Siluetti

Goethe ja naisen rintakuva, noin 1780.

Siluetti eli silhuetti (ransk. silhouette) on varjokuva tai ääriviivakuva, joka tavallisesti esittää ihmistä, eläintä, esinettä, maisemaa tai tapahtumaa. Tyypillisin tällaisen kuvan laji on ilman luonnostelua mustasta paperista saksilla leikattu ihmisen profiilikuva, joka liimataan vaaleaan kartonkialustaan. Toisaalta varhaisimmat siluetit olivat yksivärisiä maalattuja kuvia.[1][2]

Tällainen kuvantekotapa on peräisin itämailta[3] ja siluetteja alettiin valmistaa Englannissa 1700-luvulla, mutta ne saivat nimensä Ranskassa. Siluettien teon kukoistuskautta oli 1700-luvun loppupuoli.[2] Yleisin siluettien tyyppi on muotokuvasiluetti, jonka kuitenkin valokuva myöhemmin syrjäytti.[3] Tunnetuin suomalainen siluettitaiteilija on Emil Cedercreutz.[2]

Siluetti-sanaa käytetään myös valokuvista, näkymistä tai maisemista, joissa kohteen ääriviivat korostuvat voimakkaassa vastavalossa. Esimerkiksi auringon laskiessa saatetaan kutsua tällaista ilmiötä ”kaupungin siluetiksi”.

Siluetti ei välttämättä ole yksinkertaistettu, vaan se voi sisältää hyvinkin tarkkoja yksityiskohtia.

Sana siluetti tulee Ranskan Ludvig XV:n aikaisesta valtiovarainministeristä Étienne de Silhouettesta (1709–1767). Kun hänet oli nimitetty virkaansa, ministerin sanottiin säästäneen valtion varoja 72 miljoonaa frangia jo virassaolonsa ensimmäisen vuorokauden aikana. Silhouette muokkasi verotusta radikaalisti: Aiemmin veroista vapautettu aatelisto joutui osallistumaan vararikon partaalla horjuvan valtiontalouden pelastamiseen. Ylellisyystuotteille – kuten muotokuville – määrättiin korkeat verot. Halvat pahvista leikellyt profiilikuvat tulivat muotiin, ja nimi lainattiin herra Silhouettelta.[4] Kun de Silhouette jätti hallitustehtävänsä, hänen kerrotaan vetäytyneen maatilalle, jonka hän koristeli itse tekemillään paperileikkauksilla.[5]

Siluettikuvia voi tehdä monella tavalla. Taitava siluettitaiteilija leikkaa henkilön muotokuvan saksilla. Siluetin voi tehdä myös esimerkiksi repimällä, tussilla, valottamalla valokuvauspaperia ja sille asetettuja esineitä tai vaikkapa käsittelemällä valokuvaa kuvankäsittelyohjelmalla.[6] Siluetti voidaan valmistaa myös leikkaamalla metallilevystä kuten alumiinista tai teräksestä.

Tunnettuja siluettitaiteilijoita

  • Emil Cedercreutz
  • Väinö Kemppainen
  • Sirkka Lekman
  • Eero Manninen
  • Onni Pursiainen
  • Kara Walker

Siluetteja

  • Otto Böhler, Anton Bruckner saapuu taivaaseen, 1890.
    Otto Böhler, Anton Bruckner saapuu taivaaseen, 1890.
  • Otto Böhner, Anton Bruckner saa nuuskaa Richard Wagnerilta, n. 1885.
    Otto Böhner, Anton Bruckner saa nuuskaa Richard Wagnerilta, n. 1885.
  • Elisabeth Bohm, kuvitusta Ivan Turgenevin novelliin, 1883.
    Elisabeth Bohm, kuvitusta Ivan Turgenevin novelliin, 1883.
  • Elizaveta Kruglikova, Vladimir Majakovski.
    Elizaveta Kruglikova, Vladimir Majakovski.
  • J.F. Anthing, Ryhmä Pietarin tiedeakatemian jäseniä, 1784.
    J.F. Anthing, Ryhmä Pietarin tiedeakatemian jäseniä, 1784.

Lähteet

  1. ↑ Taiteen pikkujättiläinen, s. 659–660. Helsinki: WSOY, 1991. ISBN 951-0-16447-X.
  2. ↑ a b c Konttinen, Riitta & Laajoki, Liisa: Taiteen sanakirja, s. 410. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12841-8.
  3. ↑ a b Otavan iso tietosanakirja. Osa 7, palsta 1462, hakusana siluetti. Helsinki: Otava, 1964.
  4. ↑ Tieteen kuvalehti Historia 10/2013, s. 39
  5. ↑ McClard, Peggy: History of Silhouettes.htm History of Silhouette Peggy McClard Antiques. 2007. Viitattu 25.12.2019. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  6. ↑ Nieminen, Kari: Väinö Kemppainen, siluetinleikkaaja • Silhouette cutter Sirkusteltta. 24.7.2017. Viitattu 25.12.2019.

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Siluetit Wikimedia Commonsissa
  • Sandell, Ellinoora: Linnanmäeltä tuttu taiteilija on leikannut kymmeniätuhansia siluettikuvia – "Hymy tekee kummallisia musseroita naamaan" Yle Uutiset. 1.8.2017. Yleisradio Oy. Viitattu 25.12.2019.
  • Siluettitaide - Sirkka Lekman
  • Kara Walkerin sivusto