Seppo Ahti
Seppo Esko Juhani Ahti[1] (s. 19. elokuuta 1944 Tampere) eli nimimerkki Bisquit on suomalainen pakinoitsija, kirjailija ja käsikirjoittaja. Hän pakinoi viikoittain Ilta-Sanomissa vuosina 1968–2019.[1][2]
Ensimmäisen pakinansa Bisquit-nimimerkillä Ahti kirjoitti Ylioppilaslehteen tammikuussa 1967 opiskellessaan Helsingin yliopistossa. Hän on muistellut keksineensä Bisquit-nimen kyproslaisesta konjakista.[3] Bisquitin pakinoille on tyypillistä sanojen vääntely ja joskus mustakin huumori. Esimerkiksi ystävästään Jukka Virtasesta hän on todennut, että ”Virtanen antoi syövälle ja juovalle kasvot”.[4]
Ylioppilaslehden kaudellaan Bisquit ei ollut erityisen poliittinen kirjoittaja. Sen sijaan vuodesta 1968 alkanut Ilta-Sanomien pakinointi toi teksteihin mukaan politiikan, vaikkakin pääpaino säilyi elämän nurinkurisissa yksityiskohdissa. Bisquitin omin sanoin: ”– –todella kiero mies; ei tarkoittanut mitä jätti sanomatta”. Sen sijaan varsinainen ilkeily ei kuulu Bisquitin arsenaliin.[5]
Ahti on toiminut käsikirjoittajana televisiossa, muun muassa viihdeohjelmissa Katapultti (1971), Parempi myöhään… (1979), Ollaan kuin kotonanne (1982) ja Hymyhuulet (1987–1988). Lisäksi hän juonsi Ilkka Kylävaaran kanssa viihdeohjelmaa Enkelten keittiö (1989) ja toimi ajankohtaisia asioita kommentoivana lautamiehenä Lasse Lehtisen juontamassa viihdeohjelmassa Anteeksi kuinka? (1993).
Ahti on ollut myös mukana käsikirjoittamassa Uuden Iloisen Teatterin (UIT) revyitä teatterin perustamisvuodesta 1979 lähtien.[1]
Vuonna 1978 Ahti sai valtion kirjallisuuspalkinnon, vuonna 1987 Suuren Suomalaisen Kirjakerhon tunnustuspalkinnon, vuonna 1989 Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon, vuonna 1996 Koskenkorva-palkinnon ja vuonna 1998 WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinnon.[1]
Ahdin puoliso on toimittaja Ilse Rautio. Heillä on kaksi lasta.[1]
Teoksia
- Isänmaa ja anopinkieli. Helsinki: Tammi, 1971.
- Vilpittömästi teidän. Helsinki: Tammi, 1974. ISBN 951-30-3141-1.
- Virtanen, Jukka & Ahti, Seppo: Intiassa kukin on kummempi. Helsinki: WSOY, 1975. ISBN 951-0-06910-8.
- Toisen tasavallan vieraana. Helsinki: Tammi, 1978. ISBN 951-30-4466-1.
- Ahti, Seppo & Hardwick, Neil: Parempi myöhään.... Helsinki: Tammi, 1979. ISBN 951-30-4994-9.
- Vaivasten valtakunta. Helsinki: Tammi, 1981. ISBN 951-30-5465-9.
- Keskiäkäinen mies. Helsinki: Tammi, 1985. ISBN 951-30-6305-4.
- Keskiäkäisen miehen poika. Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6840-4.
- Tarttumaton Tarzan. Helsinki: Tammi, 1991. ISBN 951-30-9831-1.
- Petaa ja varmista. Helsinki: Tammi, 1996. ISBN 951-31-0845-7.
- Savolaisten vastaanottokoti. 99 televisiosta tuntematonta pakinaa. Helsinki: Tammi, 1999. ISBN 951-31-1536-4.
- Klassikoissa suhisee. Helsinki: Tammi, 2003. ISBN 951-31-2361-8.
- Taatamalliset säkeet: Bisquit-pakinat 2004–2014. Siltala, 2014. ISBN 978-952-234-230-0.
Lähteet
- ↑ a b c d e Kuka kukin on 2011, s. 33. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-24712-8.
- ↑ Seppo Ahti kirjoitti 51 vuoden ajan Ilta-Sanomiin kaksi pakinaa viikossa – mitä hän teki kolmena muuna päivänä? is.fi. 21.4.2019. Viitattu 21.4.2019.
- ↑ Vesikansa, Jarkko: Koko kansan sanaSeppo Ylioppilaslehti. 17.1.1997. Viitattu 22.5.2014.
- ↑ Tanskanen, Petri: Siinä näkijät, missä tekijät Työväenliikkeen kirjasto. Viitattu 16.8.2011.
- ↑ Sisättö, Vesa & Halme, Jukka: Kotimaisia pakinoitsijoita, s. 28–29. Helsinki: BTJ Finland, 2013. ISBN 978-952-692-979-1.
Aiheesta muualla
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Seppo Ahti.
| ||||||||||||||
