tai henkilön "yhteydet" verokeitaisiin eivät tarkoita, että toiminnassa olisi jotain moitittavaa. Verosuunnittelu on eduskunnan tarpeellisiksi katsomien mahdollisuuksien, kuten vähennysten, laillista käyttämistä. Eduskunnan tehtävä on päättää lakeja säätämällä, miltä osin verosuunnittelua halutaan rajoittaa.[5]

Juuselan mukaan joissain tapauksissa pyrkimys kotiuttaa voitot johtaisi kaksinkertaiseen verotukseen ja näin ei saataisi investointeja ja työpaikkoja tuovaa rahoitusta. Helmisen mielestä on silti olemassa myös ei-toivottavaa verosuunnittelua, jossa verot kertyvät eri valtioon kuin liiketoiminta.[5]

Veronkierron seuraukset

Brittiläisen työväenpuolueen mukaan veronkierron seurauksena on verotulojen väheneminen ja sitä myötä valtioiden julkisten palveluiden heikkeneminen.[4]

Hyväntekeväisyysjärjestö Oxfamin mukaan 30 prosenttia Afrikan rahavarallisuudesta on veroparatiiseissa, joka tarkoittaa noin 14 miljardin menetettyjä verotuloja vuodessa koko Afrikan maanosalle.[6]

Verohallinto on arvioinut, että suuryritysten verosuunnittelu vie Suomen valtiolta verotuloja vuosittain 320 miljoonaa euroa[7].

Veroparatiisitalouden laajuus

Tax Justice Network arvioi, että maailmanlaajuisesti ainakin 21 000 – 32 000 mrd dollaria oli sijoitettu verottajan ulottumattomiin vuonna 2010[8].

Veroparatiiseihin on sijoitettu rahamäärä, joka vastaa keskimäärin 10% osuutta maailman bruttokansantuotteesta. Tämä luku sisältää suuria vaihteluja: Skandinavian BKT:stä vain muutama prosentti on veroparatiiseissa; Manner-Euroopassa luku on 15%; Persianlahden maissa ja joissakin Latinalaisen Amerikan maissa osuus yltää 60% saakka.[9][10]

Gabriel Zucman on kollegoidensa kanssa arvioinut, että globaalisti noin 40 prosenttia monikansallisten yritysten voitoista on siirretty veroparatiiseihin.[11]

Maailmassa verosuunnittelu aiheuttaa OECD:n arvion mukaan yli 100 miljardin dollarin menetykset. Euroopan unionin alueella europarlamentti puhuu noin 60 miljardin euron menetyksestä.[12]

Tax Justice Networkin arviossa koko maailman menetykset ovat luokkaa 189 miljardia dollaria koko maailmassa.[13]

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi vuonna 2000, että yli puolet pankkien omaisuudesta on talletettu veroparatiiseihin.[14]lähde tarkemmin?

Suomessa

Gabriel Zucmanin ja hänen kollegoidensa mukaan Suomi menetti vuonna 2017 veroparatiiseihin siirrettyjen voittojen vuoksi yli 700 miljoonaa euroa. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan verotulojen menetys on Suomessa joitakin satoja miljoonia euroja.[11]

Veronkierron torjunnan vaikutukset

HS-taloustoimittaja Paavo Teittinen kirjoittaa, että vaikka arviot määrän suuruudesta olisivat oikein, se ei tarkoittaisi, että koko summaa voisi saada takaisin, ja yritys estää verosuunnittelu voi tulla Viitalan mukaan hyötyjä kalliimmaksi, koska se vaikuttaa yritysten ja yksityisten käyttäytymiseen. Etenkin Suomen kaltaiset pienten kotimarkkinoiden vientivetoiset taloudet ovat varmimmin häviäjiä yrityksessä suitsia veronkiertoa. Kiina ja Intia olisivat todennäköisempiä voittajia.[12]

Veroparatiisivaltiot ja salailevat valtiot

Tax Justice Networkin mukaan maailman pahin veroparatiisivaltio on Sveitsi, mutta Yhdistynyt kuningaskunta sijoittuisi ensimmäiseksi, jos mukaan laskettaisiin kaikki sen hallinnoimat veroparatiisialueet, esimerkiksi Caymansaaret, Bermuda, Jersey ja Gibraltar, ja niiden vaikutukset maailmantalouteen.[15][16] Salailevat valtiot ovat joko varsinaisia veroparatiiseja tai sellaisia maita, joilla on salaileva lainsäädäntö, joka mahdollistaa pääomien piilottelemisen verottajien ulottumattomiin. Esimerkiksi Ruotsi on listattu salailevaksi valtioksi luultavasti johtuen siitä, että se tarjoaa kotimaisille sijoittajille salaisuussuojaa hallintarekisterin avulla. [17]

Suomi veroparatiisina

Joitakin veroparatiiseista tuttuja etuja on tarjolla Suomessakin[18]. Esimerkiksi sijoitusrahastoista, osakesäästötileistä ja kapitalisaatiosopimuksista ei tarvitse maksaa veroja ennen kuin vasta siinä vaiheessa, kun nostaa sijoituksensa tuottoja[18]. Näin raha voi rauhassa kasvaa korkoa korolle, mikä on huomattava etu pitkällä aikavälillä[18].

Tax Justice Networkin vuoden 2018 indeksissä Suomi saa 53 pistettä[19], kun kaikkein avoimin sai 42 ja salailevin 89 pistettä[20]. Suomi saa moitteita erityisesti yritysten ajantasaisten omistajatietojen keräämisestä (Erittäin salaileva)[21]; kiinteistöjen ja tullaamattoman varallisuuden omistajatietojen julkisuudesta (Erittäin salaileva) [22] ; rajavastuuyhtiöiden kanssa solmittujen kumppanuuksien omistajuuden ja tilinpäätöstietojen julkisuudesta (Erittäin salaileva) [23]; listaamattomien osakeyhtiöiden omistajatietojen julkisuudesta (Erittäin salaileva)[24] sekä verotusta koskevien oikeudenkäyntien puutteellisesta julkisuudesta (Erittäin salaileva) [25].

