Soju
Soju (kor. 소주) on korealainen viina, jota tislataan riisistä tai jostain muusta viljasta tai tärkkelyspitoisesta kasvista. Soju on Koreassa kansallisviinan asemassa ja erittäin suosittua. Maassa kulutetaan vuosittain yli 3,5 miljardia 360-millilitraista vihreää pullollista noin 20-prosenttista makeutettua sojua.[1]
Valmistus
Sojua on kahdenlaista, perinteistä ja laimennettua. Perinteinen soju pannutislataan riisistä. Aluksi Aspergillus oryzae sieni muuntaa riisistä, ohrasta ja vehnästä tehdyn kakun tärkkelyksen käyväksi sokeriksi. Kakku kuivataan, jauhetaan ja sekoitetaan keitettyyn riisiin, veteen ja hiivaan. Seos käy 12 päivän ajan, minkä tuloksena syntyy riisiviiniä, joka suodatetaan ja tislataan.[1]
Nykyisin suurin osa sojusta valmistetaan etanolista, joka hankitaan Korean etanolitarvikeyhtiöstä. Jostain viljasta tai mukulakasvista tislattu 95-prosenttinen neste laimennetaan vedellä 20-prosenttiseksi ja maustetaan. Mausteina käytetään esimerkiksi sokeria tai steviaa, sitruunahappoa sekä hedelmäaromeja.[1]
Käyttö
Soju nautitaan yleensä raakana ja jäähdytettynä. 20-prosenttista sojua nautitaan Koreassa etenkin ruokajuomana mutta myös seurustelujuomana sekä liike-elämässä esimerkiksi sopimuksia solmittaessa ja työporukoiden illanistujaisissa.[1]
Historia
Sojusta oli tullut Koreassa hyvin suosittua 1600-lukuun mennessä. Maassa oli tuolloin jo tuhansia tislaamoja, ja moni tislasi sojua kotonaan. Hallitus yrittikin kieltää sojun valmistuksen säästääkseen viljaa. Vuonna 1910 sojun kotitislaus kiellettiin.[1]
Kolonnitislaus tuli Koreaan japanilaisten mukana vuoden 1919 jälkeen, ja samalla raaka-aineena alettiin käyttää bataattia ja maniokkia. Sojun massatuotanto alkoi vuonna 1924. Soju oli 1950-luvulle asti 35-prosenttista, mutta Korean sodan jälkeisinä puutteen vuosina sojusta alettiin tehdä laimeampaa. Riisin tislaaminen kiellettiin vuonna 1965, ja vuonna 1976 tislaamojen määrä rajoitettiin yhteen maakuntaa kohti. Kumpikin laki kumottiin 1990-luvulla.[1]
Laimennettu soju on huokeaa, ja sitä saa Koreassa nykyisin kaikista kaupoista ja ravintoloista. Laimennetun sojun kulutus onkin paljon suurempi kuin perinteisen sojun. Lisäksi nuorten korealaisten maku suosii nykyaikana entistäkin laimeampaa sojua. Perinteistä sojua myydään kuitenkin edelleen artesaanikaupoissa.[1]
Lähteet
- ↑ a b c d e f g Anstendig, Michael (toim. Wondrich, David & Rothbaum, Noah): ”Soju”, The Oxford Companion to Spirits and Cocktails, s. 654–656. Oxford University Press, 2022. ISBN 9780190670399.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Soju Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||
