Tšetšeenien ja inguušien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
| Чечено-Ингушская АССР Нохч-ГІалгІайн АССР Нохч-ГІалгІай АССР | |||
|---|---|---|---|
1936–19911 | |||
| |||
| |||
|
| |||
| Valtiomuoto | Autonominen sosialistinen neuvostotasavalta | ||
| osa | Neuvostoliittoa | ||
| Pääkaupunki | Grozny | ||
| 43°19′N, 45°41′E | |||
| Pinta-ala | |||
| – yhteensä | 19 300 km² | ||
| Väkiluku (1979) | 1 155 805 [1] | ||
| – väestötiheys | 59,9 / km² | ||
| Historia | |||
| – Perustettu | 5. joulukuuta 1936 | ||
| – Lakkautettu | 3. maaliskuuta 1944 | ||
| – Perustettu uudelleen | 9. tammikuuta 1957 | ||
| Kielet | tšetšeeni, inguuši ja venäjä | ||
| Valuutta | Neuvostoliiton rupla = 100 kopeekkaa (SUR) | ||
| Aikavyöhyke | UTC+3 | ||
| – kesäaika | UTC+4 | ||
| Edeltäjä | Tšetšeenien ja inguušien autonominen alue | ||
| Seuraajat | Tšetšenian tasavalta ja Ingušian tasavalta | ||
| 1 Lakkautettuna 1944–57 | |||
| Infobox OK | |||
Tšetšeenien ja inguušien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta eli Tšetšeenien ja inguušien ASNT tai Tšetšeno-Ingušetija (tšetšeeniksi Нохч-ГІалгІайн Автономни Совецки Социалистически Республика, inguušiksi Нохч-ГІалгІай Автономни Советски Социалистически Республика, ven. Чечено-Ингушская Автономная Советская Социалистическая Республика, Tšetšeno-Ingušskaja Avtonomnaja Sovetskaja Sotsialistitškaja Respublika) oli autonominen neuvostotasavalta Venäjän SFNT:ssa Neuvostoliitossa. Tasavallan pääkaupunki oli Groznyi.
Väestö
Vuonna 1979 Tšetšeenien ja inguušien ASNT:n asukasluku oli 1 155 805. Väestöstä oli samana vuonna tšetšeenejä 52,9 prosenttia ja inguušeja 11,7 prosenttia.[1]
Historia
Tšetšeenien ja inguušien ASNT muodostettiin vuonna 1934 Tšetšeenien ja inguušien autonomisesta alueesta. Tuolloin se käsitti nykyisten Tšetšenian ja Ingušian tasavaltojen alueet sekä nykyisin Pohjois-Ossetia-Alaniaan kuuluvan Prigorodnyin piirin.
Toisessa maailmansodassa Natsi-Saksa valloitti osittain Tšetšeenien ja inguušien ASNT:n vuonna 1942. Neuvostoliitto valtasi alueen takaisin seuraavana vuonna. Stalin syytti tšetšeenejä ja inguušeja yhteistyöstä natsien kanssa, jonka vuoksi vuonna 1944 ASNT lakkautettiin ja tasavallan tšetšeeni- ja inguušiväestö karkotettiin Neuvostoliiton Keski-Aasiaan.
Tšetšeenit ja inguušit saivat palata kotimaahansa vuonna 1956 ja seuraavana vuonna Tšetšeenien ja inguušien ASNT perustettiin uudelleen. ASNT:n lakkauttamisen jälkeen Pohjois-Ossetian ASNT:aan liitettyä Prigorodnyin piiriä ei kuitenkaan palautettu uudelleen perustetun Tšetšeenien ja inguušien ASNT:n yhteyteen.
Marraskuussa 1990 Tšetšeenien ja inguušien ASNT antoi suvereenisuusjulistuksen. Toukokuussa 1991 Tšetšenia julistautui itsenäiseksi ja vuonna 1992 Ingušia liittyi osaksi Venäjän federaatiota.
Lähteet
- ↑ a b Всесоюзная перепись населения 1979 года (Neuvostoliiton vuoden 1979 väestönlaskenta) Demoscope Weekly. Institute of Demographics of the State University—Higher School of Economics. Viitattu 25.02.2009. (venäjäksi)
| ||||||