Luettelo veroparatiiseista ja salailevista valtioista

2020

Sijoitus listalla [26] Hallintoalue [26] Osuus kaikkien alaindeksien arvosta [26] Osuus kaikkien tason-alaindeksien jaosta [26] TJN:n arvio salailevuudesta [26] Osuus ulkomaalaisille suunnatuista rahoituspalveluista [26]
1  Caymansaaret 1 575 ,19 4 ,63% 76 4 ,58%
2  Yhdysvallat 1 486 ,96 4 ,37% 63 21 ,37%
3  Sveitsi 1 402 ,10 4 ,12% 74 4 ,12%
4  Hongkong 1 035 ,29 3 ,04% 66 4 ,44%
5  Singapore 1 022 ,12 3 ,00% 65 5 ,17%
6  Luxemburg 849 ,36 2 ,49% 55 12 ,36%
7  Japani 695 ,59 2 ,04% 63 2 ,20%
8  Alankomaat 682 ,20 2 ,00% 67 1 ,11%
9  Brittiläiset Neitsytsaaret 619 ,14 1 ,82% 71 0 ,50%
10  Yhdistyneet arabiemiraatit 605 ,20 1 ,78% 78 0 ,21%
11  Guernsey 564 ,56 1 ,66% 71 0 ,41%
12  Britannia 534 ,65 1 ,57% 46 15 ,94%
13  Taiwan 507 ,57 1 ,49% 66 0 ,59%
14  Saksa 499 ,72 1 ,47% 52 4 ,71%
15  Panama 479 ,51 1 ,41% 72 0 ,22%
16  Jersey 466 ,81 1 ,37% 66 0 ,46%
17  Thaimaa 448 ,86 1 ,32% 73 0 ,15%
18  Malta 442 ,20 1 ,30% 62 0 ,66%
19  Kanada 438 ,38 1 ,29% 56 1 ,60%
20  Qatar 433 ,05 1 ,27% 77 0 ,09%
21  Etelä-Korea 411 ,06 1 ,21% 62 0 ,55%
22  Bahama 407 ,28 1 ,20% 75 0 ,09%
23  Algeria 400 ,56 1 ,18% 80 0 ,05%
24  Kenia 398 ,19 1 ,17% 76 0 ,08%
25  Kiina 397 ,25 1 ,17% 60 0 ,64%
26  Libanon 385 ,52 1 ,13% 64 0 ,32%
27  Kypros 383 ,38 1 ,13% 61 0 ,48%
28  Kuwait 369 ,17 1 ,08% 71 0 ,12%
29  Irlanti 363 ,80 1 ,07% 48 3 ,46%
30  Gibraltar 359 ,89 1 ,06% 69 0 ,12%
31  Macao 356 ,53 1 ,05% 65 0 ,22%
32  Malesia 352 ,69 1 ,04% 70 0 ,12%
33  Ranska 350 ,53 1 ,03% 50 2 ,25%
34  Nigeria 348 ,53 1 ,02% 70 0 ,10%
35  Angola 345 ,45 1 ,01% 80 0 ,03%
36  Itävalta 317 ,00 0 ,93% 56 0 ,54%
37  Vietnam 299 ,30 0 ,88% 74 0 ,04%
38  Israel 291 ,49 0 ,86% 59 0 ,30%
39  Sri Lanka 290 ,64 0 ,85% 72 0 ,05%
40  Bermuda 289 ,07 0 ,85% 73 0 ,04%
41  Italia 287 ,80 0 ,85% 50 1 ,14%
42  Jordania 260 ,39 0 ,76% 78 0 ,02%
43  Mansaari 258 ,34 0 ,76% 65 0 ,09%
44  Venäjä 256 ,35 0 ,75% 57 0 ,26%
45  Saudi-Arabia 245 ,47 0 ,72% 67 0 ,06%
46  Egypti 241 ,93 0 ,71% 71 0 ,03%
47  Intia 238 ,68 0 ,70% 48 1 ,04%
48  Australia 238 ,07 0 ,70% 50 0 ,68%
49  Marshallinsaaret 236 ,43 0 ,69% 70 0 ,03%
50  Belgia 236 ,21 0 ,69% 45 1 ,72%
51  Mauritius 235 ,82 0 ,69% 72 0 ,03%
52  Liechtenstein 229 ,68 0 ,67% 75 0 ,02%
53  Kamerun 229 ,23 0 ,67% 71 0 ,02%
54  Bangladesh 228 ,79 0 ,67% 73 0 ,02%
55  Turkki 225 ,72 0 ,66% 60 0 ,12%
56  Romania 224 ,13 0 ,66% 63 0 ,08%
57  Uusi-Seelanti 219 ,00 0 ,64% 59 0 ,12%
58  Etelä-Afrikka 218 ,59 0 ,64% 56 0 ,19%
59  Puola 212 ,10 0 ,62% 56 0 ,19%
60  Filippiinit 201 ,18 0 ,59% 63 0 ,05%
61  Venezuela 197 ,00 0 ,58% 69 0 ,02%
62  Anguilla 192 ,99 0 ,57% 78 0 ,01%
63  Barbados 192 ,86 0 ,57% 74 0 ,01%
64  Ruotsi 182 ,86 0 ,54% 46 0 ,71%
65  Latvia 182 ,83 0 ,54% 59 0 ,07%
66  Espanja 164 ,30 0 ,48% 44 0 ,72%
67  Tšekki 163 ,30 0 ,48% 55 0 ,09%
68  Saint Kitts ja Nevis 162 ,25 0 ,48% 75 0 ,01%
69  Guatemala 162 ,15 0 ,48% 74 0 ,01%
70  Ukraina 160 ,45 0 ,47% 65 0 ,02%
71  Norja 157 ,88 0 ,46% 44 0 ,60%
72  Marokko 157 ,49 0 ,46% 68 0 ,01%
73  Brasilia 157 ,21 0 ,46% 52 0 ,15%
74  Malediivit 155 ,39 0 ,46% 80 0 ,00%
75  Unkari 151 ,52 0 ,44% 54 0 ,09%
76  Portugali 151 ,18 0 ,44% 54 0 ,09%
77  Puerto Rico 150 ,53 0 ,44% 73 0 ,01%
78  Tunisia 147 ,48 0 ,43% 66 0 ,01%
79  Indonesia 143 ,84 0 ,42% 51 0 ,13%
80  Meksiko 139 ,81 0 ,41% 53 0 ,09%
81  Bahrain 137 ,99 0 ,41% 62 0 ,02%
82  Chile 135 ,12 0 ,40% 56 0 ,05%
83  Costa Rica 132 ,24 0 ,39% 62 0 ,02%
84  Islanti 129 ,31 0 ,38% 57 0 ,03%
85  El Salvador 123 ,12 0 ,36% 64 0 ,01%
86  Samoa 120 ,86 0 ,35% 75 0 ,00%
87  Suomi 119 ,34 0 ,35% 52 0 ,06%
88  Paraguay 117 ,59 0 ,35% 77 0 ,00%
89  Yhdysvaltain Neitsytsaaret 117 ,03 0 ,34% 74 0 ,00%
90  Uruguay 115 ,47 0 ,34% 57 0 ,02%
91  Bolivia 114 ,74 0 ,34% 79 0 ,00%
92  Turks- ja Caicossaaret 114 ,32 0 ,34% 78 0 ,00%
93  Kroatia 112 ,33 0 ,33% 55 0 ,03%
94  Argentiina 109 ,37 0 ,32% 55 0 ,03%
95  Seychellit 108 ,53 0 ,32% 70 0 ,00%
96  Curaçao 103 ,60 0 ,30% 75 0 ,00%
97  Tanska 103 ,52 0 ,30% 45 0 ,14%
98  Tansania 100 ,62 0 ,30% 71 0 ,00%
99  Ruanda 100 ,47 0 ,30% 63 0 ,01%
100  Pakistan 97 ,92 0 ,29% 55 0 ,02%
101  Peru 96 ,18 0 ,28% 57 0 ,01%
102  Kolumbia 92 ,25 0 ,27% 56 0 ,01%
103  Kreikka 91 ,65 0 ,27% 51 0 ,03%
104  Slovakia 91 ,29 0 ,27% 51 0 ,03%
105  Liettua 89 ,83 0 ,26% 50 0 ,04%
106  Vanuatu 88 ,59 0 ,26% 76 0 ,00%
107  Dominikaaninen tasavalta 86 ,68 0 ,25% 59 0 ,01%
108  Kazakstan 82 ,30 0 ,24% 64 0 ,00%
109  Monaco 79 ,90 0 ,23% 70 0 ,00%
110  Belize 78 ,07 0 ,23% 74 0 ,00%
111  Liberia 77 ,59 0 ,23% 78 0 ,00%
112  Aruba 76 ,65 0 ,23% 73 0 ,00%
113  Botswana 58 ,37 0 ,17% 62 0 ,00%
114  Saint Vincent ja Grenadiinit 57 ,72 0 ,17% 66 0 ,00%
115  Bulgaria 57 ,53 0 ,17% 49 0 ,01%
116  Pohjois-Makedonia 54 ,86 0 ,16% 64 0 ,00%
117  Ghana 54 ,47 0 ,16% 52 0 ,01%
118  Dominica 53 ,75 0 ,16% 74 0 ,00%
119  Montenegro 53 ,65 0 ,16% 60 0 ,00%
120  Ecuador 50 ,66 0 ,15% 47 0 ,01%
121  Viro 46 ,03 0 ,14% 43 0 ,02%
122  Antigua ja Barbuda 39 ,05 0 ,11% 76 0 ,00%
123  Andorra 38 ,84 0 ,11% 58 0 ,00%
124  Gambia 37 ,72 0 ,11% 75 0 ,00%
125  Brunei 34 ,62 0 ,10% 78 0 ,00%
126  Grenada 34 ,56 0 ,10% 71 0 ,00%
127  Trinidad ja Tobago 29 ,63 0 ,09% 65 0 ,00%
128  Slovenia 27 ,48 0 ,08% 38 0 ,01%
129  San Marino 20 ,82 0 ,06% 60 0 ,00%
130  Montserrat 15 ,43 0 ,05% 75 0 ,00%
131  Nauru 13 ,79 0 ,04% 60 0 ,00%
132  Saint Lucia 12 ,25 0 ,04% 71 0 ,00%
133  Cookinsaaret 12 ,09 0 ,04% 70 0 ,00%

