Sotilasmiljoonat

Sotilasmiljoonat olivat Suomen suuriruhtinaskunnan Venäjän keisarikunnalle vuosina 1902–1916 maksama korvaus siitä, ettei suomalaisia kutsuntalakkojen jälkeen enää yritetty saada asevelvollisiksi Venäjän keisarikunnan armeijaan.[1] Maksun suuruus vuonna 1909 oli 10 miljoonaa markkaa, minkä jälkeen se nousi vuosittain miljoonalla. Kaikkiaan maksuja suoritettiin 195 miljoonaa markkaa.[1] Sotilasmiljoonat maksettiin ilman Suomen valtiopäivien myötävaikutusta.[2] Tämän järjestelyn ansioista suomalaisten ei tarvinnut osallistua ensimmäisen maailmansodan taisteluihin osana Venäjän keisarikunnan armeijaa.

Toisen sortokauden aikana vuodesta 1909 lähtien suomalaiset eivät enää olisi suostuneet maksamaan sotilas­miljoonia, ja eduskunta yritti estää niiden suorittamisen alentamalla veroja, jottei niiden tuotto riittäisi maksuun. Markovin senaatti kuitenkin myönsi niihin tarvittavat varat, ja vastaava summa säästettiin valtion muista menoista, pää­asiassa koulutus- ja lääkintä­menoista.[1]

Lähteet

  1. a b c Nenonen, Kaisu-Maija ja Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja, s. 477, art. Sotilasmiljoonat. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  2. Tanner, Väinö: Nuorukainen etsii sijaansa yhteiskunnassa, s. 345-346. Tammi, 1951.