Urheiluvuosi 1957
| Urheiluvuodet |
|---|
| 1947 • 1948 • 1949 • 1950 • 1951 • 1952 • 1953 • 1954 • 1955 • 1956 – 1957 – 1958 • 1959 • 1960 • 1961 • 1962 • 1963 • 1964 • 1965 • 1966 • 1967 |
| Vuodet |
| 1954 • 1955 • 1956 – 1957 – 1958 • 1959 • 1960 |
Urheiluvuosi 1957 käsittelee vuoden 1957 merkittäviä uutisia ja tapahtumia urheilussa.
Autourheilu
- Formula 1 -sarjan maailmanmestaruuden voitti neljännen kerran peräkkäin ja kaikkiaan viidennen kerran Argentiinan Juan Manuel Fangio.[1]
Golf
- Masters-turnauksen voitti yhdysvaltalainen Doug Ford.[2]
- Yhdysvaltain avoimen turnauksen voitti yhdysvaltalainen Dick Mayer.[2]
- Britannian avoimen turnauksen voitti toisen kerran urallaan eteläafrikkalainen Bobby Locke.[2]
- PGA-mestaruuden voitti yhdysvaltalainen Lionel Hebert.[3]
- Ryder Cupin voitti Iso-Britannia ensi kertaa 24 vuoteen.[3]
Jääkiekko
- Maailmanmestaruuskilpailut Moskovassa, Neuvostoliitossa. Kanada, Yhdysvallat ja Länsi-Saksa boikotoivat kisoja. Mestaruuden voitti Ruotsi, joka viimeisessä ottelussaan ylsi 4–4-tasapeliin hopealle jäänyttä Neuvostoliittoa vastaan. Pronssille sijoittui Tšekkoslovakia.[4]
- Stanley Cupin voitti toisena peräkkäisenä vuonna Montreal Canadiens.[5]
Nyrkkeily
- Gene Fullmer voitti ammattinyrkkeilyn keskisarjan maailmanmestaruuden pistevoitolla Sugar Ray Robinsonista 2.1. New Yorkissa mutta Robinson valtasi mestaruuden takaisin tyrmäämällä Fullmerin viidennessä erässä 1.5. Chicagossa. Carmen Basilio nousi mestariksi pistevoitolla Robinsonista 23.9. New Yorkissa.[6]
- Ranskalainen Alphonse Halimi nousi ammattinyrkkeilyn kääpiösarjan kiistattomaksi maailmanmestariksi pistevoitoilla italialaisesta Mario D'Agatasta 1.4. Pariisissa ja NBA:n mestaruutta hallussaan pitäneestä meksikolaisesta Raton Macíasista 6.11. Los Angelesissa.[7]
- Sandy Saddleriltä vapaaksi jääneen ammattinyrkkeilyn höyhensarjan maailmanmestaruuden vei nigerialainen Hogan "Kid" Bassey voittamalla ranskalaisen Cherif Hamian kymmenennen erän teknillisellä tyrmäyksellä 24.6. Pariisissa.[8]
- Floyd Patterson puolusti ammattinyrkkeilyn raskaan sarjan maailmanmestaruuttaan voittamalla Tommy "Hurricane" Jacksonin kymmenennen erän teknillisellä tyrmäyksellä 29.7. New Yorkissa ja tyrmäämällä Pete Rademacherin kuudennessa erässä 22.8. Seattlessa.[9]
Pikaluistelu
- Yleisluistelun miesten maailmanmestaruuskilpailut. Mestaruuden voitti norjalainen Knut Johannesen.[10]
- Yleisluistelun naisten maailmanmestaruuskilpailut. Mestaruuden voitti neuvostoliittolainen Inga Artamonova.[11]
Pohjoismaiset hiihtolajit
- Keski-Euroopan mäkiviikon 1956–1957 voitti suomalainen Pentti Uotinen.[12]
Pyöräily
- Italian ympäriajon voitti isäntämaan Gastone Nencini.[13]
- Ranskan ympäriajon voitti isäntämaan Jacques Anquetil.[14]
Taitoluistelu
