Salakatselu

Salakatselu määritellään Suomen rikoslain 24 luvun 6 §:ssä toiminnaksi, jossa joku katselee tai kuvaa teknisellä laitteella kotirauhan suojaamassa paikassa tai käymälässä, pukeutumistilassa, yleisöltä suljetussa rakennuksessa tai aidatulla piha-alueella olevaa henkilöä tämän yksityisyyttä loukaten. Teon maksimirangaistus on yksi vuosi vankeutta. Salakatselun valmistelun (7 §) maksimirangaistus on kuusi kuukautta vankeutta.

Salakatselua ja salakuvaamista (salakuvausta) arvioitaessa ei ole merkitystä sillä, missä katselija tai kuvaaja on, vaan sillä, missä kohde on. Kuvaaminen on siten laitonta myös siinä tapauksessa, että kuvaaja on kadulla tai muulla yleisellä paikalla, mutta kohde on yksityisellä alueella. Salakatselu ja -kuvaaminen ovat rangaistavia nimenomaan henkilöön kohdistuvina; tyhjän tilan, esineen, rakennuksen tai eläimen kuvaaminen ei ole rangaistavaa.[1]

Lähteet

  1. Yksityisyyden suoja ja kuvaaminen Minilex.

Aiheesta muualla

  • Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta (Arkistoitu – Internet Archive) (6§ Salakatselu). Suomen rikoslaki, luku 24. Finlex.
  • n
  • k
  • m
Verkkorikollisuus ja nettikiusaaminen
Häirintä internetissä

Häirintä on usein
rikoksena rangaistavaa.
Kiusaaminen
  • Floodaus
  • Šokkisivusto
  • Tietokonepila
  • Trollaus (nettiriidan haastaminen)
  • Natsikortti
Ahdistelu
Vainoaminen
Huijaaminen
  • Internethuijaus
  • Huijausviestit ja ketjukirjeet
Poliittinen terrorismi
Verkkorikollisuus

Katso myös pimeä verkko
Varkaudet ja huijaukset
Murtautuminen ja hyökkäykset
Haittaohjelmat
(Katso aikajana)
Piratismi
Tunnettuja rikollisia
Torjunta
Oikeusjärjestelmä
Mielipidevaikuttaminen
Suojausohjelmat
Verkkorikollisuuden menetelmiä käytetään myös kansalaisvaikuttamisessa ja sodankäynnissä