Vapaussodan Invaliidien Liitto

Vapaussodan Invaliidien Liitto oli vuonna 1924 perustettu järjestö, jonka jäsenistö oli sisällissodassa ja sen jälkeisissä heimosodissa haavoittuneita ja sairastuneita. Liiton tarkoituksena oli jäsentensä taloudellinen ja henkinen huolto. Se omisti Mikkelin maalaiskunnassa toimineen invalidikoti Kyyhkylän, Suitian työkodin Siuntiossa ja Runnin terveyskylpylän Iisalmessa. Kyyhkylä luovutettiin vuonna 1969 Sotainvalidien Veljesliitolle, jonka toimintaa järjestö oli vuonna 1940 käynnistämässä. Järjestö julkaisi myös vuonna 1928 perustettua Vapaussodan Invaliidi -lehteä.[1][2]

Järjestö perustettiin Helsingin Säätytalolla. Sen koollekutsujana toimi vihtiläinen opettaja Einar August Rosenberg. Jäseniksi haluttiin myös jääkäreitä. Rahoitus tuli Raha-automaattiyhdistykseltä, itsenäisyyspäivänä kerätystä kirkkokolehdista sekä yksityisten lahjoituksista. Suurimmillaan jäsenmäärä oli vuonna 1940, jolloin liittoon kuului 2 105 invalidia.[2]

Liitto lakkautettiin Helsingissä Katajanokan Kasinolla pidetyssä kokouksessa 25. marraskuuta 1987, jolloin jäseniä oli vielä 63. Järjestön huolto-, avustus- ja perinnetyö siirtyivät Vapaussodan Invalidien Muistosäätiön hoidettavaksi.[2]

Puheenjohtajat

  • jääkärikapteeni Jalo Veikko Heikinheimo 1924
  • kansanedustaja Antti Kuisma 1925–1930
  • jääkärieversti Matti Laurila 1930–1982
  • yleisesikuntaeversti Perttu Heimolainen 1982–1987

Lähteet

  1. ↑ Facta 2001. 17. osa, s. 726. WSOY, 1985.
  2. ↑ a b c Niinistö, Jussi: Vapaussodan Invaliidien Liitto Suomen vapaussota 1918. Vapaussodan Invalidien Muistosäätiö. Viitattu 18.2.2016.

Kirjallisuutta

  • Anni Voipio, Vapaussodan Invalidit. Järjestö, jäsenet, ystävät. WSOY 1968 (sisältää nimiluettelon)
  • Kalle Kuosa, Vapaussodan Invaliidien Liitto ry 1924–1987, VIMS 1988