Väylävirasto
Hakusana ”Liikennevirasto” ohjaa tänne. Ruotsin Liikennevirastosta kerrotaan artikkelissa Liikennevirasto (Ruotsi).
| Väylävirasto Trafikledsverket | |
|---|---|
 | |
 Väyläviraston päätoimipaikka Pasilan virastokeskuksessa. | |
| Perustettu | 2010 |
| Edeltävät virastot | Ratahallintokeskus (1995–2009) Merenkulkulaitos (1917–2009) Tiehallinto (2001–2009) |
| Ministeriö | Liikenne- ja viestintäministeriö |
| Sijainti | Pasilan virastokeskus Opastinsilta 12 A 00520 Helsinki |
| Valtio | Suomi |
| Pääjohtaja | Kari Wihlman |
| Työntekijöitä | 478 (2023)[1] |
| Vuosibudjetti | 1,9 mrd. € (2023)[2] |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
| Infobox OK | |
Väylävirasto (ruots. Trafikledsverket) on Suomen valtion virasto, joka toimii liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla. Väyläviraston tehtävänä on vastata Suomen tie- ja rataverkosta sekä vesiväylistä. Virasto perustettiin vuoden 2010 alussa, ja vuoden 2018 loppuun saakka sen nimi oli Liikennevirasto (ruots. Trafikverket).
Väyläviraston pääjohtaja on varatuomari Kari Wihlman.[3]
Digiroad on Väyläviraston kansallinen tie- ja katuverkon tietojärjestelmä.[4]
Historia
Vuonna 2010 Ratahallintokeskus, Merenkulkulaitos ja Tiehallinto yhdistettiin Liikennevirastoksi. Uuteen Liikennevirastoon siirtyivät Ratahallintokeskuksen ja Merenkulkulaitoksen kaikki sellaiset tehtävät, jotka eivät siirtyneet perustettuun tuotantoyhtiöön tai joita ei yhdistetty Liikenteen turvallisuusvirastoon (Trafi). Liikennevirastoon siirtyi myös Tiehallinto lukuun ottamatta ELY-keskuksiin yhdistettyjä tiepiirejä ja eräitä Liikenteen turvallisuusvirastoon siirrettyjä toimintoja.
Vuoden 2019 alussa Liikenneviraston nimi muuttui Väylävirastoksi, ja osa sen toiminnoista siirrettiin uuteen Liikenne- ja viestintävirastoon eli Traficomiin.[5] Virasto käytti aluksi myös oheisnimeä Väylä, mutta eduskunnan oikeusasiamies piti sitä lainvastaisena ja sen käytöstä luovuttiin kesäkuussa 2020.[6]
Hankkeet
Väylävirasto vastaa valtakunnallisten tie-, rata- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta. Väyläinvestoinneilla parannetaan liikenneverkon toimivuutta, turvallisuutta, ympäristöystävällisyyttä ja sujuvuutta.[7]
Käynnissä olevia hankkeita
Vuonna 2019 käynnissä on 23 kehittämishanketta, joista 10 on tiehankkeita, kolme perusväylänpidon isoja tiehankkeita, kuusi ratahanketta ja neljä vesiväylähanketta. Yksi tiehankkeista on Lahden eteläinen kehätie: valtatie 12:n siirtäminen kulkemaan eteläisempää reittiä parantaa merkittävästi liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta, koska se ohjaa liikenteen pois Lahden ja Hollolan keskusta-alueilta.[7]
Valmistuneita hankkeita
- Seinäjoki–Oulu-ratahankkeessa parannettiin Seinäjoen ja Oulun välistä yksiraiteista rataa muuttamalla se osittain kaksiraiteiseksi, mikä muun muassa nopeuttaa junaliikennettä. Hanke valmistui vuonna 2017 [8]
- Sepänkylän ohikulkutien rakentaminen Vaasan seudulla paransi liikenneturvallisuutta ja lisäsi liikenteen sujuvuutta. Ohikulkutien valmistuttua raskas liikenne siirtyi pois nykyiseltä niin sanotulta Kokkolantieltä, joka kulkee Sepänkylän taajaman läpi. Hanke valmistui talvella 2014.[9]
- Uudenkaupungin meriväylä -hankkeessa ruopattiin 10,0 m:n syvyinen väylä 12,5 m:n syvyiseksi ja parannettiin väylän turvalaitteita. Hankkeella parannettiin muun muassa lannoitteiden kaukoviennin kuljetustehokkuutta. Hanke valmistui vuonna 2015.[10]
- Kehärata muodostaa junayhteyden Vantaankoskelta lentoaseman kautta Tikkurilaan. Kehärata valmistui heinäkuussa 2015. [8]
- Kehä III:n parannushankkeessa tietä uudistetaan liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi. Hankkeen ensimmäinen osa valmistui keväällä 2012, ja toinen vaihe valmistui aikataulusta edellä vuonna 2015.[11]
Palveluita
Väyläviraston keräämiä tietoja avataan avoimesti kaikkien käyttöön. Digitraffic-palvelun[12] data avattiin kaikkien käyttöön keväällä 2014.
