Tanssiaiskengät
| Tanssiaiskengät | |
|---|---|
 | |
| Nimi | Tanssiaiskengät |
| Tekijä | Helene Schjerfbeck |
| Valmistumisvuosi | |
| Teostyyppi | Maalaus |
| Materiaali | Öljyväri ja kangas (maalauspohja) |
| Korkeus | 55 cm |
| Leveys | 64,5 cm |
| Kokoelma | Unknown |
| [ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]  | |
| Infobox OK | |
Helene Schjerfbeck
Maalauksia
Hjördis | Hälytys | Mustataustainen omakuva | Omakuva, valoa ja varjoa | Ovi | Ryöväri paratiisin portilla | Sininauhainen tyttö | Tanssiaiskengät | Toipilas | Tyttö hiekkakuopassa | Äitini
Artikkeleita
Constantin Guys | Einar Reuter | Magnus Schjerfbeck | Gösta Stenman | Helena Westermarck | Maria Wiik
Realismit
Jacob Riis, Mulberry Streetillä nukkuvia lapsia, 1890.
Realismi taiteessa | Realismi kirjallisuudessa
Fantastinen realismi
Fotorealismi
Inhorealismi
Kapitalistinen realismi
Maaginen realismi
Naturalismi (taide)
Neorealismi
Sosialistinen realismi
Surrealismi
Uusi realismi
Yhteiskunnallinen realismi
Realismia
Tanssiaiskengät (ruots. Balskorna) on Helene Schjerfbeckin maalaus vuodelta 1882. Teoksesta on myös pelkistetympi versio vuodelta 1939.[1] Molemmat teokset esittävät Schjerfbeckin kymmenvuotiasta serkkua Esther Lupanderia sovittamassa uusia tanssiaiskenkiään.[2]
Maalaus on kooltaan 58 cm × 65 cm. Tanssikenkiä on usein kuvailtu omaelämäkerrallisesta näkökulmasta, kuten Helene Schjerfbeckin taidetta muutenkin. Hänen katsotaan maalauksessa eläytyvän serkkunsa tanssi-iloon, koska lonkkavamma haittasi hänen omaa osallistumistaan leikkeihin lapsena ja esti tanssimisen myöhemminkin.[3]
Schjerfbeck maalasi Tanssiaiskenkien ensimmäisen version 20-vuotiaana. Hän oli opiskellut Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa jo 11-vuotiaasta alkaen ja Pariisissa 18-vuotiaana. Tässä vaiheessa hän oli vielä uransa alussa.[1]
Varhaiskauden teos on melko realistinen, joskin siinä on myös Pariisin vaikutteita, muun muassa impressionismista. Jalkojen sanottiin olevan liian pitkät, mutta Schjerfbeckin mukaan kriitikot eivät olleet nähneet Esther-serkun sääriä.[2]
Juuri ennen tätä maalausta Schjerfbeck oli saanut valtiolta kaksi apurahaa.[1]
Teosten myyntejä
Vuoden 1882 maalauksesta maksettiin Sothebyn huutokaupassa 3,9 miljoonaa euroa 2008, mikä on korkein suomalaisesta taulusta maksettu hinta.[2]
Schjerfbeck teki maalauksesta myöhemmin pelkistetymmän version vielä 77-vuotiaana. Schjerfbeckille kuukausipalkkaa maksanut taidekauppias Gösta Stenman pyysi noihin aikoihin häntä tekemään uusia versioita monista varhaiskauden teoksistaan.[4] Tästä toisesta Tanssiaiskenkien versiosta vuodelta 1939 maksettiin vuonna 1990 Sothebyn huutokaupassa 1,5 miljoonaa euroa, mikä on toiseksi korkein hinta, mitä suomalaisesta taideteoksesta on tähän mennessä koskaan maksettu.[1]
Lähteet
- Pauliina Laitinen-Laiho: Taide&Antiikki, Taloustaito 5/2009, s. 23.
