Uurtaanjärvi
| Uurtaanjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Urjala |
| Koordinaatit | 61°00′18″N, 23°49′43″E |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Tarpianjoen valuma-alue (35.28) |
| Laskujoki | Tarpianjoki [1] |
| Järvinumero | 35.285.1.006 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 110,1 m |
| Rantaviiva | 7,964 km [2] |
| Pinta-ala | 1,46709 km2 tai 146,709 ha |
 Uurtaanjärvi | |
| [ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]  | |
| Infobox OK | |
Uurtaanjärvi [2][1] on Pirkanmaalla Urjalan ja Kanta-Hämeessä Hämeenlinnan välisellä rajalla sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Tarpianjoen valuma-alueeseen. Uurtaanjärvi on osa Tarpianjoen yläosan valuma-aluetta.[2][1]
Maantietoa
Uurtaanjärvi on muodostunut Hakolahden kylässä kaakko-luoteis-suuntaisen vedenjakajana toimivan Uurtaanharjun pohjoispuolelle ja se toimii Tarpianjoen latvajärvenä. Järven pinta-ala on 147 hehtaaria ja sen vedenpinnan korkeus on 110,1 metriä meren pinnan yläpuolella. Järvessä on seitsemän saarta, joista kaksi on muita saaria suurempia. Suurin saarista on Selkäsaari, joka on 150 metriä pitkä. Sen korkeimmalla kohdalla sijaitsee kuntien välisen rajan rajapyykki. Mäntysari on 60 metriä pitkä ja siinä on rakennus. Kaksi muuta luotomaista saarta on nimetty Pettersaareksi ja Ruohokariksi. Järveen laskee kymmenien suo-ojien johto-ojia järveä ympäröiviltä soilta. Lisäksi siihen laskee kauempaa metsistä soiden kuivatusojia. Järven oma laskujoki on Tarpianjoki, joka lähtee järven pohjoisrannasta ojamaisena virtaamaan koilliseen noin 4,5 kilometriä, missä se laskee Kallijärveen. On kartan mukaan myös mahdollista, että järvellä olisi toinenkin laskuoja Ravijoki, joka virtaa Uurtaanharjun luoteispään kaivannon läpi Välkkilänojaan, joka laskee Kokonjärveen. Uurtaanjärvi olisi tällöin bifurkaatiojärvi.[2][1][3]
Järvi on 2,2 kilometriä pitkä, 1,3 kilometriä leveä ja sen rantaviivan pituus on 8,0 kilometriä. Rannat ovat enimmäkseen ojitettua suota, mutta pohjoisessa rantoja reunustavat kovapohjaiset metsämaat. Seudulla on soita raivattu viljelyyn, mutta järven rannat ovat jääneet raivaamatta. Järven lähiympäristössä sijaitsee neljä maatilaa. Pohjoisrannalle on rakennettu noin 20 ja etelärannalle kaksi vapaa-ajan asuntoa. Järven eteläpuolelle pääsee Uurtaanharjua seuraavaa yhdystietä 13682 pitkin. Kuntien välinen raja ylittää järven kääntyen Selkäsaaren kohdalla niin, että yli puolet siitä kuuluu Urjalalle.
Luonnonsuojelualue
Uurtaanjärven eteläosa on mukana Natura 2000-ohjelmassa arvokkaana lintujärvenä, jonka vesikasvillisuus on kärsinyt vedenpinnan laskun seurauksena.[4]
Historiaa
Vuoden 1960 peruskartassa järven rannoille ei ollut vielä rakennettu mökkejä paitsi pohjoisen maatilan rantaan. Selkäsaarta kutsuttiin tuolloin vielä Lammassaareksi eikä Petterssaarta ja Ruohokaria vielä näkynyt kartalla. Monet nykyisistä mökeistä näkyvät jo vuoden 1980 kartassa samalla kun niille on rakennettu tiet. Samalla on ilmaantunut uusia saaria järven selälle. Ilmeisesti järvenlasku tapahtui ennen vuotta 1980.[5][6][7]
Lähteet
- ↑ a b c d Uurtaanjärvi, Urjala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 31.1.2017.
- ↑ Uurtaanjärvi, Urjala (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Ympäristö.fi: Uurtaanjärvi, viitattu 3.2.2017
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2113 12 Mäyrä. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1960. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 31.1.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2113 12 Mäyrä. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1980. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 31.1.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2113 12 Mäyrä. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1990. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 31.1.2017)
Aiheesta muualla
- Jutila, Hannu & Harju, Hannu: Kalvolan luonto-opas (Arkistoitu – Internet Archive), 2004
Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2)
| Kokemäenjoen vesistö (35) | Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Rajautuvat vesistöt ja osa-alueet: | Kokemäenjoen alue (35.1) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) | ||||||||||||||||||
| Pyhäjärven alue (35.21) | noin 90 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Vanajaveden alaosan alue (35.22) | noin 15 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Vanajanselän alue (35.23) | noin 25 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Moisionjoen valuma-alue (35.24) | noin 20 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Myllyojan valuma-alue (35.25) | noin 15 kohdetta Mäyhäjärvi • Tervalammi • Ilvankajärvi • Ruokolammi • Iso Kausjärvi • Kyynäröjärvi • Vähä Kausjärvi • Korkeajärvi • Paattakaisjärvi • Tuljamo • Tervajärvi • Haapalammi • Kirveysjärvi • Yräysjärvi | ||||||||||||||||||
| Oikolanjoen valuma-alue (35.26) | noin 10 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Lontilanjoen valuma-alue (35.27) | noin 10 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Tarpianjoen valuma-alue (35.28) | noin 70 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Koskenjoen valuma-alue (35.29) | noin 15 kohdetta Karstunjärvi • Onkemäenjärvi • Ahvenjärvi • Hirvijärvi • Vähä-Mälitty • Iso-Inha • Pikku-Inha • Iso Arajärvi • Vähä Arajärvi • Kirveslammi • Särkijärvi • Sarvijärvi • Pikku Oravajärvi • Iso-Kiilo |
