Talous
 | Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Osa artikkelisarjaa |
| Talous |
|---|
 |
| Haarat ja luokittelut
|
| Käsitteet ja teoriat
|
| Sovellutukset
|
|
Talous tarkoittaa ihmisten välistä kanssakäymistä ja instituutioita, jotka liittyvät hyödykkeiden tuotantoon, jakeluun, vaihtoon tai kulutukseen.
Taloustiede tutkii talouden toimintaa ja taloushistoria talouden kehitystä sekä aikaisempia ilmiöitä. Taloussosiologia taas tutkii erilaisten taloudellisten ilmiöiden yhteiskunnallisia syitä ja vaikutuksia.
Kansantalouden muodostavat eri ammattiryhmät, yritykset, instituutiot sekä muut toimijat. Taloudellisen toiminnan osa-alueet ovat alkutuotanto, jalostus ja palvelut. Kulutus, säästäminen, investoinnit ja työntekijät ovat talouden keskeiset tekijät, ja ne määrittävät kansantalouden tasapainon. Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen muutoksella.
Historia
- Pääartikkeli: Taloushistoria
Talouden historia alkaa jo esihistoriallisista ajoista. Aina kun joku on tuottanut vaihdettavaksi tuotteita tai palveluja, on siitä seurannut taloudellista kanssakäymistä. Talous on monimutkaistunut sitä mukaa kun yhteisöt ovat kasvaneet. Sumerilaiset kehittivät laajan hyödykerahaan perustuvan talouden. Babylonialaiset kehittivät taas ensimmäisiä velan käsitteeseen, sopimuksiin ja lakeihin perustuvia kauppatapoja.
Keskiajalle tultaessa talousjärjestelmät eivät olleet vielä juurikaan kehittyneet, ja suurin osa vaihdosta tapahtui ihmisten lähipiirissä. Riskipääoman kerääminen sai kuitenkin alkunsa löytöretkeilijöiden hankkiessa sijoittajia matkoilleen. Löytöretket johtivat aikanaan maailmantalouden alkuun. Ensimmäinen pörssi avattiin vuonna 1513 Antwerpeniin.
Taloustieteen käsitteistön luominen alkoi valistuksen aikakaudella. Modernin taloustieteen isänä pidetään filosofi Adam Smithiä (1723–1790). Hän ja muut valistusajattelijat, kuten Anders Chydenius, pohtivat kansantalouden sekä markkinoiden toimintaa. Talouspolitiikkaa oli ohjannut tähän asti pitkälti merkantilismi, joka perustui protektionismiin ja tähtäsi lähinnä verotulojen keräämiseen vientikaupasta. Adam Smith oli ensimmäisiä vapaakaupan puolestapuhujia. Teollisen vallankumouksen myötä alkoi työnteon erikoistuminen ja massatuotanto. Kaupankäynnin rajoitukset vähentyivät ja teollisuuden pääomien myötä kapitalismi sai alkunsa.
Maailman talouden vauraudesta 40 prosenttia kuuluu vain 147 eri yritykselle.[1]
Talouden toimialat
Taloudellinen toiminta jaetaan kolmeen päätoimialaan.[2] Alkutuotanto on raaka-aineiden keräämistä tai tuottamista kuten maatalouden, kalastuksen tai kaivostoiminnan harjoittamista. Jalostus sisältää raaka-aineiden muokkaamista hyödykkeiksi eli esimerkiksi autojen valmistuksen metalleista ja elintarvikkeiden tuotannon. Kolmas talouden ala on palvelut, joka sisältää kuluttajille ja yrityksille suunnatun palvelutoiminnan. Esimerkiksi pankit, elokuvateatterit ja koululaitos kuuluvat palveluihin.
Epävirallinen talous koostuu taloudellisesta toiminnasta, joka tapahtuu valtiojohtoisen talouden ulkopuolella. Sen muodostavat suorat epäviralliset vaihtokaupat, katukauppa, pienyhteisöjen keskenäinen vapaaehtoistyö sekä harmaa talous.
Katso myös
Lähteet
Kirjallisuutta
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta:
Kirjallisuutta taloudesta
- Niiniluoto, Vilkko, Kuorikoski (toim.): Talous ja filosofia (Gaudeamus, 2013)
- Maddison, Angus: The World Economy, A Millennial perspective
- Bernstein, William: The Birth of Plenty
- Korpela, Asko: Taloutemme rakenne ja toiminta. Jyväskylä: Talousteos ky, 1992. ISBN 951-9061-17-7. Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Talous.
- https://www.core-econ.org/the-economy/book/fi/text/0-3-contents.html CORE econ ryhmän kattava sivusto taloudesta suomeksi
- Maailmantalouden abc maailmantalous.net. Arkistoitu 1.12.2014. Viitattu 23.3.2013.
- Kopperi, Marjaana: Liike-elämän etiikka ja talouden globalisaatio. niin & näin 1/1999, 22–26.
- Varto, Juha: Ekonomismi ja elämä. niin & näin 1/1999, 26–30.