- Maailmanmestaruuskilpailuissa mestaruuden voittivat yhdysvaltalainen David Jenkins, yhdysvaltalainen Carol Heiss toisen peräkkäisen kerran, pariluistelussa Kanadan Barbara Wagner / Robert Paul sekä jäätanssissa Ison-Britannian June Markham / Courtney Jones.[15]
Tennis
- Australian avointen miesten kaksinpelin mestaruuden voitti järjestäjämaan Ashley Cooper ja naisten yhdysvaltalainen Shirley Fry.[16]
- Ranskan avointen miesten kaksinpelin mestaruuden voitti ruotsalainen Sven Davidson ja naisten britti Shirley Bloomer.[17]
- Wimbledonin miesten kaksinpelin mestaruuden voitti australialainen Lew Hoad toisen kerran peräkkäin ja naisten yhdysvaltalainen Althea Gibson.[18]
- Yhdysvaltain avointen miesten kaksinpelin mestaruuden voitti australialainen Malcolm Anderson ja naisten Althea Gibson.[19]
- Davis Cupin voitti Australia kolmannen kerran peräkkäin.[20]
Yleisurheilu
- Bob Gutowski teki 27.4. Palo Altossa seiväshypyn maailmanennätyksen 478 cm[21] ja paransi Cornelius Warmerdamin 15 vuotta vanhaa ennätystä yhdellä senttimetrillä.[22]
- Marija Itkina teki 6.7. Moskovassa 400 metrin juoksun maailmanennätyksen 53,6 s.[23]
- Olavi Salsola ja Olavi Salonen tekivät 11.7. Turussa 1 500 metrin juoksun maailmanennätyksen 3.40,2 mutta Tšekkoslovakian Stanislav Jungwirth paransi jo seuraavana päivänä Stará Boleslavissa ennätyksen aikaan 3.38,1.[24]
- Vladimir Kuts teki 13.10. Roomassa 5 000 metrin juoksun maailmanennätyksen 13.35,0.[25]
- Galina Bystrova teki 15.–16.10. Odessassa viisiottelun maailmanennätyksen 4 846 p.[26]
- Cheng Feng-jung teki 17.11. Pekingissä korkeushypyn maailmanennätyksen 177 cm.[26]
Katso myös
Lähteet
- Pihlaja, Juhani: Urheilun käsikirja. TietoSportti, 1994. ISBN 951-97170-0-5.
- Lounasheimo, Ilmo: Kehän sankarit. WSOY, 1987. ISBN 951-0-13981-5.
Viitteet
- ↑ Pihlaja, s. 123
- ↑ a b c Pihlaja, s. 151
- ↑ a b Pihlaja, s. 152
- ↑ Raevuori, Antero: Pitkä kiekko, s. 45–48. WSOY, 1997. ISBN 951-0-21875-8.
- ↑ Pihlaja, s. 262
- ↑ Lounasheimo, s. 277, 702
- ↑ Lounasheimo, s. 711
- ↑ Lounasheimo, s. 709
- ↑ Lounasheimo, s. 325–326, 697
- ↑ Pihlaja, s. 549
- ↑ Pihlaja, s. 551
- ↑ Pihlaja, s. 444
- ↑ Pihlaja, s. 605
- ↑ Pihlaja, s. 604
- ↑ Pihlaja, s. 707–708
- ↑ Pihlaja, s. 739
- ↑ Pihlaja, s. 738–739
- ↑ Pihlaja, s. 736–737
- ↑ Pihlaja, s. 737–738
- ↑ Pihlaja, s. 740
- ↑ Vartio, Kai (toim.): Yleisurheilu 1957–1958, s. 249. Suomen Urheiluliitto, 1958.
- ↑ Hannus, Matti: Yleisurheilu - Tuhat tähteä, s. 112–113, 692. 2. painos. WSOY, 1984. ISBN 951-0-11900-8.
- ↑ Vartio, Kai (toim.): Yleisurheilu 1957–1958, s. 250. Suomen Urheiluliitto, 1958.
- ↑ Hannus, Matti: Yleisurheilu - Tuhat tähteä, s. 149–150, 554, 558, 688. 2. painos. WSOY, 1984. ISBN 951-0-11900-8.
- ↑ Vartio, Kai (toim.): Yleisurheilu 1957–1958, s. 247. Suomen Urheiluliitto, 1958.
- ↑ a b Vartio, Kai (toim.): Yleisurheilu 1957–1958, s. 251. Suomen Urheiluliitto, 1958.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Urheiluvuosi 1957 Wikimedia Commonsissa