Sveitsi

Sveitsi on suurin maailman veroparatiiseista. Vuonna 2008 Boston Consulting Group arvioi Sveitsin hallussa olevan 2 000 mrd. dollaria eli 27 % maailman ilmoittamattomista varoista. Sveitsiläisen lain mukaan pankkitietojen luovuttamiseksi rahojen hankintaan täytyy liittyä rikos. Sveitsin lain mukaan veronkierto ei ole rikos.[27]

Sveitsin asema veroparatiisina sai alkunsa 1920-luvulla, kun Ranska nosti rikkaimpien kansalaistensa veroastetta, jolloin ranskalaiset siirsivät varallisuuttaan Sveitsiin. Sveitsin v. 1934 pankkisalaisuuslaki säädettiin ranskalaisten asiakkaiden suojaksi, kun valtio yritti laman keskellä kerätä heiltä rahaa.[28]

Vuosikymmenten ajan sveitsiläisillä oli tapana puolustella salailuaan väittämällä, että sen avulla he suojelivat juutalaisten omaisuutta natsien takavarikoilta. Sveitsiläiset pitivät pienempää ääntä siitä, että samalla he suojelivat diktaattoreita ja veronkiertäjiä.[28]

Vuonna 2001 Sveitsin UBS-pankki päätyi tekemään Yhdysvaltain kanssa ns. Qualified Intermediary -sopimuksen. Sopimuksen mukaan Sveitsissä rahojaan pitävät yhdysvaltalaiset joko paljastaisivat Sveitsistä saamiensa tulojen määrän Yhdysvalloille, tai muussa tapauksessa Sveitsi keräisi heiltä veron. Salaisuuksien pitämisestä oli maksettava. [28]

Sopimuksen toteutuminen kuitenkin riippui pankin rehellisyydestä. Sitä ei ollut, ja muutaman vuoden kuluttua UBS-pankki piilotteli viranomaisilta jo moninkertaisesti sen määrän rahaa kuin ennen sopimusta.[28]

Bradley Birkenfeldin paljastettua kuvion vuonna 2008 Yhdysvallat vaati UBS-pankkia tuomaan julki kaikki asiakkaansa ja heidän talletuksensa. Koska samoihin aikoihin osui pankkikriisi, joka uhkasi kaataa UBS:n kokonaan, pankilla ei ollut voimia vastustaa Yhdysvaltain vaatimusta. Niinpä vuonna 2009 UBS myönsi, että 17 000 sen 20 000:sta amerikkalaisesta asiakkaasta oli piilotellut rahojaan – yhteensä 20 miljardin edestä. Piilottelussa avustamalla UBS oli tienannut 200 miljoonaa dollaria vuodessa. UBS joutui maksamaan 780 miljoonaa dollaria sakkoja.[28]

Vuonna 2014 UBS:n kilpailija Credit Suisse -pankki tunnusti saman tempun. Se joutui maksamaan 22 000:n amerikkalaisen varojen piilottelusta 2,6 miljardin sakot. Alkujaan Credit Suisse oli kyllä yrittänyt toimia QI-sopimuksensa ehtojen mukaan, mutta yhtäkään sen asiakasta ei kiinnostanut sellainen sveitsiläinen pankkitili, josta joutui maksamaan veroja. Toisin sanoen veronkierto oli sveitsiläisten pankkien asiakkaille homman koko pointti.[28]

2010 Yhdysvalloissa säädettiin Foreign Account Tax Compliance Act -laki eli FATCA. Se muistutti QI:ta, mutta oli sitä jyrkempi. FATCA:n mukaan: jos ulkomaalaiset sijoitusyhtiöt eivät paljasta asiakkaittensa tietoja, kerätään niiltä 30 prosentin vero kaikista Yhdysvalloissa saaduista voitoista. Vuoteen 2013 mennessä tiedot 75 miljardin dollarin talletuksista oli tullut julki ja Credit Suisse oli sulkenut 22 000 yhdysvaltalaisesta tilistään 18 900.[28]

Sittemmin Euroopan maat sopivat tietojen vaihdosta keskenään. Yhdistyneen kuningaskunnan alaiset veroparatiisit sopivat myös vaihtavansa tietoja emämaansa kanssa. Lopulta vuonna 2014 käynnistyi Common Reporting Standard eli CRS – automaattinen tietojenvaihto. Aikaisemminkin tietoja oli vaihdettu maiden välillä, mutta silloin viranomaisten oli pitänyt tietää tarkalleen, mitä tietoja he tarvitsivat. CRS-järjestelmässä maat kertoivat muiden maiden kansalaisten talletuksista näiden kotimaiden viranomaisille kysymättäkin. Sittemmin Sveitsin osuus maailman ulkomaisesta varallisuudesta on pudonnut puolesta neljännekseen.[28]

Sveitsi toteutti tietojen vaihdon vuonna 2018[29]. Sveitsin pankkeja edustavan yhdistyksen mukaan ulkomaiset asiakkaat eivät enää nauti Sveitsissä pankkisalaisuutta[29]. Kuitenkin Sveitsin 90-vuotinen pankkisalaisuuslaki on edelleen voimissaan ja hiljattain sitä jopa laajennettiin[29]. Tax Justice Network arvioi, että köyhimmät maat menettävät vuosittain 21 miljardia dollaria verotuloja Sveitsin takia[29]. 90 maata maailmassa ei pääse osallisiksi Sveitsin pankkitilien tietojenvaihdosta[29].

Yhdysvallat

Yhdysvaltojen senaatin valiokunta on tehnyt laajan raportin veronkierrosta Yhdysvalloissa, johon sisältyy muun muassa sveitsiläisen UBS:n, liechtensteinilaisen LGT:n ja kalifornialaisen kiinteistösijoittajan Igor Olenicoffin tapaus. UBS auttoi Olenicoffia kätkemään monimutkaisilla järjestelyillä 200 miljoonaa dollaria piiloon verottajalta.[27]

Sveitsin lakien salassapitopykälät ovat auttaneet pankkia kätkemään myös sen omia lainvastaisia toimia Yhdysvalloissa. Subprime-kriisissä tappioita tehnyt UBS lopetti Sveitsin tiliensä markkinoinnin Yhdysvalloissa vuonna 2008.[27]

Kun perinteisistä veroparatiiseista saatavat edut ovat paljastusten ja tietojen vaihdon myötä heikentyneet, esille ovat nousseet ne edut, jotka ovat edelleen sijoittajien saatavana Yhdysvalloista[28].

Yhdysvaltain lainsäädännön porsaanreikien seurauksena omaisuutta voidaan sijoittaa trusteihin, joissa ne ovat verovapaita[28]. Esimerkiksi Nevadassa trustin verovapaus voi kestää jopa 365 vuotta[28]. Erilaisissa trusteissa omaisuus on suojassa esimerkiksi velkojilta, joilla muuten olisi siihen oikeus, ja trusti voidaan suojata tietojenvaihdolta yksinkertaisella operaatiolla[28].

Yhdysvaltain trustit houkuttelevat myös monia ulkomaalaisia: esimerkiksi eteläamerikkalaiset, saudiarabialaiset, ja venäläiset hyödyntävät niitä[28].

Nevadan trusteissa on tallessa varallisuutta määrä, joka vastaa 261 miljoonaa dollaria jokaista Nevadan asukasta kohden[28]. Yhdysvaltain kaikissa trusteissa saattaa olla omaisuutta piilossa triljoonan dollarin edestä[28].

Veroparatiisien käyttö Suomessa

Yritykset

Suomessa yhtiöiden raportointivelvollisuuksia säätelevät lait eivät velvoita julkaisemaan listausta mahdollisista tytäryhtiöistä[7]. Suomen 20 liikevaihdoltaan suurimmalla yrityksellä oli vuonna 2013 yhteensä 225 tytäryhtiötä veroparatiiseissa. Kaikilla suomalaisyrityksillä on veroparatiiseissa yhteensä 438 tytäryhtiötä. Noin puolet tytäryhtiöistä sijaitsee Alankomaissa tai Belgiassa. Toiminnan laajuutta kuvaa esimerkiksi se, että lähes 90 prosenttia Suomesta Alankomaihin tehdyistä suorista sijoituksista on tehty sinne rekisteröityihin tytäryhtiöihin.[7]

Jotkut yrityksistä, kuten esimerkiksi yksityinen perintätoimisto Lindorff, maksaa muun muassa Jerseyn saarelle suuntautuvien veroparatiisijärjestelyiden ja muiden kikkailujen kautta Suomesta hankittujen miljoonien eurojen liikevoitostaan vain alle 1% veroja Suomeen.[30]

Suomalaisyritykset Panamassa

Sadoilla suomalaisilla on yritys tai he toimivat yrityksen johtotehtävissä Panamassa. Osittain on kyse normaalista Panamasta käsin tapahtuvasta kaupankäynnistä, mutta moni yritys on rekisteröity Panamaan veronkierto-, verosuunnittelu- tai varojen kätkemistarkoituksissa.