Liikennetilanne-palvelun kautta on saatavilla ajantasaista tietoa Suomen teillä tehtävistä tietöistä, ruuhkista ja muista häiriöistä. Palvelun kautta on saatavilla myös kelikamerakuvaa.[13]
Organisaatio
Väylävirasto työllistää noin 400 henkilöä ja lisäksi välillisesti noin 12 000 ihmistä eri infrahankkeissa (2019). Tehtävät vaihtelevat liikenteen asiantuntijatehtävistä operatiiviseen liikenteen ohjaukseen ja hallinnollisiin tehtäviin. Väyläviraston budjetti on vuosittain noin 1,6 miljardia euroa.[14]
-
Katutason sisäänkäynti Valtion virastotaloon Ratapihantie 7:ssä Helsingin Pasilassa. Liikennevirasto oli kesällä 2016 eräs tämän rakennuksen vuokralaisista. -
Senaatti-kiinteistöjen omistaman valtion virastotalon julkisivua Helsingin Pasilassa.
Lähteet
- ↑ Henkilöstötiedot Tutki hallintoa. Viitattu 28.1.2024.
- ↑ Valtion talousarviomenot kirjanpitoyksiköittäin Tutki hallintoa. Viitattu 28.1.2024.
- ↑ Kari Wihlman Liikenneviraston pääjohtajaksi 1.1.2018 alkavalle toimikaudelle www.lvm.fi. Viitattu 31.12.2017.
- ↑ Tietoa Digiroadista Väylävirasto. Viitattu 9.3.2022.
- ↑ Liikenne- ja viestintävirasto Traficom aloittaa 1.1.2019 Trafi. Viitattu 10.12.2018.
- ↑ Väylävirasto luopui Väylä-oheisnimestään yle.fi. Yleisradio. Viitattu 25.6.2020.
- ↑ a b Hankkeet (Väyläviraston väylähankkeita) vayla.fi. Viitattu 14.4.2019.
- ↑ a b https://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/kaynnissa/keharata#.U9Y3dKzLO68 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/kaynnissa/sepankylan_ohikulkutie#.U9Y3_6zLO68 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/kaynnissa/uudenkaupungin_merivayla#.U9Y4J6zLO68 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://www.liikennevirasto.fi/keha3#.Wqg_tahuaUl (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Digitraffic -> infotripla.fi infotripla.fi.
- ↑ http://liikennetilanne.liikennevirasto.fi/index.html?x=2939641.4221209595&y=9380974.076017123&z=6&view=disorderView&l1=true&l2=false&l3=false (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Väylä vastaa valtion väyläverkosta (Väyläviraston toiminnan tunnuslukuja 2019) vayla.fi. Viitattu 14.4.2019.
Aiheesta muualla
- Väyläviraston verkkosivut
- Väyläviraston YouTube-kanava
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
