Steve McQueen
Tämä artikkeli käsittelee elokuvanäyttelijää. Samannimisestä elokuvaohjaajasta katso sivua Steve McQueen (ohjaaja).
| Steve McQueen | |
|---|---|
 Steve McQueen vuonna 1959. | |
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Terence Steven McQueen |
| Syntynyt | 24. maaliskuuta 1930 Beech Grove, Indiana, Yhdysvallat |
| Kuollut | 7. marraskuuta 1980 (50 vuotta) Ciudad Juárez, Meksiko |
| Aiheesta muualla | |
| stevemcqueen.com | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| [ Muokkaa Wikidatassa ]  | |
| Infobox OK | |
Terence Steven McQueen (24. maaliskuuta 1930 Beech Grove, Indiana, Yhdysvallat – 7. marraskuuta 1980 Ciudad Juárez, Meksiko) oli yhdysvaltalainen näyttelijä. Hänen tunnetuimpia elokuviaan ovat 7 rohkeata miestä (1960), Suuri pakoretki (1963), Bullitt (1968), Papillon (1973) ja Liekehtivä torni (1974).
Karismansa vuoksi McQueen sai lempinimen King of Cool eli viileyden kuningas.
Nuoruus
Steve McQueen syntyi 24. maaliskuuta 1930 Indianapolisissa, Indianassa. Hänen vanhempansa erosivat pian pojan syntymän jälkeen, ja Steve kasvoi isosetänsä maatilalla Missourissa. Yhdeksänvuotiaana hänet lähetettiin uudelleen naimisiin menneen äitinsä hoiviin Kaliforniaan. Siellä hän ajautui nuorisorikollisuuteen, minkä vuoksi hänen äitinsä lähetti hänet nuorisorikollisille tarkoitettuun poikakouluun. McQueen lopetti koulunkäynnin yhdeksännen luokan jälkeen ja liittyi merijalkaväkeen vuonna 1947. Hän oli sielläkin kapinallinen ja joutui 41 päiväksi putkaan luvattomasta poistumisesta.[1]
Varhainen näyttelijänura
Merijalkaväestä kotiuduttuaan McQueen muutti vuonna 1950 New Yorkiin ja elätti itsensä sekalaisilla töillä. Hän aloitti teatteriopinnot vuonna 1952 Sanford Meisnerin Neighborhood Playhousessa ja esiintyi muutamassa Off Broadway -tuotannossa. Hänet hyväksyttiin opiskelijaksi Lee Strasbergin The Actors Studioon, ja hän teki vuonna 1956 ensiesiintymisensä Broadwaylla näytelmässä A Hatful of Rain. Samana vuonna hän teki myös ensimmäisen elokuvaroolinsa elokuvassa Kadun kuningas. Näiden lisäksi McQueen sai myös televisiorooleja.[1]
Tähteyden vuodet ja kuolema
McQueenin ensimmäinen päärooli elokuvassa oli tieteiselokuvassa Valuva kuolema (1958). Sitä seurasi samana vuonna päärooli palkkionmetsästäjä Josh Randallina televisiosarjassa Wanted: Dead or Alive. Sarjan myötä McQueenista oli tullut jo tähti, ja hän sai yhden päärooleista suuren budjetin lännenelokuvasta 7 rohkeata miestä (1960). Sitä seurasi 1960-luvulla joukko elokuvarooleja niin toimintaelokuvissa kuin komedioissakin. Menestyselokuvassa Suuri pakoretki (1963) McQueen teki omat moottoripyörästunttinsa.[1]
McQueenin suurimpia menestyselokuvia 1970-luvun alussa olivat Papillon ja Liekehtivä torni. Niiden jälkeen hän jätti elokuvat muutamaksi vuodeksi. Hän teki paluun vuosikymmenen lopulla, mutta kuoli nopeasti edenneeseen keuhkosyöpään 7. marraskuuta 1980.[1] Kyseessä oli mesoteliooma, harvinainen keuhkosyövän muoto, jonka aiheuttajana pidetään yleensä asbestia. McQueen arveli sairastuttuaan, että hän oli altistunut asbestille ollessaan merijalkaväessä purkamassa eristyksiä laivasta. McQueen kuoli nukkuessaan sydänkohtaukseen leikkauksen jälkeen, jossa häneltä yritettiin poistaa syövän etäpesäkettä maksasta. McQueenin tuhkat siroteltiin Tyyneen valtamereen.
