Uusi ylioppilastalo
Uusi ylioppilastalo | |
---|---|
Uusi ylioppilastalo vuonna 2021 | |
Koordinaatit | 60°10′09.7″N, 024°56′24″E |
Valmistumisvuosi | 1910 |
Suunnittelija | Armas Lindgren ja Wivi Lönn |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla | |
Infobox OKNimi-testi OK |
Uusi ylioppilastalo (ruots. Nya studenthuset), alkuperäiseltä nimeltään Osakuntatalo, on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan HYY:n uudempi ylioppilastalo Helsingissä Mannerheimintien varrella, osoitteessa Mannerheimintie 5, Vanhan Ylioppilastalon vieressä. Nimestään huolimatta vuonna 1910 valmistunut rakennus ei ole HYY:n uusin ylioppilastalo, sillä vuonna 2008 valmistui Domus Gaudium. Uusi ylioppilastalo on osa ylioppilaskunnan omistamaa Kaivopihan kiinteistöä. Siinä sijaitsevat HYY:n keskustoimisto sekä useiden osakuntien ja muiden opiskelijajärjestöjen tilat. Lisäksi osa rakennuksesta on vuokrattu ulkopuoliseen liike- ja toimistokäyttöön.
Uusi ylioppilastalo valmistui vuonna 1910, ja sen suunnittelivat arkkitehdit Armas Lindgren ja Wivi Lönn. Rakennuksessa toimii edelleen viisi Helsingin yliopiston viidestätoista osakunnasta: Eteläsuomalainen osakunta, Savolainen osakunta, Varsinaissuomalainen osakunta, Åbo Nation ja Östra Finlands Nation. Uuden ylioppilastalon A-rappu sekä on edelleen vain opiskelijatoiminnan käytössä.
Historia
Talon alkuperäinen nimi oli Osakuntatalo ja sen pääkäyttäjiä yliopiston suomenkieliset osakunnat: Eteläsuomalainen Osakunta, Hämäläis-Osakunta, Satakuntalainen osakunta, Varsinaissuomalainen osakunta, Viipurilainen osakunta ja Savolainen osakunta. Myöhemmin talossa ovat majailleet myös Karjalainen Osakunta, Kymenlakson Osakunta, Östrafinlands Nation sekä Åbo Nation.
1970-luvun alussa tilojen käyttö muuttui merkittävästi osakuntien menetettyä enemmistönsä HYY:n edustajistossa. HYY korotti paljon osakuntien vuokria, ja Uuteen ylioppilastaloon jäivät vain Savolainen osakunta ja Varsinaissuomalainen Osakunta[1].
Rakennus
Sisätilojen jako on lähinnä Wivi Lönnin käsialaa, kun Armas Lindgren vastasi fasadin ulkoasusta.
Vuonna 1942 B-rappuun lisättiin kaksi kerrosta ja A-rappuun kattohuoneisto, joka nykyään tunnetaan nimellä Vinni.[2]
Rakennuksen Ylioppilasaukiolle suuntautuvan pääsisäänkäynnin yläpuolella on neljä veistosta, jotka kuvanveistäjä Johannes Haapasalo teki Armas Lidgrenin ideoinnin mukaan. Vuolukiveen veistetyt hahmot kuvaavat neljää luonteenpiirrettä: melankolikko, sangviinikko, flegmaatikko ja koleerikko.[3]
Kortteliin on suunnitteilla Minor Hotels-ketjun hotelli, jonka on tarkoitus valmistua vuonna 2024. Sen on määrä käsittää Uuden ylioppilastalon B-rappu sekä viereinen Seurahuoneen kiinteistö.lähde?
Katso myös
Lähteet
- ↑ Eerola, Jari: Uusi ylioppilastalo 100 vuotta Helsingin sydämessä, s. 152. Gaudeamus, 2010.
- ↑ Eerola, Jari: Uusi ylioppilastalo 100 vuotta Helsingin ytimessä, s. 123. Gaudeamus, 2010.
- ↑ Mikko Lindqvist: Uuden ylioppilastalon arkkitehtuuri Virtuaalinen arkkitehtuurikävely. 16.10.2000. Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia. Viitattu 4.7.2013.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uusi ylioppilastalo Wikimedia Commonsissa
- Uusi ylioppilastalo
- Uusi Uusi Leppäsuon jättömaalle? – Ylioppilaslahti 4/99 (Arkistoitu – Internet Archive)