Osa yhtiöistä on perustettu 1980–1990-luvuilla, jolloin Suomessa oli vielä voimassa varallisuusvero. Helsingin Sanomat sai vuonna 2013 haltuunsa laajan, jopa satojatuhansia Panamaan rekisteröityjä yrityksiä käsittävän tietokannan, jonka oli koonnut eräs brittiläinen hakkeri. Tietovuodon avulla on paljastettu useita veronkiertotapauksia muun muassa Saksassa. Panamaan rekisteröityjä suomalaisten johtamia yrityksiä on luultavasti vielä paljon enemmän, sillä osa niistä on perustettu bulvaanien avulla, jolloin niiden alkuperäinen omistaja on jäänyt piiloon. Bulvaaniyhtiössä virallista määräysvaltaa käyttää todellisen omistajan nimittämä henkilö. Panamaan on rekisteröity monia yrityksiä, jotka näyttävät juuri tällaisilta bulvaaniyrityksiltä, kuten Joensuu Investment, Espoo Investment, Oulu Finance International Corporation ja Tampere Commercial Corporation. Tähän viittaa esimerkiksi se, että eräs Tampere Commercial Corporationissa johtavassa asemassa oleva henkilö on johtotehtävissä yli tuhannessa muussakin yrityksessä.

Panama on veroparatiisi, joka on houkutellut etenkin rikkaita yhdysvaltalaisia. Panamaan on kätketty myös rikollista, muun muassa huumekaupalla hankittua rahaa.

Suomi on solminut Panaman valtion kanssa verotietojen vaihtoa koskevan sopimuksen vuonna 2012. Sopimus ratifioitiin eli se astui voimaan virallisesti vuonna 2013.[31]

Huhtikuussa 2016 paljastuneessa siihen asti maailman suurimmassa tietovuodossa, ns. Panaman paperit -vuodossa huomattiin, että hyvin monet suomalaisyritykset olivat sekaantuneet verokikkailuun ja veronkiertoon Panaman kautta. Materiaalissa mainittiin 214 488 offshore-yritystä, joista ehkä tunnetuin Suomessa vaikuttanut yritys oli Nordea, joka mainittiin vuodossa yli 10 000 kertaa. Vuodetuista asiakirjoista selvisi myös, että Nordea avusti lähes neljääsataa yritystä veroparatiisiyrityksen perustamisessa vuosina 2004-2014.[32]

Suomalaisyritykset Luxemburgissa

Yleisradion tutkivan journalismin ohjelman MOT:n syksyllä 2014 lähettämän ohjelman mukaan suomalaisyhtiöt ovat käyttäneet hyväkseen Luxemburgin veroparatiisia kiertääkseen verojaan. Tämä niin sanottu LuxLeaks-skandaali paljastui vuonna 2014. Kansainvälisen tutkivan journalismin organisaation ICIJ:n haltuunsa saamien dokumenttien mukaan yli 300 kansainvälistä yritystä, joista ainakin seuraavat suomalaisyritykset ovat käyttäneet hyväkseen tätä verosuunnittelun mahdollisuutta: Huhtamäki-yhtymä, SRV, Suomen Lähikauppa, Dasos Capital ja IK Investment Partners, Huhtamäki-yhtymän Luxemburgissa toiminut tytäryhtiö maksoi vain 0,1 % veroja. SRV:n tytäryhtiö ei maksanut lainkaan veroja osingoista eikä ole velvollinen maksamaan veroja myyntivoitoistaan. Suomalaisyrityksiä on veronkiertotekniikoissa avustanut tilintarkastus- ja konsultointiyritys PricewaterhouseCoopers (PWC). Toiminta on jatkunut jo vuosia ja muun muassa Huhtamäki ja SRV ovat olleet veronkiertoasioissa yhteydessä Luxemburgin veroviraston yhteyshenkilöön Marius Kohliin jo vuodesta 2009 alkaen.[33][34][35]

Myös Suomessa näkyvästi pienvarastotiloja vuokraava tanskalaisomisteinen Pelican Self Storage käyttää hyväkseen Luxemburgin veroparatiisia. Suomen Pelican-varastojen toiminnasta vastaavaa konsernia johdetaan Luxemburgista käsin. Yhtiön 20 miljoonan euron velkaketjun avulla saadaan aikaiseksi se, että Suomessa toimiva Pelicanin holding-yhtiö maksaa korkokuluja 1,2 miljoonaa Luxemburgiin eikä siksi maksa Suomeen lainkaan yhteisöveroa.[36]

Nordean 20.7.2016 julkaistun sisäisen selvityksen mukaan pankin Luxemburgin konttori Nordea Bank S.A on avustanut yhteensä 562 asiakasta veroparatiisiyrityksen perustamisessa. Selvitys julkaistiin seurauksena Nordean jäätyä aiemmin vuonna 2016 kiinni veroparatiisiepäselvyyksistä n.s. Panaman paperit -tietovuodon yhteydessä.[32]

Yksityishenkilöt veroparatiiseissa

Suomalaisilla yksityishenkilöillä on arviolta ainakin 450 miljoonan euron korkosijoitukset eurooppalaisissa veroparatiiseissa.[3] Eniten yksityisten suomalaisten rahaa on Sveitsissä ja Luxemburgissa, kummassakin on tiedetty olevan lähes 200 miljoonaa euroa.[3] Kolmantena on Jersey: 22,3 miljoonaa[37], mutta myöhemmin, 2021 paljastuneen tiedon mukaan pelkästään Sampo-konsernin hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos on siirtänyt Luxemburgiin varallisuuttaan jopa 140 miljoonaa euroa.[38] Liechtensteinissa yksityisten suomalaista rahaa on ainakin 2,4 miljoonaa.[3] Veroparatiiseissa on tämän lisäksi suomalaisten yhtiöiden ja säätiöiden talletuksia ja sijoituksia sekä yksityishenkilöiden arvopapereita, esimerkiksi osakkeita.[3]

Suomalaisten rahaa on myös Neitsytsaarilla, mikä paljastui huhtikuussa 2013, kun julki tuli yhdysvaltalaisen toimittajaryhmä ICIJ:n tekemä tutkimus Neitsytsaarille omaisuuttaan tallentaneista.[39][40]

Suomalaiset saivat veroparatiiseista noin 8,9 miljoonan euron korkotulot vuonna 2006.[37] Vaikkei tallettajien henkilöllisyydestä tai lukumäärästä ole tietoa, saatiin rahan määrä arvioitua, koska EU:n säästödirektiivi toisaalta antaa 11 valtion salata tallettajiensa henkilöllisyyden, mutta velvoittaa valtiot siinä tapauksessa maksamaan lähdeveron tallettajan kotivaltioon.[37] Talletusten määrä arvioitiin maksetun veron ja keskikoron perusteella.[37]

Talletukset verokeitaissa ovat vähäiset verrattuna suomalaisten yksityishenkilöiden kaikkiin talletuksiin, joita oli vuonna 2006 noin 65 miljardin euron verran ja jotka tuottivat korkoa 1,35 mrd euroa. Valtiovarainministeriön projektipäällikkö Markku Hirvosen mukaan korkomenetykset eivät näytä kovin merkittäviltä, mutta kysymys siitä, mitä nuo eurooppalaisissa verokeitaissa olevat varat ovat ja mistä ne ovat kertyneet, on mielenkiintoinen.[37]

