Uusi ylioppilastalo

Uusi ylioppilastalo
Uusi ylioppilastalo vuonna 2021
Uusi ylioppilastalo vuonna 2021
Koordinaatit 60°10′09.7″N, 024°56′24″E
Valmistumisvuosi 1910
Suunnittelija Armas Lindgren ja Wivi Lönn
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Infobox OKNimi-testi OK
Johannes Haapasalo, Melankolikko, sangviinikko, flegmaatikko ja koleerikko.

Uusi ylioppilastalo (ruots. Nya studenthuset), alkuperäiseltä nimeltään Osakuntatalo, on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan HYY:n uudempi ylioppilastalo Helsingissä Mannerheimintien varrella, osoitteessa Mannerheimintie 5, Vanhan Ylioppilastalon vieressä. Nimestään huolimatta vuonna 1910 valmistunut rakennus ei ole HYY:n uusin ylioppilastalo, sillä vuonna 2008 valmistui Domus Gaudium. Uusi ylioppilastalo on osa ylioppilaskunnan omistamaa Kaivopihan kiinteistöä. Siinä sijaitsevat HYY:n keskustoimisto sekä useiden osakuntien ja muiden opiskelijajärjestöjen tilat. Lisäksi osa rakennuksesta on vuokrattu ulkopuoliseen liike- ja toimistokäyttöön.

Uusi ylioppilastalo valmistui vuonna 1910, ja sen suunnittelivat arkkitehdit Armas Lindgren ja Wivi Lönn. Rakennuksessa toimii edelleen viisi Helsingin yliopiston viidestätoista osakunnasta: Eteläsuomalainen osakunta, Savolainen osakunta, Varsinaissuomalainen osakunta, Åbo Nation ja Östra Finlands Nation. Uuden ylioppilastalon A-rappu sekä on edelleen vain opiskelijatoiminnan käytössä.

Historia

Talon alkuperäinen nimi oli Osakuntatalo ja sen pääkäyttäjiä yliopiston suomenkieliset osakunnat: Eteläsuomalainen Osakunta, Hämäläis-Osakunta, Satakuntalainen osakunta, Varsinaissuomalainen osakunta, Viipurilainen osakunta ja Savolainen osakunta. Myöhemmin talossa ovat majailleet myös Karjalainen Osakunta, Kymenlakson Osakunta, Östrafinlands Nation sekä Åbo Nation.

1970-luvun alussa tilojen käyttö muuttui merkittävästi osakuntien menetettyä enemmistönsä HYY:n edustajistossa. HYY korotti paljon osakuntien vuokria, ja Uuteen ylioppilastaloon jäivät vain Savolainen osakunta ja Varsinaissuomalainen Osakunta[1].

Rakennus

Sisätilojen jako on lähinnä Wivi Lönnin käsialaa, kun Armas Lindgren vastasi fasadin ulkoasusta.

Vuonna 1942 B-rappuun lisättiin kaksi kerrosta ja A-rappuun kattohuoneisto, joka nykyään tunnetaan nimellä Vinni.[2]

Rakennuksen Ylioppilasaukiolle suuntautuvan pääsisäänkäynnin yläpuolella on neljä veistosta, jotka kuvanveistäjä Johannes Haapasalo teki Armas Lidgrenin ideoinnin mukaan. Vuolukiveen veistetyt hahmot kuvaavat neljää luonteenpiirrettä: melankolikko, sangviinikko, flegmaatikko ja koleerikko.[3]

Kortteliin on suunnitteilla Minor Hotels-ketjun hotelli, jonka on tarkoitus valmistua vuonna 2024. Sen on määrä käsittää Uuden ylioppilastalon B-rappu sekä viereinen Seurahuoneen kiinteistö.lähde?

Katso myös

Lähteet

  1. Eerola, Jari: Uusi ylioppilastalo 100 vuotta Helsingin sydämessä, s. 152. Gaudeamus, 2010.
  2. Eerola, Jari: Uusi ylioppilastalo 100 vuotta Helsingin ytimessä, s. 123. Gaudeamus, 2010.
  3. Mikko Lindqvist: Uuden ylioppilastalon arkkitehtuuri Virtuaalinen arkkitehtuurikävely. 16.10.2000. Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia. Viitattu 4.7.2013.

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uusi ylioppilastalo Wikimedia Commonsissa
  • Uusi ylioppilastalo
  • Uusi Uusi Leppäsuon jättömaalle? – Ylioppilaslahti 4/99 (Arkistoitu – Internet Archive)