Thaimaan maantiede

Thaimaan maantiede kertoo Thaimaan maantieteestä. Osa Thaimaan alueesta sijaitsee Malakan niemimaalla, mutta suurin osa maasta sijaitsee hieman pohjoisempana.

Vesistöt ja pinnanmuodot

Thaimaan maasto on vaihtelevaa. Pohjoinen osa maasta on pitkälti vuoristoista. Koillis-Thaimaa eli Isan on ylänkö, jonka pohjois- ja itärajana toimii Mekong-joki. Keski-Thaimaa, jossa sijaitsee myös Bangkok, on Chao Phraya-joen laaksoa. Etelä-Thaimaa koostuu vain kapeasta Kran-kannaksesta, joka yhdistää Manner-Aasian Malakan niemimaahan. Joet ovat Thaimaalle keskeisiä kulkureittejä ja niiden varsilla kasvaa riisiä.[1]

Joki nimeltä Chao Phraya virtaa pitkälti pohjoisesta kohti etelää ja laskee Siaminlahteen. Sen mukana kulkee massoittain lietettä maan eteläosassa sijaitseville pelloille. Siaminlahden rannikolla tämän joen suisto on laajentunut viimeisten satojen vuosien aikana. Muita jokia ovat Nam Mun ja Nam Chi.[2]

Maan koillisosassa on Khoratin ylänkö, joka eristyksissä muusta maasta, koska välissä on kalkkikivivuoristoa. Maan pohjoisosassa on vuoristoja ja laaksoja, jotka ovat lähes kaikki pohjois-eteläsuuntaisia. Maan korkein vuori on Doi Inthanon ja korkeimmat vuoristot sijaitsevat maan pohjois- ja länsiosassa.[2]

Maan eteläosassa merenranta-alue reunustaa Bangkokinlahtea ja hieman etelämpänä Kran kannaksen kautta on yhteys muualta Thaimaasta maan Malakan niemimaalla sijaitsevaan osaan. Malakan niemimaalla merenrannikolla on pitkiä hiekkarantoja ja alueella on mangroverämeitä ja kallioisia alueita.[2]

Ilmasto

Ilmastoltaan koko maa on trooppinen ja kuuluu monsuunivyöhykkeeseen. Lähes kaikkialla saadaan tarpeeksi sadetta, mutta sadekauden pituus ja ajoitus vaihtelee maan eri osissa. Koillisosassa kuiva kausi on melko pitkä, ja kun maaperä pidättää vettä huonosti, kuivuus haittaa maanviljelyä.[3]

Kasvillisuus

Maan eteläosassa metsät ovat trooppisia ja ikivihreitä. Maan pohjois- ja länsiosan vuoristoalueilla on sademetsän lisäksi monsuunimetsää, missä ekosysteemit ovat hyvin monimuotoisia. Maan koillisosassa on monsuunimetsää, missä puut ovat lehdettömiä osan vuodesta.[2]

Lähteet

  1. Topography and Drainage Thailand: A Country Study. Library of Congress, 1987.
  2. a b c d Marketta Kotilainen (toim.): Maailmalla, Aasia, s. 92-93. Weilin+Göös, 2008. ISBN 978-951-0-33474-4.
  3. Climate Thailand: A Country Study. Library of Congress, 1987.