Rahanpesuun liittyvää väitöskirjaa valmistelevan Matti Korhosen ja asiaa tutkineen tietokirjailija Matti Ylösen mukaan Nordealla on laajat veroparatiisiverkostot Jerseyssä, Luxemburgissa ja Liechtensteinissa. Rahanpesua ehkäisevä OECD:n Financial Action Task Force korosti lokakuussa 2008 Suomen raportissaan pankkien ja luottolaitosten vastuuta todellisten omistajasuhteiden, etävälittäjien ja poliittisten siteiden selvittämiseksi. Korhosen ja Ylösen mukaan Suomen hampaattomien rahanpesulakien vuoksi pankkien vastuu jää vähäiseksi, ja talouskriisin kestävä ratkaisu sekä julkistalouden vakaus edellyttäisivät veroparatiisiongelman ratkaisua. Korhonen ja Ylönen laskevat Merrill Lynchin tekemän sijoitusten keskimääräisen rahanpesuarvion ja Tilastokeskuksen omaisuuslukujen perusteella, että suomalaisilla voi olla veroparatiiseissa jopa 5,1 miljardia euroa, jonka arvioidun tuoton tulouttamaton pääomavero olisi 110 miljoonaa euroa.[41]

Luxemburgin LGT-pankissa vuonna 2008 tapahtuneen tietovuodon yhteydessä parikymmentä suomalaista jäi kiinni veronkierrosta. Heidän joukossaan oli muun muassa vuorineuvos Casimir Ehrnrooth sekä kahvi- ja mausteyhtiö Pauligin omistajiin kuuluva Bertel Paulig.[42][43]

Luxemburgissa olevaa suomalaista alkuperää oleva sekä yksityisten että yritysten sijoittamaan rahaa ja omistuksia on löytynyt vuosi vuodelta lisää ja sitä arvioidaan kaiken kaikkiaan olevan jopa kymmenien miljardien eurojen edestä. Tällä toiminnalla pyritään mm. Suomessa maksettavien verojen minimoimiseen tai kokonaan välttämiseen. [44]

Tulojen verotuksessa ratkaisevaa on maa, jossa henkilö oleskelee[18]. Suurimman hyödyn Luxemburgin tai Sveitsin kevyestä verotuksesta saa muuttamalla sinne[18]. Tämä lienee monien ulkomaille rahojaan sijoittaneiden päämäärä[18]. Sveitsiin ovat viime vuosina muuttaneet esimerkiksi Sammon entinen konsernijohtaja Kari Stadigh ja Nesteen entinen toimitusjohtaja Matti Lievonen[18].

Ahvenanmaa

Ahvenanmaa ei kuulu EU:n veroalueeseen.[45] Siksi tavaran lähettäminen verorajan yli Manner-Suomeen tai muualle EU:hun katsotaan maahantuonniksi, ja Suomeen alle 22 euron paketin voi lähettää ilman, että siitä tarvitsee maksaa 24 prosentin arvonlisäveroa.[45]

Valvonta

Helsingin Sanomien mukaan OECD on taistellut kymmenen vuotta veroparatiiseja vastaan rahanpesun ja veronkierron estämiseksi. Sen myötä monet pienet valtiot ovat lupautuneet jakamaan tietoja. Yhteistyöstä ovat kieltäytyneet Andorra, Liechtenstein ja Monaco. Lehden mukaan Andorra näyttää haluavan pois mustalta listalta. Vuonna 2002 arvioitiin, että saksalaisten omaisuutta olisi piilossa läheisissä veroparatiiseissa 300 miljardia euroa.[46] Angela Merkel vaati Liechtensteinia avaamaan ripeästi maan pankkisalaisuutta helmikuussa 2008 Saksan suurimman veropetosskandaalin paljastuttua. Entinen liechtensteinilaisen LGT-pankin työntekijä myi varastamansa tiedot 4 miljoonalla eurolla Saksan tiedustelupalvelulle.[47] Tiedoissa oli 1 400 nimeä, joista 600 saksalaisia ja lisäksi säätiöiden edunsaajia 4 527 henkeä.lähde? Finanssipalveluiden osuus on 30 % maan kansantuotteesta (16 pankkia ja 1 500 finanssipalveluita tarjoavaa yritystä)lähde?.

Liechtenstein on luvannut tehdä jatkossa enemmän yhteistyötä ulkomaisten veropakoilijoiden paljastamiseksi luovuttamalla joitakin tietoja viranomaisille.[48]

Vuosien 2008–2009 taantuman seurauksena hallitukset haluavat useissa maissa parantaa kansainvälisen talouden sääntelyä vuonna 2009. Barack Obama ajoi senaattorina verokeitaiden vastaista lakia. Ranska ja Saksa painostivat verokeidasvaltioita luopumaan pankkisalaisuudesta ja ehdottivat tarvittaessa sanktioita maaliskuussa 2009. OECD:llä on suositukset tiedonvaihdosta veroasioissa ja se pitää listaa valtioista, jotka eivät niitä noudata. Listalla ovat Monaco, Andorra ja Liechtenstein, mutta listaa päivitetään huhtikuussa 2009. Pankkisalaisuudesta moitittuihin maihin sisältyvät Luxemburg, Belgia, Itävalta ja Sveitsi. Maaliskuussa 2009 nämä maat lupasivat antaa tapauskohtaisesti tietoja konkreettisten todisteiden perusteella pyydettäessä. Suomen verohallituksen ylitarkastaja piti avoimuuslupausta lähinnä huvittavana, koska tietoja luvattiin vain veronkiertoepäilyn perusteella. Joidenkin mielestä se tukee veronkiertoa tehokkaan valvonnan ja ehkäisyn sijaan. Mustat aukot, kuten verokeitaat, rapauttavat taloutta ja ne vauhdittivat ja syvensivät talouskriisiä vuosina 2008–2009. Maailmanpankin mukaan valtiot menettävät verotuloja verokeitaiden vuoksi vuosittain 350–500 mrd. euroa.[49]

Suomen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen toivoi, että selvitys veroparatiisien aiheuttamista verotuottomenetyksistä saataisiin valmiiksi vuoden 2014 aikana.[50] Siinä missä Ruotsissa on 200 päätoimista verotarkastajaa tutkimassa veroparatiisikuvioita, Suomessa on vain 10–20 tarkastajaa.[51]

Suomessa vuoden 2021 alussa voimaan tullut tuloverolain muutos tarkoittaa, että jos yhtiön toimintaa pyöritetään käytännössä Suomesta käsin, yhtiö voidaan katsoa verovelvolliseksi Suomessa ja se joutuu maksamaan veroa Suomeen samalla tavalla kuin suomalainenkin yhtiö[18]. Väliyhteisölainsäädännön perusteella kevyen verotuksen maassa sijaitsevan ulkomaisen yhtiön tulo voidaan verottaa yhtiön suomalaisen omistajan tulona[18]. Osingot ja tuotot verotetaan Suomessa, vaikka sijoitus olisi vakuutuskuoren sisällä[18].

Veroparatiisien avautuminen

2000-luvun massiivisten kansainvälisten talouskriisien seurauksena ovat äänenpainot koventuneet veroparatiisitoiminnan kitkemiseksi maailmantaloudesta. Veronkierron kanavia halutaan tukkia aktiivisesti nyt niin USA:ssa kuin EU:ssa.

Sveitsi

Vuonna 2009 maailman vahvimman pankkisalaisuuden omaava maa Sveitsi luovutti Yhdysvalloille 4 500 amerikkalaisen asiakkaan pankkitiedot sveitsiläisestä UBS-pankista alkaneen niin sanotun Birkenfeld-skandaalin takia, jossa amerikkalainen pankkiiri Bradley Birkenfeld jäi kiinni veronkierrosta. Skandaali saattoi Sveitsin ja Yhdysvallat poliittiseen kriisiin ja lähestulkoon taloudelliseen sotatilaan. Yksi Sveitsin suurimmista pankeista joutui vastuuseen ja pankkisalaisuus raottui hiukan.[52]

OECD on painostanut Sveitsiä avaamaan pankkisalaisuuttaan, jonka turvin maa on vaurastunut huomattavasti. Sveitsi on antanut periaatteessa myönteisen vastauksen, että maan pankkisalaisuus muuttuisi vuoden 2015 aikana avoimemmaksi. Sen seurauksena monet varojaan verottajilta piilottelevat ovat matkustaneet Sveitsiin hakemaan rahat pois käteisenä, sillä tilisiirrosta ei jää silloin jälkiä verottajalle. Etenkin vuodenvaihteen 2015 tienoilla on nähty vilkasta varojen siirtoa pois Sveitsistä.[53]

Sveitsi ilmoitti toukokuussa 2014 liittyvänsä pankkitietoja jakavien maiden joukkoon, kunhan se ensin muodostuisi maailmanlaajuiseksi standardiksi. Ensimmäiset tietojenvaihdot tapahtuvat aikaisintaan vuonna 2018.[54]

Luxemburg

Aiemmin esimerkiksi suomalaiset pystyivät piilottamaan varojaan luxemburgilaisiin sijoitusjärjestelyihin[18]. Se oli laitonta, mutta Suomen verottajan oli vaikea saada näistä omaisuuksista tietoa[18]. Luxemburgin viranomaiset suhtautuivat tietopyyntöihin nihkeästi[18]. Luxemburgilaiset omaisuudenhoitajat auttoivat asiakkaitaan perustamaan peiteyhtiöitä toisiin veroparatiiseihin, joista tietojen saanti oli vielä vaikeampaa[18].

