Terttuselja
| Terttuselja | |
|---|---|
 | |
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Elinvoimainen [1] | |
|
| |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Dipsacales |
| Heimo: | Tesmayrttikasvit Adoxaceae |
| Suku: | Seljat Sambucus |
| Laji: | racemosa |
| Kaksiosainen nimi | |
| Sambucus racemosa | |
| Muunnokset | |
| |
| Katso myös | |
| | |
| Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK | |
Terttuselja eli euroopanterttuselja (Sambucus racemosa) on punamarjainen, pari metriä korkea pensas. Sen luontainen kasvualue on Etelä- ja Keski-Euroopassa, mutta yleisenä puutarhakasvina se on levinnyt satunnaisesti luontoon laajalla alueella lähes koko Euroopassa ja Luoteis-Aasiassa. Terttuseljan marjat ovat lievästi myrkyllisiä.
Ulkonäkö ja koko
Terttuselja kasvaa 2–4 metriä korkeaksi. Sirottavahaaraiset oksat ovat kellanharmaita. Lehdet ovat vaaleanvihreitä ja päätöparisia. Lehdykät ovat 4–12 cm pitkiä, suikeita ja hammaslaitaisia. Kasvi kukkii toukokuussa kellan- tai vihertävänvalkoisin kukin. Punaiset, lievästi myrkylliset marjat kypsyvät loppukesästä.[2] Ulkonäkönsä puolesta terttuselja muistuttaa hieman pihlajaa, mutta seljan tympeä, voimakas haju estää ihmistä syömästä sen marjoja vahingossa.[3] Monet linnut kuitenkin syövät sen marjoja, muun muassa kottaraisten näkee usein parvina ruokailevan seljapensaissa. Linnut myös levittävät tehokkaasti sen siemeniä.[4]
Levinneisyys
Terttuselja on alun perin kotoisin Etelä- ja Keski-Euroopasta. Luontainen kasvualue ulottuu idässä Puolaan saakka. Nykyään lajia tavataan satunnaisesti lähes koko Euroopassa sekä Luoteis-Aasiassa. Pohjois-Eurooppaan terttuselja on tuotu puutarhakasviksi jo vuosisatoja sitten. Kasvin siemeniä on esimerkiksi löydetty arkeologisissa kaivauksissa keskiaikaisista kerrostumista. Suomen luontoon terttuselja alkoi levitä puutarhoista 1900-luvun alkupuolella.[5][6] Nykyään terttuselja on varsin yleinen Etelä-Suomessa ja tavallinen Oulun korkeudelle saakka.[7]
Elinympäristö
Puutarhoista terttuselja on karannut vieraslajiksi esimerkiksi puistoihin, tienvarsiin, metsiin ja kallioille. Vanhoissa pihapiireissä kasvia tavataan tyypillisesti ulkokäymälän tai tunkion läheisyydessä runsasravinteisessa kasvupaikassa. Tästä terttuselja onkin saanut Suomessa kansanomaisen nimityksen "paskamarja".[2][5]
Käyttö
Terttuseljaa on kasvatettu Euroopassa pitkään koriste- ja rohdoskasvina. Marjoista on tehty hyytelöä, mehua ja jopa marjaviiniä. Terttuseljan kukat ja kypsät marjat eivät ole myrkyllisiä ja ravintokäytössä myrkylliset siemenet ja raakileet poistetaan.[4] Nykyään terttuseljalla on Suomessa merkitystä lähinnä koristekasvina. Se on talvenkestävä ja kaunis pensas. Terttuseljasta on olemassa muutamia viljelylajikkeita, kuten lehdiltään kapealiuskainen sulkaterttuselja ('Laciniata', 'Plumosa', 'Tenuifolia') ja kellertävälehtinen keltaterttuselja ('Aurea').[5]
Tuholaiset ja kasvitaudit
Terttuseljassa tavataan yleisesti seljahärmää (Erysiphe vanbruntiana). Suomesta tätä härmäsientä voi nykyään löytää lähes jokaisesta pensaasta erityisesti sateisina kesinä. Seljahärmä vaurioittaa terttuseljan lehtiä muuttaen ne harmahtaviksi.[5]
Lähteet
- Tolvanen, Mattias: Terttuselja. Teoksessa Luonnossa. Kasvit II. Toim. Piirainen, Mikko. WSOY, Porvoo 2008, s. 146–147.
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
- Sambucus racemosa. The IUCN Red List of Threatened Species 2018. (englanniksi) (uhanalaisluokitus)
Viitteet
- ↑ Botanic Gardens Conservation International (BGCI) & IUCN SSC Global Tree Specialist Group: Sambucus racemosa IUCN Red List of Threatened Species. Version 2023-1. 2018. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 15.3.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Retkeilykasvio 1998, s. 339.
- ↑ Ympäristötietokeskus Moreenia: Terttuselja Tampere. Viitattu 26.7.2007.
- ↑ a b Kysy luonnosta Turun sanomat Ekstra. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 26.7.2007.
- ↑ a b c d Tolvanen 2008, s. 146–147.
- ↑ Den virtuella floran Viitattu 13.5.2009.
- ↑ Kasviatlas 2008: Terttuseljan levinneisyys Suomessa Viitattu 6.10.2009
Aiheesta muualla
- Kasviatlas 2010: Terttuseljan levinneisyys Suomessa
- Terttuselja (Sambucus racemosa) Pinkka, Lajintuntemuksen oppimisympäristö.
- Puutarha.net: Terttuselja (Sambucus racemosa)
- Den virtuella floran: Terttuseljan levinneisyys pohjoisella pallonpuoliskolla (ruotsiksi)
- ITIS: Sambucus racemosa (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Sambucus racemosa (englanniksi)
|
