Sisimiut : Historia, Nykyään, Liikenne, Näkymiä Wikipedia, vapaa tietosanakirja

Sisimiut

Sisimiut Holsteinsborg
Sisimiutin keskustaa
Sisimiut
Koordinaatit: 66°55′N, 53°40′W
Valtio	Grönlanti
Kunta	Qeqqata
Väkiluku (2020)	5 582
Aikavyöhyke	UTC-3

www.sisimiut.gl
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Sisimiut (tansk. Holsteinsborg) on kaupunki Grönlannin länsirannikolla. Se on Qeqqatan kunnan hallinnollinen keskus. Kaupungissa asuu 5 582 asukasta (2020). Luku on kasvanut vuodesta 2007, jolloin asukkaita oli Sisimiutissa 5 344.^[1] Sisimiut on Grönlannin toiseksi suurin kaupunki. Sisimiut sijaitsee noin 75 kilometriä napapiirin pohjoispuolella. Kaupungissa on Grönlannin pohjoisin jäävapaa satama.

Historia

Sisimiutissa on ollut asutusta noin 4 500 vuotta. Inuitit, jotka nykyään muodostavat valtaväestön, saapuivat alueelle noin tuhat vuotta sitten. Hans Egede, norjalainen lähetyssaarnaaja, saapui vuonna 1721 ja perusti kaupunkiin kirkon. Useita 1700-luvulla rakennettuja taloja on säilynyt Sisimiutissa. 1900-luvulla kaupunkiin perustettiin teollistumisen myötä kalatehdas ja kaupallinen satama.

Nykyään

Sisimiutin palveluihin kuuluvat muun muassa lukuisat kaupat, pankki, lukio, hostelli, hotelleja, konferenssikeskus, useita kirkkoja, kirjasto, postitoimisto ja sairaala. Kaupungissa on lämmitetty ulkoilmauimala, joka on rakennettu paaluille jottei ikirouta sulaisi. Tiet ovat päällystettyjä kaupungissa ja lentokentälle johtavalla tiellä, mutta kuten muualla Grönlannissa, kaupunkien välille ei ole rakennettu teitä. Turismi on nykyään yhä tärkeämpi elinkeino.

Liikenne

Sisimiutin lentokentällä on lyhyt kiitotie, jota voivat käyttää vain pienemmät lentokoneet. Lentoliikenne Grönlannin ulkopuolelle tapahtuu Kangerlussuaqin lentokentän kautta. Sisimiutista lennetään säännöllisesti lukuisiin muihin kaupunkeihin Grönlannissa, kuten Nuukiin. Lisäksi kesällä liikennöi Arctic Umiaq Line -yhtiön matkustajalautta Sisimiutin ja muiden länsirannikon asutuskeskusten välillä. Itilleqiin ja Sarfannguitiin kulkee lautta viikoittain. Talvella koiravaljakkoreitit ovat avainyhteys pohjoisempana sijaitseviin kyliin. Useiden vuosien ajan on keskusteltu 170 kilometrin pituisen tien rakentamisesta Kangerlussuaqiin.