Vuonna 2016 tilanne kuitenkin muuttui, kun lainsäädäntö automaattisesta tili- ja omistustietojen luovuttamisesta EU-maiden välillä tuli voimaan[18]. Nykyään Luxemburgin pankit ja sijoituspalveluyritykset luovuttavat Suomen verottajalle automaattisesti tiedot suomalaisten tileistä, omistuksista, sijoituksista, tuotoista ja omistajista[18]. Jos Suomessa asuva henkilö tulouttaa itselleen pääomatuloa Luxemburgissa olevista sijoituksistaan, hän maksaa niistä saman pääomaveron kuin suomalaisista sijoituksista[18].

Vaikka Luxemburgiin ei ole enää mahdollista piilottaa rahaa, maalla on edelleen puolellaan taloudellisia etuja[18]. Sen yritys- ja tuloverotus on kevyttä verrattuna useimpiin Euroopan maihin[18]. Jos sijoitusyhtiö toimii Luxemburgissa, se maksaa vähemmän veroa kuin Suomessa, ja siten sijoitusyhtiölle kuuluva omaisuus voi kasvaa Luxemburgissa nopeammin kuin Suomessa[18].

EU:n veroparatiisien tietojenvaihto tehostuu

Vuoden 2015 alusta on OECD:n painostuksen ansiosta saatu aikaan, että EU-maiden veroviranomaisten välinen tietojenvaihto muuttuu merkittävästi tehokkaammaksi. EU:n ns. tiukan pankkisalaisuuden maat Luxemburg, Liechtenstein, Monaco, San Marino ja Andorra ovat antaneet sitoumuksen olla mukana kehityksessä. Sveitsi saatiin mukaan myös periaatteen tasolla, mutta vasta käytäntö osoittaa, kuinka paljon Sveitsin pankeista lopulta saadaan tietoja.[53]

Finanssikriisi 2008

Vuoden 2008 talouskriisin aiheuttaman alankomaalaisen Fortis-pankin konkurssin yhteydessä paljastui pankilla olevan 700 veroparatiisiyhtiötä Caymansaarilla, Brittiläisillä Neitsytsaarilla, Panamassa ja Alankomaiden Antilleilla. Ongelmaluottoja oli siirretty eurooppalaisen rahamarkkinasäätelyn ja kuluttajasäätelyn ulottumattomiin.[41]

Brittiläisen Northern Rock -pankin kansallistamisen yhteydessä selvisi, että asuntoluottoja oli piilotettu mahdollisesti jopa 50 miljardia euroa Jerseylle Granite-nimiseen trustiin. Trustirahastot ovat varainhallintamuoto, josta ei pidetä rekisteriä ja jotka ovat yhtiölainsäädännön ulkopuolella.[41]

Veroparatiisien vastainen toiminta

Veroparatiisien hyväksikäyttö verosuunnittelussa alkaa olla entistä vaikeampaa, sillä monet tahot ovat havahtuneet huomaamaan veroparatiisitoiminnan haitallisuuden. Nykyään käynnissä on useita kansallisia ja kansainvälisiä projekteja, joilla pyritään estämään haitallinen veronkierto ja verosuunnittelu veroparatiisien avulla. Tuloksia vastatoimista on kuitenkin nähtävissä vasta lähitulevaisuudessa.

Oxfam

Kansainvälinen hyväntekeväisyysjärjestö Oxfam vaati vuonna 2016 veroparatiisien kieltämistä. Järjestö perusteli vaatimustaan mm. sillä, että maailman 62 rikkainta ihmistä omistaa saman verran kuin puolet maailman köyhimmästä väestöstä yhteensä, eli 3,5 miljardia ihmistä. Viiden vuoden aikana näiden 62 ihmisen joukon varallisuus on kasvanut yhteensä jopa 44 prosenttia. Kokonaissumma on 1 760 miljardia dollaria (eli noin 1 620 miljardia euroa). lähde?

Oxfamin mukaan suurin syy taloudellisen eriarvoisuuden kasvamiselle on rikkaiden verovälttely ja veroparatiisit. lähde?

Oxfamin raportti perustuu talouslehti Forbesin miljardöörilistaan ja sveitsiläisen Credit Suisse -talousyhtiön lukuihin.[55] Credit Suisse muistuttaa, että koska kaikkein rikkaimpien omaisuudesta on hankala saada tietoja, heidän omaisuutensa arviot saattavat jäädä alle todellisten lukemien.[6][56]

OECD:n BEPS-suunnitelma

OECD:llä on käynnissä laaja kansainvälinen projekti BEPS (Base Erosion and Profit Shifting), jolla pyritään estämään veropohjan rapautumista ja verotettavien tulojen siirtoa pois jäsenmaista.

BEPSin tavoitteena on saada monikansalliset yritykset näyttämään tuloksensa niissä maissa, joissa yritysten varsinainen liiketoiminta ja arvon luonti tapahtuu[57]. Toukokuuhun 2018 mennessä BEPS-sopimukseen oli liittynyt yli 50 maata, jotka jakavat nyt yrityksiä ja varojen siirtoja koskevia tietoja automaattisesti keskenään[57].

EU:n toimet

Vuodesta 2017 lähtien EU on ylläpitänyt kiisteltyä ja puutteelliseksi kritisoitua luetteloa veroparatiiseista[58]. Vuonna 2021 Pandoran papereiden paljastusten aikoihin luettelosta poistettiin Anguilla, Dominica ja Seychellit[58]. Nyt luetteloon kuuluvat Amerikan Samoa, Fidži, Guam, Palau, Panama, Samoa, Trinidad ja Tobago, Yhdysvaltain Neitsytsaaret ja Vanuatu.[58]

Tieteellinen tutkimus

Veronkiertoa ja veroparatiiseja koskevista tutkimuksistaan tunnetaan mm. taloustieteiljä Gabriel Zucman.[59]

Tutkiva journalismi

Moni tutkiva journalisti on ottanut asiakseen paljastaa erilaisia yritysten ja yksityishenkilöiden veroparatiisikytköksiä. Näiden joukossa ovat mm. kansainvälinen lehtimiesten yhteenliittymä ICIJ sekä lukuisat yksittäiset mediatoimijat ja journalistit. Suomessa tutkivaa journalismia harjoittaa muun muassa Yleisradion MOT-ohjelma. Vuonna 2015 julkaistiin Helsingin Sanomien kustantamana tutkivan toimittajan Jyri Hännisen kirja: ”Veroparatiisit ja Suomi – eli kuinka liituraitamafia pyörittää varjotaloutta ja laskun siitä maksamme me”.[60]

Tietovuodot

Pääartikkeli: Tietovuoto

2000-luvulla veroparatiisitoimintaa on järkyttänyt yhä enenevä tietovuotojen määrä. Monesti kyseessä ovat tapaukset, joissa joku veronkiertoa harjoittavan tahon sisäpiirissä oleva työntekijä paljastaa asiakirjoja, joista selviää veronkiertoa harjoittaneiden yritysten tai yksityishenkilöiden nimiä ja yhteyksiä veroparatiiseihin tehtyihin talletuksiin.

