Suomen aluevaalit
| Osa artikkelisarjaa |
| Suomen politiikka |
|---|
 |
| Laki ja julistukset
Muut sopimukset
|
| Toimeenpanovalta Tasavallan presidentti
Valtioneuvosto
Keskushallinto
Aluehallinto
Paikallishallinto
|
| Tuomiovalta Yleinen tuomioistuin
Hallintotuomioistuin
Erityistuomioistuin Syyttäjälaitos |
| Laillisuusvalvonta ja tarkastus Tarkastus
Valtuutetut |
| Talousarvion ulkopuoliset rahastot
Muut julkisoikeudelliset rahastot
Julkisoikeudelliset laitokset
Julkisoikeudelliset säätiöt
|
| Oikeus |
| Politiikka
|
|
|
Aluevaalit ovat vaalit, joissa valitaan hyvinvointialueiden valtuustoihin valtuutetut ja varavaltuutetut. Aluevaaleista on aiemmissa kokeiluissa ja suunnitelmissa käytetty nimitystä maakuntavaalit. Vaalit järjestetään muualla paitsi Helsingin kaupungissa (joka järjestää sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen edelleen itsenäisesti ja siitä päättävät valitaan jatkossakin kuntavaaleissa)[1] ja Ahvenanmaalla[2].
Suomessa aluevaaleista säädetään hyvinvointialuelaissa ja vaalilaissa. Aluevaltuustot päättävät hyvinvointialueen toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta.[2] Aluevaaleissa vaalipiirinä toimii hyvinvointialue[3].
Ensimmäiset aluevaalit järjestettiin 23. tammikuuta 2022 Marinin hallituksen esittämän sote-uudistuslainsäädännön mukaisesti. Eduskunta hyväksyi esityksen sote-uudistuksesta ja hyvinvointialueista täysistunnossaan 23. kesäkuuta. Vuodesta 2025 eteenpäin aluevaalit järjestetään yhdessä kuntavaalien kanssa.[1]
Vuoden 2022 aluevaaleissa naiset saivat enemmistön (53 %) valituista edustajista[4], vaalien äänestysprosentin oltua vain 47,5.[5]
Historia
Kainuun maakuntahallintokokeilussa järjestettiin maakuntavaalit vuosina 2004 ja 2008.[6]
Aluevaaleja valmisteltiin Juha Sipilän hallituksen kaudella maakuntavaalien nimellä sote-uudistuksen projektiryhmässä ja maakuntalain valmisteluryhmässä.[7] Tällöin tavoitteena oli järjestää ensimmäiset maakuntavaalit osana maakunta- ja soteuudistusta. Sipilän hallituksen aikana maakuntavaaleille asetettiin useita tavoitteellisia päivämääriä muun muassa vuosille 2018 ja 2019, jotka kaikki lykkääntyivät. Uudistus kariutui.[8]
Äänioikeus
Äänioikeus aluevaaleissa määräytyy samalla tavalla kuin kuntavaaleissa. Äänioikeutettuja ovat 18 vuotta täyttäneet henkilöt, joiden kotikunta on hyvinvointialueeseen kuuluva kunta 51. päivänä ennen vaalipäivää. Muilta kuin Suomen, muun Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin tai Norjan kansalaisilta vaaditaan lisäksi, että henkilöllä on ollut kotikunta Suomessa yhtäjaksoisesti kahden vuoden ajan laskettuna 51. päivästä ennen vaalipäivää.[9]
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b Aluevaalit Vaalit.fi. Viitattu 23.6.2021.
- ↑ a b Hallituksen esitys eduskunnalle hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi Eduskunta. Viitattu 23.6.2021.
- ↑ https://valtioneuvosto.fi/-/1410853/aluevaalit-2022-ennakkoaanestyspaikat-verkossa-osoitteessa-vaalit.fi
- ↑ Lasikatto murtui: aluevaaleissa enemmistö läpimenneistä naisia www.iltalehti.fi. Viitattu 24.1.2022.
- ↑ Etkö ehtinyt lukea yhtään juttua vaaleista? Tämän jutun lukemalla pääset kärryille sunnuntain tapahtumista parissa minuutissa www.iltalehti.fi. Viitattu 24.1.2022.
- ↑ Historiallinen maakuntahallinto opetti valtiota Yle Uutiset. Viitattu 16.3.2019.
- ↑ Ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään presidentinvaalien yhteydessä Valtiovarainministeriö. Viitattu 16.3.2019.
- ↑ Maakuntavaalit Suomessa: Mitä asiasta nyt tiedetään? www.aamulehti.fi. Arkistoitu 31.3.2019. Viitattu 16.3.2019.
- ↑ Äänioikeus vaalit.fi. Viitattu 2.3.2023.
Aiheesta muualla
- Alueuudistus
- Maakuntalain luonnos
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
