Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat
Kreivi- ja vapaaherrakunnat olivat Ruotsi-Suomessa läänitysalueita, joita hallitsija antoi kreivin tai vapaaherran arvon saaneille aatelisille.
Lähes kaikki Suomessa jaetuista kreivi- ja vapaaherrakunnista läänitettiin kuningatar Kristiinan hallintokaudella (1632—1654). Kristiinan ollessa alaikäinen, vallassa oleva holhoojahallitus ei jakanut lainkaan läänitysmaita, mutta Kristiinan valtaanastumisen jälkeen vuonna 1644, läänitysmaiden määrä kasvoi valtavasti[1]. Kaikki vapaaherrat eivät kuitenkaan saaneet vapaaherrakuntaa, vaan vapaaherran arvonimeen sai liittää perintötilan nimen. Kruunun myöntämissä kreivi- ja vapaaherrakunnissa läänityksen haltijoilla oli veronkanto-oikeuden lisäksi myös laajat hallinto-oikeudet. Kreivi- ja vapaaherrakunnat peruutettiin vuoden 1680 reduktiossa.[2]
Norrköpingin päätöksen tilat (ruots. Norrköpings besluts gods) on eräs Norrköpingissä 1604 pidetyillä valtiopäivillä säädetty laji läänityksiä.[3]
Kruunun myöntämät läänitykset
Turun ja Porin lääni
- Kemiön vapaaherrakunta 1614–1680 (läänitetty Axel Oxenstiernalle)
- Vaasaporin kreivikunta 1646–1680 (läänitetty kuningas Kustaa II Aadolfin aviottomalle pojalle, valtaneuvos Gustaf Gustafssonille)
- Korppoon vapaaherrakunta[4] 1649–1680 (läänitetty Nils Bielkelle)
- Porin kreivikunta 1651–1680 (läänitetty sotamarsalkka Gustaf Hornille)
- Loimaan vapaaherrakunta[4] 1651–1680 (läänitetty valtaneuvos Arvid Wittenbergille)
Uudenmaan ja Hämeen lääni
- Raaseporin kreivikunta 1569–1668 (läänitetty Ebba Leijonhufvudille)
- Viikin vapaaherrakunta[4] 1570–1597 (läänitetty valtaneuvos Klaus Flemingille)
Pohjanmaan lääni
- Kajaanin vapaaherrakunta 1650–1680 (läänitetty drotsi Pietari Brahelle)
- Kokkolan vapaaherrakunta 1651–1675 (läänitetty valtaneuvos Peder Gustafsson Banérin lapsille)
- Korsholman ja Vaasan kreivikunta[4] 1651–1675 (läänitetty valtaneuvos Gabriel Pentinpoika Oxenstiernalle)
- Laihian vapaaherrakunta[4] 1651–1675 (läänitetty valtaneuvos Carl Philipsson Bondelle)
- Oulun vapaaherrakunta[4] 1651–1675 (läänitetty valtaneuvos Erik Karlsson Gyllenstiernalle)
- Vöyrin vapaaherrakunta[4] 1651–1675 (läänitetty Göran Paijkullille)
- Kaarleporin kreivikunta 1652–1674 (läänitetty Klaus Åkenpoika Tottille)
- Hailuodon vapaaherrakunta[4] 1652–1675 (läänitetty ratsupalvelujoukkojen everstille Berndt Taubelle)
- Iin vapaaherrakunta[4] 1652–1675 (läänitetty valtaneuvos Åke Axelsson Natt och Dagille)
- Ikalaporin vapaaherrakunta[4] 1652–1675 (läänitetty valtaneuvos Schering Rosenhanelle)
- Limingan vapaaherrakunta[4] 1652–1675 (läänitetty valtaneuvos Mattias Soopille)
- Pyhäjoen vapaaherrakunta[4] 1652–1655 (läänitetty valtaneuvos Claes Bielkenstiernalle)
Käkisalmen lääni
- Kiteen vapaaherrakunta 1650–1681 (läänitetty valtaneuvos Axel Lillielle)
- Salmin kreivikunta[5] 1651–1668 (läänitetty sotapäällikkö Carl Gustaf Wrangelille)
- Pyhäjärven vapaaherrakunta 1650–1680 (läänitetty eversti Otto Uexkullille)
- Kruunuporin kreivikunta 1651–1680 (läänitetty valtaneuvos Gustaf Gabrielsson Oxenstiernalle)
- Sortavalan kreivikunta 1651–1680 (läänitetty Gustaf Adam Banérille)
- Liperin vapaaherrakunta 1651–1680 (läänitetty valtaneuvos Herman Klasson Flemingille)
- Tohmajärven vapaaherrakunta 1651–1680 (läänitetty valtaneuvos Lars Kaggille)
- Örneholmin vapaaherrakunta 1651–1680 (läänitetty Edmund Gripenhielmille)
- Nyyporin kreivikunta 1652–1680 (läänitetty valtaneuvos Arvid Wittenbergille)
Aateliston perintötiloista muodostetut läänitykset
Uudenmaan ja Hämeen lääni
- Lempäälän vapaaherrakunta[6] 1650–1681 (läänitetty valtaneuvos Jöns Kurjelle)
Pohjanmaan lääni
- Närpiön vapaaherrakunta[4] 1652–1680 (läänitetty Jakob Lilliehöökille)
Viipurin ja Savonlinnan lääni
- Elimäen vapaaherrakunta[4] 1608–1680 (läänitetty ratsumestari Henrik Wreden lapsille)
- Koiviston vapaaherrakunta 1649–1680 (läänitetty Hans Wachtmeisterille)
Lähteet
- ↑ Karonen, Petri: Pohjoinen suurvalta. Ruotsi ja Suomi 1521—1809, s. 252-262. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2014. ISBN 978-952-222-557-3.
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja osa 9, palsta 994-995, Otava
- ↑ Norrköpinkin päätöksen tilat, Tietosanakirja osa 6, palsta 1310, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1912.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Heikki Rantatupa, Matti Rautiainen, Jukka Jokinen: Atlas Suomen historia. Toinen uudistettu painos, s. 95. IS-Vet, 2008 ISBN 978-952-5693-08-9
- ↑ Salmin historia (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Pirkanmaan historia (Arkistoitu – Internet Archive)
Kirjallisuutta
- Mauno Jokipii: Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat, 1–2, Suomen historiallinen seura 1956–1960, Historiallisia tutkimuksia 48.1
| ||||||||||