Veroparatiiseja koskeneita tietovuotoja ovat olleet esimerkiksi:

  • yhdysvaltalaisen pankkiirin Bradley Birkenfeldin sveitsiläistä UBS-pankkia koskevat paljastukset, ns. Birkenfeld-skandaali (2007)[61]
  • ICIJ-journalistiryhmän vuonna 2014 tekemä LuxLeaks-paljastus (2014), jossa paljastettiin Luxemburgiin veronkiertotarkoituksessa siirrettyjä yritysvaroja[62]
  • Vuonna 2015 julki tullut, mutta it-asiantuntija Hervé Falcianin jo vuonna 2007 tekemä SwissLeaks eli HSBC-pankin tietovuoto, jossa julkistettiin dokumentteja sveitsiläisen HSBC-pankin rahankätkentätoimissa, joissa avustettiin tuhansia rikkaita asiakkaita sekä rikollisia piilottamaan rahojaan verottajien ulottumattomiin.[63]
  • Panaman paperit (2016)[64]. Keväällä 2016 tuli julkisuuteen laaja tietovuoto panamalaisesta Mossack Fonseca -lakiasiaintoimistosta, jossa tuntemattomana pysyttelevä tietolähde vuosi Süddeutsche Zeitungille 11,5 miljoonaa asiakirjaa, jotka valaisivat veroparatiisitoiminnan kansainvälistä laajuutta ja sen rikollista luonnetta.[65]
  • Syksyllä 2016 Bahamasaarten kaupparekisterin tiedot vuodettiin jälleen Süddeutsche Zeitung -lehdelle. Vuoto sisälsi tietoja yli 175 000 yhtiöstä jotka ovat alkuperältään 1990-luvun alusta nykypäivään. Veroja Bahaman kautta vältelleiden poliittisten päättäjien joukossa oli mm. entinen EU-komissaari Neelie Kroes Hollannista ja Kolumbian entinen kaivos- ja energiaministeri Carlos Caballero Argáez. Suomalaisista Bahaman veroparatiisiin kytköksissä olevien joukossa oli 27 Suomen kansalaista, mm. Diakonissalaitoksen strategiajohtaja Mitti Storckovius.[66]
  • Paratiisin paperit (2017)[64]
  • lontoolaisesta yrityspalveluyrityksestä Formation Housesta lähtenyt ”#29Leaks”[64]
  • vuoto Cayman National -pankin konttorista Mansaarelta (2019)[64]
  • Pandoran paperit (2021) on tiettävästi maailman tähän asti suurin tietovuoto. Se sisältää lähes 12 miljoonaa salaista asiakirjaa 14:stä veroparatiisipalveluita myyvästä yhtiöstä. Tiedot luovutti tuntematon henkilö. Asiakirjat kuvaavat vuosia 1996–2020. Ne sisältävät mm. tiedot 29 000:n veroparatiisiyhtiön, sekä huvijahtien, kartanoiden, yksityislentokoneiden, salaisten pankkitilien ja arvotaiteen todellisista omistajista. Vuoto paljastaa, että heihin kuuluvat 130 miljardööriä (esimerkiksi Gennadi Timtšenko); yli 300 poliitikkoa (mm. Andrej Babiš, Tony Blair, Volodymyr Zelenskyi); ja useita viihdemaailman tähtiä (Shakira, Ringo Starr, Julio Iglesias ja Claudia Schiffer). Vuoto sisältää myös yli 200:n Suomen kansalaisen tiedot. [67][68]
  • Suissen salaisuudet (2022)[69]. Credit Suisse -pankissa säilytettyä, 30 000:n asiakkaan 18 000:lle tilille sijoitettua 80 miljardin punnan omaisuutta koskeva vuoto. Pilliin puhaltaja vuoti Süddeutsche Zeitung -lehdelle tiedot, jotka paljastivat mm. Vatikaanille kuuluvia omistuksia; rahanpesuun, ihmiskauppaan, lahjontaan, petoksiin, palkkamurhiin, vallankaappauksiin, kidutuksiin ja huumeiden salakuljetuksiin syyllistyneiden rikollisten omaisuuksia sekä kehitysmaiden varojen piilottelua.[70]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Marko Junkkari, Datajournalismin keinoin veroparatiisien kimppuun, Helsingin Sanomat 4.1.2015, s. B8
  2. ↑ Tax Haven Criteria (Archive.org) oecd.org. 12.5.2012. Arkistoitu 12.5.2012. Viitattu 3.10.2015. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e Pietiläinen, Tuomo: Suomalaisilla 450 miljoonaa Euroopan veroparatiiseissa. Helsingin Sanomat 12.4.2008 s. A3, www-versio (maksullinen)[vanhentunut linkki]
  4. ↑ a b HSBC files show how Swiss bank helped clients dodge taxes and hide millions
  5. ↑ a b c d e Vero-oikeuden tuntijat moittivat suomalaista keskustelua verosuunnittelusta Helsingin Sanomat. 17.4.2016. Arkistoitu 19.4.2016. Viitattu 19.4.2016.
  6. ↑ a b Maailman 62 rikkainta omistaa saman verran kuin köyhin puolikas maapallon väestöstä, Yle.fi 18.1.2016
  7. ↑ a b c Raportti: Suurilla suomalaisyrityksillä kymmeniä tytäryhtiöitä veroparatiiseissa Yle 8.1.2014.
  8. ↑ James S. Henry: THE PRICE OF OFFSHORE REVISITED – NEW ESTIMATES FOR MISSING GLOBAL PRIVATE WEALTH, INCOME, INEQUALITY, AND LOST TAXES. Tax Justice Network, 2012 https://www.taxjustice.net/wp-content/uploads/2014/04/Price_of_Offshore_Revisited_120722.pdf
  9. ↑ Annette Alstadsæter, Niels Johannesen, Gabriel Zucman: Who owns the wealth in tax havens? Macro evidence and implications for global inequality. Journal of Public Economics, 1.6.2018, nro 162, s. 89–100. doi:10.1016/j.jpubeco.2018.01.008. ISSN 0047-2727. Artikkelin verkkoversio.
  10. ↑ Alstadsæter, Johannesen, Zucman: Who owns the wealth in tax havens? Macro evidence and implications forglobal inequality. Journal of Public Economics 162 (2018) 89–100 http://gabriel-zucman.eu/files/AJZ2018.pdf
  11. ↑ a b Verojärjestelmä kasvoi kieroon ja siihen sisältyy riski, sanoo huippuekonomisti Gabriel Zucman – hän kehottaa Suomea nousemaan esimerkiksi Yle Uutiset. 17.6.2021. Viitattu 4.2.2024.
  12. ↑ a b Harmaa talous ei ole valtion rahasampo Helsingin Sanomat. 8.4.2016. Arkistoitu 24.4.2016. Viitattu 19.4.2016.
  13. ↑ Katri Kosonen: Mitä veroparatiisit maksavat Euroopan Unionille? Faktabaari. 15.5.2014. Arkistoitu 28.4.2016. Viitattu 19.4.2016.
  14. ↑ Offshore Financial Centers – IMF background paper 23.6.2000.
  15. ↑ [1]
  16. ↑ [2] (Arkistoitu – Internet Archive)
  17. ↑ [3]
  18. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t Sijoittaminen | Mitä itua on sijoittaa Luxemburgiin? ”Veroparatiisin” edut ovat tarjolla jokaiselle suomalaiselle ihan kotimaassakin Helsingin Sanomat. 8.4.2021. Viitattu 19.5.2021.
  19. ↑ [4] (Arkistoitu – Internet Archive) (pdf)
  20. ↑ View 2018 Results financialsecrecyindex.com. Viitattu 6.5.2018. (englanniksi)
  21. ↑ [5] (Arkistoitu – Internet Archive) (pdf)
  22. ↑ [6] (Arkistoitu – Internet Archive) (pdf)
  23. ↑ [7] (Arkistoitu – Internet Archive) (pdf)
  24. ↑ [8] (Arkistoitu – Internet Archive) (pdf)
  25. ↑ [9] (Arkistoitu – Internet Archive) (pdf)
  26. ↑ a b c d e f Financial Secrecy Index - 2020 Results Tax justice network. Viitattu 15.9.2021.
  27. ↑ a b c Yhdysvallat-Sveitsi 1-1, Helsingin Sanomat 14.11.2008 B8
  28. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Oliver Bullough: Moneyland : why thieves & crooks now rule the world & how to take it back. Lontoo: Profile Books, 2018. 1054175132. ISBN 978-1-78125-792-0, 1-78125-792-2.
  29. ↑ a b c d e Revealed: Credit Suisse leak unmasks criminals, fraudsters and corrupt politicians the Guardian. 20.2.2022. Viitattu 20.2.2022. (englanniksi)
  30. ↑ [10] (Arkistoitu – Internet Archive)
  31. ↑ ,Jyri Hänninen: Sadoilla Suomalaisilla yhtiö Panaman veroparatiisissa (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat 5.4.2013
  32. ↑ a b Nordea auttanut satoja veroparatiisiyritysten perustamisessa, Yle uutiset 20.7.2016
  33. ↑ Yle: Suomalaisyhtiöt käyttävät Luxemburgin veronkiertopalveluja, Helsingin Sanomat 11.11.2014 sivu A16
  34. ↑ Hufvudstadsbladet 11.11.2014 lähde tarkemmin?
  35. ↑ Kaikki Luxemburg-vuotojen dokumentit julkaistuna netissä
  36. ↑ Kaisa Hakkarainen, Jyri Hänninen, Pienvarastobisnes kahden yhtiön hallussa, Helsingin Sanomat 31.1.2015, s. A29
  37. ↑ a b c d e Pietiläinen, Tuomo: Euroopan veroparatiisit paljastivat suomalaisrahojen korkotuotot. HS 12.4.2008 s. B9, www-versio (maksullinen)[vanhentunut linkki]
  38. ↑ Björn Wahlroos sijoittaa pikavippibisnekseen veroparatiisin kautta – MOT:n analysoima tietokanta paljastaa Luxemburgin piilotetut rahavirrat Yle Uutiset. Viitattu 19.5.2021.
  39. ↑ Veroparatiisin salaisuudet paljastuivat Ylen uutiset 4.4.2013
  40. ↑ Historian suurin paljastus veroparatiiseista, Tietoja myös suomalaisyhtiöistä Ylen uutiset 4.4.2013
  41. ↑ a b c Matti Korhonen (väitöskirjatutkija, London School of Economics) ja Matti Ylönen, kirjailija: Veroparatiisit syynä finanssikriisiin. Helsingin Sanomat 25.11.2008, Vieraskynä s. A2. Verkkoversio (maksullinen)[vanhentunut linkki]
  42. ↑ Hs.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  43. ↑ Hs.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  44. ↑ https://yle.fi/uutiset/3-11128131
  45. ↑ a b Ihmettelitkö verkkokaupan halpoja hintoja? Yle tutki, miten Ahvenanmaan veroton pakettiralli toimii yle.fi. Viitattu 11.9.2016.
  46. ↑ Vakaumukselliset veroparatiisit, Helsingin Sanomat 25.2.2008 B4
  47. ↑ Saksan veropetosskandaali ajaa pankkivaltio Liechtensteinia ahtaalle, Helsingin Sanomat 28.2.2008 B5, web-versio, (maksullinen)[vanhentunut linkki]
  48. ↑ Veroparatiisi raottaa salaisuuden verhoa. Taloussanomat 15.8.2008
  49. ↑ Ulkoinen painostus rapauttaa Euroopan veroparatiisien asemaa, Ranskalaisekonomisti odottaa G20-kokoukselta rangaistuksia, Elämänuran veronkieroa tutkinut Markku Hirvonen: Olen toiveikas, Helsingin Sanomat 1.4.2009 B5
  50. ↑ Urpilainen: Valtion veroparatiiseihin menettämät tulot selvitettävä, (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat 19.1.2014.
  51. ↑ Asiantuntijat HS:lle: Tutkintaan saatava lisäresursseja. Verotusneuvos: Veroparatiisit aiheuttavat hillittömiä tappioita, (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat 19.1.2014.
  52. ↑ [11] (Arkistoitu – Internet Archive)
  53. ↑ a b Onko Sveitsiin menijöitä, Yle.fi
  54. ↑ Sveitsi: Pankkitietoja aletaan jakaa aikaisintaan 2018, Taloussanomat, Is.fi
  55. ↑ [12] (Arkistoitu – Internet Archive)
  56. ↑ Superrikkaat ovat jo katoava luonnonvara, Yle.fi
  57. ↑ a b Veroparatiisien aika on ohi, uskovat Suomen, Norjan ja Viron verojohtajat – ”Panaman papereiden kaltaiset ratkaisut ovat menossa pois muodista” Helsingin Sanomat. 6.5.2018. Viitattu 6.5.2018.
  58. ↑ a b c EU tax haven blacklist trim ‘grotesque’ after Pandora papers, say critics the Guardian. 5.10.2021. Viitattu 8.1.2022. (englanniksi)
  59. ↑ American Economic Association www.aeaweb.org. Viitattu 26.6.2023.
  60. ↑ Marjaana Helminen, Tilinpäätös veroparatiisien hulluista vuosista, Helsingin Sanomat 4.1.2015, s. B8-9
  61. ↑ Bradley-Birkenfeld whistleblower his own words (Arkistoitu – Internet Archive) World Policy
  62. ↑ Lux Leaks, Irish Times
  63. ↑ Tietovuoto paljasti miljardiluokan pankkiskandaalin Helsingin Sanomat. 9.2.2015. Viitattu 13.2.2020.
  64. ↑ a b c d Uutta suurta tietovuotoa verrataan ”Panaman papereihin” – Verottaja selvittää, ovatko suomalaiset piilottaneet rahojaan veroparatiisin Mansaarelle Helsingin Sanomat. 2.2.2020. Viitattu 2.2.2020.
  65. ↑ Panama Papers, Süddeutsche Zeitung
  66. ↑ Uusi veroparatiisivuoto Bahamalta paljastaa entisen EU-komissaarin, ministereitä ja Diakonissalaitoksen johtajan Yle Uutiset 21.9.2016, päivitys 22.9.2016
  67. ↑ Valtava tietovuoto paljastaa Putinin lähipiirin salaiset omistukset – presidentin suomalaiselle ystävälle järjesteltiin miljardi euroa Yle Uutiset. Viitattu 3.10.2021.
  68. ↑ Blair, Shakira ja Putinin sisäpiiri – maailman suurimmasta tietovuodosta löytyy poliitikkojen lisäksi monen alan maailmantähtiä Yle Uutiset. Viitattu 3.10.2021.
  69. ↑ Jesse Drucker, Ben Hubbard: Vast Leak Exposes How Credit Suisse Served Strongmen and Spies The New York Times. 20.2.2022. Viitattu 21.2.2022. (englanniksi)
  70. ↑ Revealed: Credit Suisse leak unmasks criminals, fraudsters and corrupt politicians the Guardian. 20.2.2022. Viitattu 20.2.2022. (englanniksi)

