Sātavāhana
Etelä-Aasian historia ja Intian historia | |||||
---|---|---|---|---|---|
kivikausi | 70 000–3300 eaa. | ||||
• Mehrgarh-kulttuuri | • 7000–3300 eaa. | ||||
Indus-jokilaakson kulttuuri | 3300–1700 eaa. | ||||
Myöhäinen Harappan-kulttuuri | 1700–1300 eaa. | ||||
Veda-kausi | 1500–500 eaa. | ||||
• rautakausi | • 1200–500 eaa. | ||||
Mahajanapadat | 700–300 eaa. | ||||
Magadha-valtakunta | 684–320 eaa. | ||||
• Maurya-valtakunta | • 321–184 eaa. | ||||
Keskiaikaiset kuningaskunnat | 230 eaa.–1279 | ||||
• Sātavāhana | • 230 eaa.–199 | ||||
• Kušana | • 60–240 | ||||
• Gupta | • 300–550 | ||||
• Pala | • 750–1174 | ||||
• Chola | • 250 eaa.–1279 | ||||
islamilaiset sulttaanikunnat | 1206–1596 | ||||
• Delhin sulttaanikunta | • 1206–1526 | ||||
• Deccanin sulttaanikunnat | • 1490–1596 | ||||
Hoysala | 1040–1346 | ||||
Kakatiya | 1083–1323 | ||||
Vijayanagara | 1336–1565 | ||||
Suurmogulien valtakunta | 1526–1707 | ||||
Sikhivaltio | 1801-1849 | ||||
Marathivaltakunta | 1674–1818 | ||||
Siirtomaakausi | 1757–1947 | ||||
Itsenäinen Intia | 1947 eteenpäin | ||||
Valtioiden historiat Bangladesh • Bhutan • Intia Malediivit • Nepal • Pakistan • Sri Lanka | |||||
Alueelliset historiat Bengal • Himachal Pradesh • Orissa Pakistanin historialliset alueet • Pohjois-Intia Etelä-Intian historia • Tiibet | |||||
Erityisalojen historiat Dynastiat • Talous • Indologia • Kielet • Kirjallisuus Merenkulku • Armeija • Tiede ja tekniikka • Aikajana | |||||
malline: näytä • keskustele • muokkaa |
Sātavāhana oli dynastia, joka hallitsi Intian keskiosia nykyisen Andhra Pradeshin osavaltion tienoilla suunnilleen vuosina 230 eaa.–199. Sātavāhanat vakiinnuuttivat alueen levottomia oloja Maurya-valtakunnan romahdettua.[1]
Sātavāhana-dynastia kehittyi Mayrya-hallitsija Ašokan suojeluksessa ja jonkinlaisessa vasallisuhteessa. Tämä tutustutti heidät buddhalaiseen uskoon. Ašokan kuoltua Sātavāhanat julistautuivat itsenäisiksi. Hallitsijoina Sātavāhanat tukivat sekä brahmiineita että buddhalaisia. Hallintomalli periytyi paljolti Mayryakaudelta. Sātavāhanan hallintokaudella yhteiskunnalliset ryhmät alkoivat erota toisistaan, ja alue alkoi kehittyä heimoyhteiskunnasta kohti kastilaitosta.
Sātavāhanat olivat ensimmäisiä syntyperäisiä intialaisia hallitsijoita, jotka lyötättivät kuvallaan koristeltuja kolikoita. He kävivät kauppaa kreikkalaisten ja roomalaisten kanssa.
Dynastian ensimmäinen kuningas oli nimeltään Simuka. Hänen vallassaan olivat Maharashtra, Malwa ja Madhya Pradesh, ja pääkaupunki Junnar oli Punen lähellä Maharashtrassa. Hänen veljensä oli seuraava hallitsija, ja laajensi valtiota länteen ja etelään. Tämän seuraaja Satakarni puolestaan laajensi pohjoiseen ja siirsi pääkaupungin Paithaniin.[2]
Lähteet
Aiheesta muualla
- Discover India (Arkistoitu – Internet Archive) (satavahanojen ajan vaatteista)