Saksan lippu

3:5 Saksan liittotasavallan lippu 23. toukokuuta 1949 –
Saksan liittotasavallan valtiolippu 1950–
3:5 Saksan demokraattisen tasavallan lippu 1. lokakuuta 1959 – 3. lokakuuta 1990.
3:5 Saksan liittotasavallan lippu 23. toukokuuta 1949 –
Saksan demokraattisen tasavallan lippu 7. lokakuuta 1949 – 1. lokakuuta 1959.
Miehitetyn Saksan merilippu 1946–1949 (Signaalilippu C Charlie).
Natsi-Saksan lippu 1935–1945.
Pohjois-Saksan liiton lippu 1867–1871, keisarillisen Saksan lippu 1871–1918 ja natsi-Saksan lippu 12. maaliskuuta 1933 – 15. syyskuuta 1935.
Weimarin tasavallan lippu 1919–1933.

Saksan lippu on nykymuodossaan toiminut Saksan liittotasavallan tunnuksena vuodesta 1949. Lipussa on musta, punainen ja kullanvärinen raita.[1] Värit on määritelty liittotasavallan perustuslain 22 artiklassa.[2] Valtiolipussa on lisäksi Saksan vaakuna keskellä.

Liputuspäivät

22. maaliskuuta 2005 liittotasavallan hallituksen tekemän päätöksen mukaan Saksassa on kymmenen virallista liputuspäivää:[3]

(* ei kaikissa osavaltioissa)

Lisäksi on joukko osavaltiokohtaisia liputuspäiviä. Myös liputus esimerkiksi liittopresidentin vaalipäivänä tai suruliputus merkittävän saksalaisen tai ulkomaalaisen poliitikon kuoleman yhteydessä on yleistä.

Viralliset liputuspäivät koskevat vain julkisia rakennuksia, kuten virastoja, poliisilaitosta ja oikeusistuimia.[3]

Lipun historia

Nykyisenkaltainen trikolori on ollut Saksan tunnuksena ensi kerran vuonna 1848. Keisariaikana raitojen värit olivat musta, valkoinen ja punainen. Weimarin tasavallan aikana 1919–1933 lippu oli nykyisenkaltainen mittasuhteita lukuun ottamatta.[1] 1933–1935 natsi-Saksan lippuna oli aluksi keisariajan lippu, ja vuonna 1935 virallistetussa kansallissosialistien puoluelipussa oli punaisella pohjalla valkoisessa ympyrässä kansallissosialistien tunnus, musta, kärjellään seisova hakaristi. Toisen maailmansodan jälkeen Saksan liittotasavallassa on käytetty nykyistä lippua. Saksan demokraattisessa tasavallassa oli sama trikolori, mutta vuodesta 1959 alkaen keskellä harppi ja vasara. Saksojen yhdistyttyä liittotasavallan lippu jäi käyttöön.

Osavaltioiden liput

Katso myös

Lähteet

  • Dorling Kinderley Limited, London: Suuri lippukirja, s. 118. Suomentanut Niina Mäki-Kihniä. The Bonnier Group, 2010. ISBN 978-952-220-281-9.

Viitteet

  1. a b Suuri lippukirja, s.118
  2. Art 22 GG - Einzelnorm www.gesetze-im-internet.de. Viitattu 7.10.2020.
  3. a b Erlass der Bundesregierung über die Beflaggung der Dienstgebäude des Bundes vom 22. März 2005 Bundesregierung. Viitattu 8.7.2016. (saksaksi)

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saksan lippu Wikimedia Commonsissa