Tapaluokka

Hakusana ”modus” ohjaa tänne. Automallista katso artikkeli Renault Modus.

Tapaluokka eli modus on verbien taivutuksen kategoria. Modus ilmaisee puhujan suhtautumista predikaatin kuvaamaan toimintaan.[1]

Suomen kielessä

Suomen yleiskielessä käytetään neljää tapaluokkaa, jotka ovat

  • indikatiivi eli tositapa,
  • imperatiivi eli käskytapa,
  • konditionaali eli ehtotapa ja
  • potentiaali eli mahtotapa (harvinainen).[2]

Harvinaisempia (lähinnä murteissa ja vanhassa kielessä) suomessa esiintyviä tapaluokkia ovat eventiivi, optatiivi (ja aggressiivi).[3] Joissakin kieliopeissa verbin 3. persoonan ja passiivin imperatiivimuodoista käytetään nimitystä jussiivi.[4]

Ruotsin kielessä

Nykyruotsissa käytetään kolmea tapaluokkaa, jotka ovat

  • indikatiivi
  • imperatiivi ja
  • konjunktiivi.

Näistä konjunktiivi on erittäin harvinainen, ja sen korvaavat usein muut ilmaukset.[5] Mm. konditionaali muodostetaan ruotsin kielessä apuverbillä skulle.

Viron kielessä

Viron kielessä käytetään neljää tai viittä tapaluokkaa (riippuen siitä, lasketaanko jussiivi omaksi luokakseen), jotka ovat

  • indikatiivi,
  • imperatiivi ja jussiivi,
  • konditionaali ja
  • kvotatiivi.[6]

Muissa kielissä

Romaanisissa kielissä tunnetaan myös subjunktiivi (jota latinan, italian, saksan ja portugalin kieliopeissa kutsutaan konjunktiiviksi). Muita harvinaisempia moduksia ovat esimerkiksi miratiivi ja partisipiaali.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Tapaluokat Finnlectura. Viitattu 21.7.2020.
  2. ↑ § 1590 Modukset ja niiden suhde modaalisuuden lajeihin Iso suomen kielioppi. Viitattu 21.7.2020.
  3. ↑ Modes of verbs in Finnish jkorpela.fi. Viitattu 21.7.2020. (englanniksi)
  4. ↑ Määritelmät: jussiivi Iso suomen kielioppi. Viitattu 21.7.2020.
  5. ↑ Seija Tiisala: I Muoto-oppi jyu.fi. 1.1.2007. Arkistoitu 20.9.2017. Viitattu 20.7.2020.
  6. ↑ Kõneviis (MORFOLOOGIA MORFOLOOGILISED KATEGOORIAD Pöördsõna) EESTI KEELE KÄSIRAAMAT 2007. Eesti Keele Instituut. Viitattu 21.7.2020. (viroksi)

Aiheesta muualla

  • Iso suomen kielioppi: § 1590 Modukset ja niiden suhde modaalisuuden lajeihin