Kirjallisuutta

  • Deneault, Alain: Offshore: Tax Havens and the Rule of Global Crime. New York: The New Press, 2011. ISBN 978-1-59558-648-3. (englanniksi)
  • Hänninen, Jyri: Veroparatiisit ja Suomi, eli Kuinka liituraitamafia pyörittää varjotaloutta ja laskun siitä maksamme me. Helsinki: HS-kirjat, 2014. ISBN 978-952-5557-60-2.
  • Kuosma, Tapio: Veroparatiisit: Saalistajaeliittien turvapaikat. Espoo: Livres 'Belles-Lettres', 2014. ISBN 78-952-67994-1-4.
  • Shaxson, Nicholas: Aarresaaret: Miehet jotka ryöstivät maailman. (Treasure Islands: Tax Havens and the Men who Stole the World, 2011.) Suomentaja: Henri Purje. Helsinki: Into-Kustannus, 2011. ISBN 978-952-264-078-9.
  • Ylönen, Matti: Veroparatiisit: 20 ratkaisua varjotalouteen. Helsinki: Like: Into, 2008. ISBN 978-952-01-0264-7.
  • Kosonen, Katri: Veroparatiisit, verosuunnittelu ja veronkierto. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 2013, 109(3). vsk, s. 383-398. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Veroparatiisi.
  • TJN:n luettelo veroparatiiseista (Arkistoitu – Internet Archive) Tax Justice Networkin luettelo maailman veroparatiiseista ja taloussalailua harjoittavista maista.
  • IMF:n sivu veroparatiiseista (englanniksi)
  • MOT: Postia veroparatiisista Yle 8.4.2013.
  • Finnwatch: Veroparatiisien pöytälaatikkoyhtiöillä suuri rooli suomalaisyritysten omistusrakenteissa Finnwatch 07.01.2014.
  • HS selvitti: Suomalaisjohtajat keräävät palkkioita veroparatiiseista (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat 19.1.2014.