Sivistys

Magnus Enckell, Lukusali, 1899.

Sivistys tarkoittaa kasvatuksen kautta omaksuttua tietoa ja henkistä kehittyneisyyttä. Voidaan puhua opillisesta tai muodollisesta sivistyksestä, akateemisesta sivistyksestä, humanistisesta ja luonnontieteellisestä sivistyksestä, yleissivistyksestä tai kansansivistyksestä, toisaalta taas ihmisen sisäisestä kehittyneisyydestä. Jälkimmäiseen, henkisen kypsyyden merkitykseen, saatetaan viitata ”sydämen sivistyksenä”. Lisäksi sanaa sivistys käytetään kulttuurin tai sivilisaation synonyymina.[1]

Suomen kielen sana sivistys on Reinhold von Beckerin sepittämä, ja se tuli nykymerkityksessään käyttöön 1820-luvulla. Sana pohjautuu sanoihin siveä, siivo.[2][3]

Katso myös

  • Koulutus
  • Käytöstavat
  • Paideia
  • Tieteen yleistajuistaminen
  • Viisaus

Lähteet

  1. ↑ sivistys. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  2. ↑ Sivistys Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 23.3.2019.
  3. ↑ Sivistyksen suomenkielinen nimitys Kielikello. Viitattu 23.3.2019.

Kirjallisuutta

  • Jantunen, Timo & Ojanen, Eero (toim.): Sydämen sivistys. Kasvatuksen ytimessä. Helsinki: Aurinko, 2011. ISBN 978-952-230-238-0.
  • Kauppila, Juha & Harinen, Päivi (toim.): Sivistyksen tarina. Uskomuksia, lupauksia ja lunastuksia: Millainen sivistysyhteiskunta Suomi on?. Joensuu: Joensuun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta, 2004. ISBN 952-458-490-5.
  • Kivistö, Sari & Sami Pihlström: Sivistyksen puolustus. Mihin akateemista elämää tarvitaan?. Helsinki: Gaudeamus, 2018. ISBN 978-952-495-465-5.
  • Ojanen, Eero: Sivistyksen filosofia. Helsinki: Kirjapaja, 2008. ISBN 978-951-607-697-6.
  • Schwanitz, Dietrich: Sivistyksen käsikirja. Kaikki, mikä tulee tietää. (Bildung. Alles, was man wissen muss, 1999.) Suomentanut toimittaen Riitta Virkkunen. Helsinki: Ajatus, 2003. ISBN 951-20-6356-5.
  • Tirronen, Jarkko: Modernin yliopistokoulutuksen lähtökohdat ja sivistyskäsitys. Väitöskirja. Kuopio: University of Kuopio, 2005. ISBN 951-27-0361-0.

Aiheesta muualla

Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Sivistys.
  • Dahlberg, Julia: ”Den sanna bildningen. Nationellt och universellt som strategi inom den finska kunskapseliten, ca 1820–1850”, Historisk Tidskrift för Finland 101:4 (2016), 351–381.
  • Kokko, Heikki: Sivistyksen varhaista käsitehistoriaa (Arkistoitu – Internet Archive). Kasvatus & aika 4/2010.
  • Korhonen, Johanna: Sivis­ty­mät­tö­myys on vaarallinen arvo. Suomenmaa.
  • Mansikka, Jan-Erik & Paalasmaa, Jarno: [1].
  • Pitkänen, Anna-Kaisa: Sivistys vaatii aikaa. Ylioppilaslehti 20.10.2000.
  • Sivistystyössä korostuu oppijan ainutlaatuisuus (Arkistoitu – Internet Archive) (Väitöstiedote: Seppo Niemelän väitös sosiaalipedagogiikan alalta)
  • Salmela, Sauli: "Klassisesta sivistyksestä ihmisyyden, kasvatuksen ja hyvän elämän perustana", teoksessa Autio, Tero & Hakala, Liisa & Kujala, Tiina (toim.), Siirtymiä ja ajan merkkejä koulutuksessa: Opetussuunnitelmatutkimuksen näkökulmia, Tampere University Press, Tampere 2019
  • Taneli, Matti: Kasvatus on kasvamaan saattamista. Kasvatusfilosofinen tutkimus J. A. Hollon sivistyskasvatusajattelusta (Arkistoitu – Internet Archive) (Väitöskirja, 30.11.2012)
  • Väänänen, Kalervo: Meidän pitää sivistyä enemmän, jotta pääsemme lajinarsismista eroon (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Sivistyksen teemavuosi 2024 Opetus- ja kulttuuriministeriö
Tämä kulttuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.