Typologia

Typologia tarkoittaa luokittelujärjestelmää,[1] jonka mukaisesti jonkin tieteenalan ilmiöitä lajitellaan niiden ominaisuuksien perusteella tyypeiksi.[2]

Eri tieteenalojen typologioita

Esimerkiksi seuraavilla tieteenaloilla on käytössä omia typologioitaan:

  • Antropologiassa on käytetty typologioita, joilla ihmiset luokitellaan rotuihin esimerkiksi ihonvärin, hiusten muodon tai ruumiinrakenteen perusteella. Sosiaaliantropologiassa on myös toisinaan pyritty luomaan yhteiskuntatypologioita sosiaalisten instituutioiden perusteella.lähde?
  • Arkeologiassa esineitä voidaan luokitella eri tyypeiksi esimerkiksi niiden valmistustavan, muodon tai koristelun perusteella.[1] Typologiaa voidaan arkeologiassa käyttää myös arkeologisoituneen jäännöksen, ekofaktin tai artefaktin absoluuttisen tai suhteellisen iän selvittämiseksi.[3]
  • Lingvistiikassa kieliä voidaan luokitella eri tyypeiksi niiden ominaisuuksien perusteella riippumatta kielen alkuperästä. Katso lingvistinen typologia ja morfologinen typologia.lähde?
  • Psykologiassa Carl Gustav Jung kehitti arkkityyppeihin perustuvan typologian. Myers-Briggsin testillä puolestaan voidaan luokitella ihmisiä persoonallisuustyyppeihin.lähde?
  • Max Weberin sosiologisessa typologiassa ideaalityypin tarkoitus on tuoda ilmiöjoukon keskeiset piirteet esille huolimatta kohteiden välisistä mahdollisista pienemmistä eroista.lähde?
  • Kristillisessä teologiassa typologia tarkoittaa oppia, jonka mukaan Vanhan testamentin henkilöt ja tapahtumat enteilevät Jeesuksen elämää ja sovitustyötä. Esimerkiksi jokainen juutalainen pääsiäislammas oli esikuva Jeesuksen uhrikuolemasta ristillä.[4]
  • Asemakaavan kehittämisessä voidaan typologiaa käyttää apuna tehtäessä ratkaisuja alueiden tavoitteellisesta mittakaavasta, suunnittelun apuvälineenä taajamaosayleiskaavan ja tulevien asemakaavojen tai asemakaavamuutosten laadinnassa.[5]

Lähteet

  1. ↑ a b typologia Tieteen termipankki. 25.03.2018. Viitattu 25.03.2018.
  2. ↑ typologinen menetelmä Tieteen termipankki. 25.03.2018. Viitattu 25.03.2018.
  3. ↑ ajoitusmenetelmät Tieteen termipankki. 25.03.2018. Viitattu 25.03.2018.
  4. ↑ Typologia (Päätoimittaja Joel Kerosuo) Luterilainen.net. 1.12.2016. Viitattu 19.11.2021.
  5. ↑ Asuinalueiden typologiaa Lohjan kaupunki. Arkistoitu 25.3.2018. Viitattu 25.03.2018.

Aiheesta muualla

  • Hämeen-Anttila, Jaakko Uskonnon kehittyminen historiallisena aikana Lähi-idässä