McQueen sai yhden Oscar-palkintoehdokkuuden, miespääosasta elokuvassa Tykkivene Jangtse-joella (1966).[2]
Yksityiselämä
McQueen oli naimisissa kolmesti, ensin vuosina 1956–1971 näyttelijä Neile Adamsin kanssa, vuosina 1973–1977 näyttelijä Ali MacGraw’n kanssa ja vuodesta 1980 aina kuolemaansa asti malli Barbara Mintyn kanssa. Hänellä oli kaksi lasta, näyttelijä Chad McQueen sekä tytär Terry McQueen.[1] Myös McQueenin pojanpoika Steven R. McQueen on näyttelijä.
McQueen harrasti moottoripyöriä ja kilpa-autoja. Hän omisti 210 moottoripyörää, 55 autoa ja viisi lentokonetta.[1] Aina luvan saatuaan hän ajoi itse omat stunttinsa autolla ja moottoripyörällä. Hänen laajaan autokokoelmaansa kuuluivat muun muassa Porsche 917, Porsche 908, Porsche 356, Ferrari 512, Ferrari 250 ja Jaguar D-Type. Vanhoja klassikkomoottoripyöriäkin hänellä oli yli 100 kappaletta.
Filmografia
- Girl on the Run (1953)
- Kadun kuningas (Somebody Up There Likes Me, 1956)
- Älä luota muukalaiseen (Never Love a Stranger, 1958)
- Valuva kuolema (The Blob, 1958)
- The Great St. Louis Bank Robbery (1959)
- Liekkejä yössä (Never So Few, 1959)
- 7 rohkeata miestä (The Magnificent Seven, 1960)
- Rakkauden rahamylly (The Honeymoon Machine, 1961)
- 6 urhoa (Hell Is for Heroes, 1962)
- Sotahullu (The War Lover, 1962)
- Suuri pakoretki (The Great Escape, 1963)
- Soldier in the Rain (1963)
- Yö muukalaisen kanssa (Love with the Proper Stranger, 1963)
- Polttava maa (Baby the Rain Must Fall, 1965)
- Täyskäsi-Kid (The Cincinnati Kid, 1965)
- Kostaja Nevada Smith (Nevada Smith, 1966)
- Tykkivene Jangtse-joella (The Sand Pebbles, 1966) – Oscar-ehdokkuus parhaasta miespääosasta
- Thomas Crownin tapaus (The Thomas Crown Affair, 1968)
- Bullitt (Bullitt, 1968)
- Veijarit (The Reivers, 1969)
- Le Mans (Le Mans, 1971)
- On Any Sunday (1971) (dokumentti)
- Nuori Bonner (Junior Bonner, 1972)
- Pakotie (The Getaway, 1972)
- The Life and Legend of Bruce Lee (1973) (dokumentti)
- Papillon (Papillon, 1973)
- Liekehtivä torni (The Towering Inferno, 1974)
- Dixie Dynamite (1976) (cameorooli)
- Bruce Lee, the Legend (1977) (dokumentti)
- Kansanvihollinen (An Enemy of the People), 1978) (myös tuottajana)
- Tom Horn (1980) (myös tuottajana)
- Metsästäjä (The Hunter, 1980)
Lähteet
- ↑ a b c d e f Steve McQueen Biography Allmovie. Viitattu 17.3.2021.
- ↑ Steve McQueen Academy Awards Database. Viitattu 19.3.2021.
Aiheesta muualla
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Steve McQueen.
- The Official Steve McQueen Website. (englanniksi)
- Steve McQueen Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- New publication with private photos of the shooting & documents of 2nd unit cameraman Walter Riml. (englanniksi)
- Photos of the filming The Great Escape, Steve McQueen on the set (Arkistoitu – Internet Archive). (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||
