Seksuaalinen häirintä

Seksuaalinen häirintä ja seksuaalinen ahdistelu ovat tarkoituksellista, ei-toivottua, yksipuolista seksuaalisväritteistä käyttäytymistä tai sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Se voi olla fyysistä koskettelua tai puhetta, jonka kohde tuntee vastenmieliseksi ^[1] Häirinnästä saatetaan vaieta, koska kohde pelkää leimautumista ja häpeän tuntoa. Työpaikoilla myös kollegat saattavat vaieta tai kieltää koko ongelman ja kohteen saattaa olla vaikea saada apua.

Häiritsijän asemasta riippuu, miten häirintä koetaan. Työpaikalla ylemmässä asemassa olevan harjoittama häirintä koetaan pahempana kuin kollegan, sillä siihen voi liittyä uhkaa, lausumatontakin, esimiehen valta-aseman vuoksi.

Häirinnän kohteeksi joutuneiden oikeusturva Suomessa

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Uusi laki tuli 1.1.2023 voimaan, joka muutti määritelmää. On myös huomioitavaa, että alaikäiseen kohdistunut seksuaalinen ahdistelu on yleisen syytteen alainen rikos.

Seksuaalinen ahdistelu määritellään rikoslaissa rikokseksi, josta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Rikos on asianomistajarikos, joten se edellyttää, että asianomistaja nostaa kanteen epäiltyä vastaan. Rikoslaissa määritelty seksuaalinen ahdistelu viittaa ”koskettelemalla tehtyyn seksuaaliseen tekoon, joka on omiaan loukkaamaan kohteen seksuaalista itsemääräämisoikeutta”.^[2] Seksuaalinen ahdistelu tuli rikoslakiin vuonna 2014. Sitä ennen vastaavanlaisia tekoja on tutkittu lähinnä kunnianloukkauksina.^[3]

Jos häirintä on sanallista, kyseessä voi nykyäänkin olla seksuaalisen ahdistelun sijasta kunnianloukkaus. Linja-autonkuljettajan suorittama seksuaalissävyinen ehdottelu asiakkaalle tuomittiin 2017 syksyllä Keski-Suomen käräjäoikeudessa kunnianloukkaukseksi.^[4]

Seksuaalinen ahdistelu työpaikalla on tasa-arvolain 6–8 §:n vastaista, minkä vuoksi työnantajan on puututtava asiaan. Asian käsittelyyn on saatava asianomaisen henkilön lupa tai sitten kolmannen osapuolen kertoma, joka on luotettavasti varmennettu todeksi.

Potilaiden on lisäksi mahdollista valittaa lääkärin tai muun terveydenhoitoalan työntekijän harrastamasta seksuaalisesta ahdistelusta Valviraan. Toistuvakaan kiinni jääminen seksuaalisesta ahdistelusta ei johda kuitenkaan yleensä lääkärinoikeuksien menettämiseen.^[5]

Vuoden 2023 alussa uudistuneen rikoslain mukaan seksuaalinen ahdistelu tarkoittaa seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaavaa fyysistä tekoa tai voimakkuutensa tai toistuvuutensa vuoksi sellaiseen rinnastuvaa sanallista tai muuta tekoa. Seksuaalinen ahdistelu voi olla esimerkiksi sanallista, viestin tai kuvan lähettämistä tai esittämistä, kuvan ottamista tai itsensä paljastamista.

Häirinnän yleisyys

Suomi

Suomessa joutui 2010-luvulla kahden vuoden aikana joka kolmas nainen ja joka kuudes mies oli kokenut seksuaalista häirintää (2012) eli kolmannes uhreista oli miehiä. Eniten sitä kohdistui 15–34-vuotiaisiin naisiin: joka toiseen, miehistä vain joka viidenteen. Naisten häirintä oli yleensä sanallista, kuten kaksimieliset vitsit, mutta joka kuudes nainen oli kokenut myös fyysistä lähentelyä. Noin puolet tekijöistä oli tuntemattomia.^[6] Alle 35-vuotiaista miehistä joka viides on kokenut ei-toivottua, painostavaa ja yksipuolista seksuaalista häirintää.^[7]

Alaikäisten häirintä

THL:n kouluterveyskyselyn (2017) mukaan kyseisen vuoden aikana seksuaalista häirintää koki 30 % peruskouluikäisistä tytöistä ja 12 % pojista. Lukioissa ja ammattioppilaitoksissa luvut olivat 30 % ja 8 %. Kouluissa tapahtuvan seksuaalisen häirinnän kohteita oli päinvastoin 4 % tytöistä ja 5 % pojista peruskouluissa, 2 % ja 3 % ammattioppilaitoksissa, 1 % ja 1 % lukiossa. Kouluhenkilökunnan ahdistelemia oli yli neljä kertaa useampi poika kuin tyttö peruskouluissa ja ammattioppilaitoksissa, yli kaksi kertaa useampi lukioissa.^[8][9] Elämänsä aikana yläkouluikäisistä tytöistä seksuaalista häirintää oli kokenut 60 %, pojista 46 %.^[10]

Sateenkaarinuorten mukaan transnuorista 80 % on kokenut häirintää.^[6]

Nuoret kokevat seksuaalista häirintää myös verkossa; THL:n teettämän kouluterveyskyselyn mukaan 4,4 % neljäs- ja viidesluokkalaisista oli kokenut verkossa seksuaalista häirintää viimeisen vuoden aikana. Kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista 16,9 % oli kokenut seksuaalista ahdistelua ja ehdottelua.^[11][12] Verkossa tapahtuva häirintä osa verkkovihailmiötä.

Maailmalla

Saksalaistutkimuksessa 6 % naisista ja 18 % miehistä myöntää häirinneensä muita seksuaalisesti.^[13] Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan 60 % naisista ja 20 % miehistä olisi häirinnän uhreja.^[14] Saksassakin luvut olivat 43 % ja 12 %.^[13]

Isossa-Britanniassa työ- tai opiskelupaikalla häirintää oli kokenut 53 % naisista ja 20 % miehistä. Naisista 9 % ja miehistä 4 % oli lopettanut työsuhteensa sen vuoksi.^[15]

Samassakin maassa luvut vaihtelevat riippuen kyselyn toteutustavasta ja siitä, kysytäänkö viime aikojen häirinnästä vai koko elämän ajalta. Poliisitilastoihin vaikuttaa sekin, että useimpia tapauksia ei ilmoiteta.

Katso myös

• Raiskaus
• Koulukiusaaminen
• Työpaikkakiusaaminen
• Väkivalta

Lähteet

• Työterveyslaitos (Arkistoitu – Internet Archive)

Viitteet

Kirjallisuutta

• Aaltonen, Sanna: Tytöt, pojat ja sukupuolinen häirintä. Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Helsinki: Yliopistopaino, 2006. ISBN 951-570-690-4.
• Vilkka, Hanna: Seksuaalinen häirintä. Jyväskylä: PS-kustannus, 2011. ISBN 978-952-451-506-1.

Aiheesta muualla

• Sanna Puhto: Seksuaalinen häirintä on Suomessa yläkoululaisten tyttöjen arkea Kotiliesi.fi. 17.11.2022.