Valko-Venäjän miehitys toisessa maailmansodassa

 Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata.
Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Valko-Venäjän miehitys toisessa maailmansodassa alkoi, kun Saksa aloitti hyökkäyksen Neuvostoliittoon 22. kesäkuuta 1941 ja päättyi Neuvostoliiton suorittamaan operaatio Bagrationiin. Valko-Venäjän läntisistä osista tuli osa Ostlandin valtakunnankomissariaattia vuonna 1941, mutta vuonna 1943 saksalaiset antoivat paikallisille yhteistyökumppaneille luvan luoda Valko-Venäjän keskusneuvoston joka kesti Neuvostoliiton paluuseen asti.

Tausta

Mogilevin juutalaisia koottuna pakkotyötä varten

Neuvostoliiton viranomaiset vangitsivat, tappoivat ja siirsivät Neuvostoliiton itä-osiin yli 100 000 ihmistä Länsi-Valko-Venäjällä ennen saksalaismiehitystä. NKVD tappoi yli 1 000 vankia vuoden 1941 kesä–heinäkuun välillä. Tapahtumat saivat osan valkovenäläisistä vastustamaan kommunismia ja kannattamaan kansallissosialismia.

Valko-Venäjän valtaus

Kahdenkymmenen kuukauden neuvostovallan jälkeen Länsi-Valko-Venäjä ja Länsi-Ukraina joutuivat akselivaltojen hyökkäyksen kohteeksi. Itäinen Valko-Venäjä kärsi taistelusta ja saksalaismiehityksestä rankasti. Elokuussa 1941 koko Valko-Venäjä oli Saksan valtaama.

Miehitys

Miehityksen alkuaikoina Valko-Venäjällä syntyi vahva partisaaniliike. Metsissä ja soissa piileskelleet partisaanit aiheuttivat raskaita tappioita saksalaisille. Yksi suurimmista partisaanihyökkäyksistä tapahtui 30. heinäkuuta 1943 Apsiovitšyssa, jossa partisaanit tuhosivat neljä saksalaisten junaa, joiden kyydissä oli Tiger-panssarivaunuja. 22 kesäkuuta 1944 Neuvostoliitto aloitti operaatio Bagrationin ja Valko-Venäjästä tuli taas osa Neuvostoliittoa.

Neuvostoliittolaisia sotavankeja marssitetaan länteen.

Holokausti

Suurin juutalaisten ghetto Valko-Venäjällä oli Minskin getto. Melkein kaikki Valko-Venäjään jääneet juutalaiset ammuttiin.

Sotarikokset

Saksalaiset orjuuttivat 380 000 ja tappoivat satojatuhansia ihmisiä Valko-Venäjällä. Melkein koko väestö oli vaarassa tuhoutua. Yli 600 kylää kuten Hatyn tyhjennettiin kokonaan ihmisistä. Kolmen vuoden miehityksessä kuoli yhteensä 2 230 000 ihmistä.

Miehityksen jälkeen

Vuonna 1944 30 natsien kouluttamaa valkovenäläistä laskeutui lentokoneesta Neuvostoliiton puolelle aiheuttaakseen epäjärjestystä. Joukot tunnettiin ”Mustina kissoina”, joita johti Michał Vituška. Mustat kissat onnistuivat aiheuttamaan epäjärjestystä puna-armeijassa. Muita valkovenäläisjoukkoja liikkui Bialowiezan metsässä ja vuonna 1945 alkoi sissisota. NKVD eliminoi nämä joukot täysin vuoteen 1957 mennessä.

Valko-Venäjä menetti neljänneksen väestöstään toisessa maailmansodassa. Noin 9 200 kylää ja 1 200 000 taloa tuhottiin. Minskin ja Vitebskin suurkaupungit menettivät 80 % rakennuksistaan ja infrastruktuuristaan. Saksaa vastaan puolustautumisen vuoksi Valko-Venäjän pääkaupunki Minsk sai sankarikaupungin tittelin sodan jälkeen.

Kuvia

  • Saksalaisten yhteistyömiehiä, Minsk, kesäkuu 1944.
    Saksalaisten yhteistyömiehiä, Minsk, kesäkuu 1944.
  • Erich von dem Bach-Zelewski ja Ordnungspolizei, Minsk, 1943
    Erich von dem Bach-Zelewski ja Ordnungspolizei, Minsk, 1943
  • Hirtetty valkovenäläisen vastarintaliikkeen jäsen, Minsk, 1942/1943.
    Hirtetty valkovenäläisen vastarintaliikkeen jäsen, Minsk, 1942/1943.
  • Valko-Venäläisiä apupoliiseja, Mohylew, maaliskuu 1943.
    Valko-Venäläisiä apupoliiseja, Mohylew, maaliskuu 1943.
  • Neuvostoliittolaisten siviilien massamurha Minskin lähellä, 1943
    Neuvostoliittolaisten siviilien massamurha Minskin lähellä, 1943

Lähteet

  • Genocide policy (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
  • Evidence from German-Occupied Belarus (englanniksi)